Kuisti on kyllä sama vanha, mutta tuntuu uudelta maalin myötä!
Tässä kuvassa Ransu esittelee lattiaa parin viikon takaa. Vasemmassa yläkulmassa pilkottaa vielä maalaamaton osa. Maalasin lattian neljässä osassa, joista kolme lähtöpäivänä mantereelle, kun kissat olivat vankeina sisällä ja lattia sai poistuttuamme jäädä rauhassa kuivumaan ilman tassun- tai kengänjälkiä.
Kuten kuvasta näkyy, ei kuisti vieläkään ole suoranainen kaunotar, mutta kulahtaneen rumanpunainen lattia kyllä kaunistui.
Tätä puolta talosta en muutenkaan ole vielä maalannut, seinässä on edelleen vanha ruma väritys tummankeltaista ja tiilenpunaista (muilla seinillä on nyt vaaleankeltaista ja valkoista). Samalla punaisella oli kuistin lattiakin maalattu. Kaide on vielä mitä sattuu, siinä oli tänne tullessani kahta eri punaista ja koska olen tiennyt sen jonakin päivänä maalaavani, olen putsannut siihen maalinjämät jos toisetkin erinäisistä pensseleistä.
Lautaakaan en vaihtanut, vaikka osa lattialaudoista ei ole enää ihan priimaa. Maali on Allbäckin pellavaöljymaali sävyssä Vanha sininen. Pellavaöljymaali kuivuu kolmisen päivää, siksi lattia piti aina rauhoittaa maalaamisen jälkeen moneksi päiväksi.
Tummansinisessä näkyy männyn siitepöly ja kuivuneet kurajäljet aika hyvin! Onneksi olen epätäydellisyydentavoittelija.
Kuistin edustalla on istutuksia, joita kuvatessa aina harmitti ruma lattia ja reunalaudat, jotka olivat samaa rumaa kulahtaneenpunaista. Kun se sävy ei edes ollut kaunis kauhtunut punamultapinta, vaan rumasti vanheneva rumanvärinen maali.
Katsotaanpa sitten istutuksia kuistin edustalla. Tämä on talon pohjoispuoli, eli varjoa on, mutta niin on kuivuuttakin – paitsi talvella, jolloin maa jäätyy. Toisaalta paikka on sellainen, jossa muistan kastella kasveja, sillä kuljen kuistin ohi monta kertaa päivässä.Kuistin edustalla on istutuksia, joita kuvatessa aina harmitti ruma lattia ja reunalaudat, jotka olivat samaa rumaa kulahtaneenpunaista. Kun se sävy ei edes ollut kaunis kauhtunut punamultapinta, vaan rumasti vanheneva rumanvärinen maali.
Kaide ei vielä harmita, kun olen niin iloinen tuosta lattiasta. Ehkä ehdin maalata senkin ennen kuin se alkaa harmittaa.
Imikkä 'Majesté' on selvinnyt talvesta, samoin viime vuonna löytämäni siementaimi emokasvin lähellä.
Vanha suikeroesikko on myös ihan hyvässä hapessa, mutta valitettavasti erikoiset aarteeni japaninesikko, Primula chungensis ja muualla kasvava kirjoesikko ovat kaikki menehtyneet. Siitä huolimatta tilasin talvella lisää esikkoja. En suostu luovuttamaan, sillä rakastan esikkoja.Rusokurjenpolvi 'Katherine Adele' on kuollut, tai ainakin emokasvi on. Jännään, mitä tästä siementaimesta tulee. Nurkan takana kasvaa tummakurjenpolvea, joka tunnetusti siementää kaikkialle. Mutta on tässä siementaimessa rusokurjenpolvenkin näköä.
Sekin on täynnä nuppuja ja kohta levittää metsämansikan tuoksuaan kuistille, puska on strategisesti sijoitettu samoin kuin keinutuoli tätä lähimpään kuistin kulmaan.
'Hagley Hybrid' -kärhö kiipeilee puskaan. Se on vähän onnettomana vyyhtinä, kun keväällä reunalautoja maalatessani irrotin köynnöksen johtolangat ja sitten sidoin epämääräisesti uudestaan. Olisihan koko kärhön voinut leikata alas.
Mennäänpä vielä vilkaisemaan kuistin toinen kulma. Tästä näkyy myös, että 'Moskovan Kaunotar' -syreeni kukkii yhä, mutapuutarhan toisella puolella kukkii idänunikko ja sen takana näkyy Rohanin tummalehtinen japaninkirsikka ja valkokukkaisia laukkoja.
Näkymä tasan vastakkaiseen suuntaan, huussille ja saarnille päin. Tässä kaikki laukat ovat ukkolaukka 'Purple Sensationia', joskus ilmestyvät haileamman väriset kiikutan äkkiä muualle, sillä haluan pitää lajikkeen puhtaana.
Ukkolaukka tekee siementaimia paljon, samoin lehtoakileija, molempia raivasin tästä melkoisesti viikko sitten. Tässä kasvaa myös lehtoängelmää, joka matalampana jäi jalkoihin, lisäksi tuolla on tärkeä rotkolemmikki 'Looking Glass', joka ei takuulla olisi selvinnyt akileijojen puristuksessa kovin kauaa.
Mutta kaikkia akileijoja ei, eikä ukkolaukkoja, voi kitkeä; niin kauniita ne ovat juuri tässä.
Monta vuotta sitten ilmestynyttä lehtoakileijan siementaimea vaalin: lähes mustanpuhuvan violetti petticoat- eli alushamemallinen (kerrottu, siis).
Tuon herkullisesti rapistuvan pöydän maalipinnan voisin vielä jonakin päivänä rapsuttaa, mutta haluan, että sen kaksi ihanaa sinisen sävyä jää näkyville. Tummemman sininen hilseilee niin paljon, että siksi olisi kiva käydä pöytä teräsharjan kanssa läpi.
Alussa ihmettelin talon pohjoispuolelle tehtyä kuistia, sillä sehän on varjossa. Mutta tähän paistaa aivan ihanasti aurinko iltapäivällä ja illalla.
Pöydällä näkyy jotain ihanaa!
Sen lisäksi, että löysin Indiskasta maalattuun lattiaan täydellisesti sointuvan tummansinisen emalilyhdyn, on tuossa lankarullia.
Lähetin talvella kehräämöön sataprosenttista ahvenanmaanlampaan villaa ensimmäistä kertaa. Sävyjä on neljä, joista vaaleat ja ruskeat ovat hyvin lähellä toisiaan johtuen siitä, että olin jo sortteerannut villat ja sekoittanut sävyt, kun sainkin lisää, vielä parempilaatuista, ja siitä tuli hyvin samanlaiset sävyt.
Kotimaiset kehräämöt, siis ne harvat, joihin voi villaa lähettää ja saada omat villat lankana takaisin, olivat korviaan myöten täynnä villaa, joten lähetin villan Viroon, ensimmäinen kerta sekin. Pistin mukaan mallipätkän ja toiveet ja sain tismalleen sellaista lankaa kuin halusinkin. Eipä jää viimeiseksi kerraksi. Suomessa on surettavan vähän kehräämöjä.
Tätä ihanaa lankaa on nyt myynnissä verkkokaupassani Elsan lempituolissa: KLIK.
Leppoisaa juhannusta!
Himalajanvuokko Anemone rivularis
Imikkä Pulmonaria
Jaloängelmä Thalictrum delavayi
Japaninesikko Primula japonica
Kirjoesikko Primula × bullesiana
Kiurunkannus Corydalis
Kärhö Clematis
Lehtoakileija Aquilegia vulgaris
Lehtosinilatva Polemonium caeruleum
Lehtoängelmä Thalictrum aquilegiifolium
Pikkujasmike Philadelphus × lemoinei
Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
Rusokurjenpolvi – Geranium × oxonianum
Suikeroesikko Primula Pruhoniciana-Ryhmä
Tummakurjenpolvi Geranium phaeum
Täpläkurjenpolvi Geranium maculatum
Ukkolaukka Allium hollandicum
Varjolilja Lilium martagon
Niin viihtyisää! Vuosia sitten laitoin lähettämiäsi akileijan siemeniä sekä kotiin että mökille. Vain mökille on noussut tuo tummanlilan kerrottu akileija. Että se on kaunis. Juuri eilen merkitsisin varren että tästä otan syksyllä siemenet talteen ja yritän saada myös kotiin .
ReplyDeleteMuistan, kuinka kävin keräämässä siemeniä joka ikisestä erilaisesta akileijasta :-D Ihana juttu, että tuollainenkin tuli. Toivottavasti se toistuu samanlaisena taas kotona!
DeleteVoi, miten hieno kuisti. Kokokin sellainen, että mahtuu pöytä ja keinutuoli. Mikä on ilta-auringossa tuolla istua. Vaikka epäilen kyllä, ettet kuistilla istuen pahemmin aikaa vietä. Pikemminkin puutarhassa jotain tekemässä.
ReplyDeleteVarsinkin maaseudulla näkee usein noita keltaiseksi maalattuja punanurkkaisia taloja. Se on selvästi ollut suosittu väri aikoinaan. Makuasioita tietenkin, älköön kukaan ottako itseensä, mutta minusta tuo ripulip:n väri yhdistettynä tiilenpunaisiin ikkuna- ja nurkkalautoihin on ruma.
Sinulla kasvaa niin monta kasvisorttia kuistisi edustalla, että voit sieltä poimia seitsemän yrttiä tyynysi alle juhannustaikoja varten.
Oikein mukavaa juhannusta sinulle ja karvaisille pojille!
Kuisti on ihanan tilava, vaikka ei mittasuhteiltaan olekaan talon kyljessä kovin kaunis. En sitä silti vaihtaisi. Istun tuossa keinutuolissa joka päivä, lähinnä päivän päätteeksi kirjaamassa puutarhapäiväkirjaan, mitä on tullut istutettua. Juomalasi näkyykin jossakin kuvassa, siinä on mukava samalla siemailla. Vesi- tai mehulasi on kyllä aina kuistin pöydällä, jotta ei tarvitse sisältä hakea, kun jano tulee.
DeleteSanos muuta, tuo kelta-punainen väriyhdistelmä on tunkkainen ja ruma. Vaikka minä sanonkin tuota keltaista sinapiksi ;-D Kumpikin väri olisi eri seurassa oikein kiva. Ihmetyttää tuo yhdistely.
Kiitos, hyvää juhannusta teillekin! Täällä Ransu yrittää jo löytää viileää paikkaa.
Ihana vanha sininen lattiamaali! Minäkin kannatan öljymaaleja. Vaikka kuivuminen kestää, on lopputulos hengittävä ja ihan paras.
ReplyDeleteRansulle helliä silityksiä ja sinulle oikein hyvää Juhannusta!
Olemme samoilla linjoilla maalin suhteen. Pellavaöljymaalia ei lattioihin usein mainosteta, ehkä hankalan kuivumisen odottelun vuoksi, mutta kun se imeytyy puuhun ja suojaa samalla puuta. Luulen, että se on tähän oikea valinta. Kaupunkiasunnon parvekkeen lattiatrallit maalasin tällä samalla maalilla, samalla värillä jopa, jo ajat sitten ja hyvin on kestänyt.
DeleteMe kiitämme ja toivotamme sinullekin hyvää juhannusta!
Pusupojille ja sinulle hyvää juhannusta!
ReplyDeletePinoteksiä pintaan niin vanhakin näyttää nuoremmalta. Tuo sininen sopii hyvin merellisiin maisemiin 😊
Minä hyppäsin pienenä isän maalaamalle lattialle. Huutia tuli 😂
Epätäydellisyyden tavoittelu kuulostaa hyvältä.
Me kiitämme, pojat lähettävät pusut ja viettäkää rento sekä makoisa juhannus!
DeleteIhana kuisti, vaikka kaiteiden maalit on vähän kulahtaneet. Ei kai tuollaisessa vanhassa talossa saa ollakaan niin vimpan päälle 😀
ReplyDeleteIhanaa juhannusta teille kaikille ja pojille puskut 😻❤️
Kaiteet tulee nekin maalattua jonakin päivänä, ja se on vähän helpompi projekti kuivumisen suhteen. Ei ole mikään vimpan päälle, ja aivan suora uusi rakenne näyttäisi vallan oudolta ;-)
DeleteKiitos, teille kaikille puskut pojilta!
Hieno suunnitelma kuistille ja ympäristöön, ja mitkä rouheat värit!! Kuluneessa karmeudessaan upeat. Lempituolissa hellepäivänä viileässä varjossa mansikantuoksua nuuhkaillen, vaaleankeltaisen seinän ja sinisen terassin sävyjä ihaillen. Nyt oli niin paljon värikarkkia silmälle, että tätä täytyy jäädä ihan pohtimaan.
ReplyDeleteMukavaa juhannusta!
Heh, värejä piisaa, tiilenpunaisen olisi tarkoitus tuosta yhtälöstä häipyä. Mutta kummasti sitä ihminen osaa ummistaa silmänsä rumalta kohdalta ja keskittyä esimerkiksi juhannusruusun ihailuun. Koska aina on kauneuttakin.
DeleteKiitos, mukavaa juhannusta sinullekin!
Hyvää juhannusta. Tulihan kivan värinen lattia näin sinistä rakastavan ihmisen silmissä. Ja vielä jos päälle saa siniset kaiteet. Tästä sain kahdelle kurjenpolven taimelle nimen, 'Espresso' se oli mutta olin unohtanut kun nimilaput mystisesti taas kerran katosivat.
ReplyDeleteKiitos, hyvää juhannusta sinullekin!
DeleteSinultapa tuli kiinnostava ajatus. Olen pyöritellyt kuistin kaiteen väriä - kokonaan valkoinen, tai vain pienat valkoiset ja tolpat sekä kaidepuu keltaiset vai siniset, enkä ole päässyt lopputulemaan. Sinulta tuli välitön olettamus, että kaidekin olisi sininen. Tätä vaihtoehtoa on syytä pohtia!
Sininen on tosiaan ihana väri. Tuolla samalla sävyllä ajattelin joskus maalata vanhan talon seinien yläosan helmiponttipaneloinnin, se kun on ollut alun perin sininen, paljastui kuistin rakenteiden alta piilosta. Olen haaveillut tämän kuistin katostakin sinistä, niin että jättäisi vanhan keltaisen värin näkyviin taivaan tähtinä (rakastan sellaisia tähtitaivaskattoja), mutta se olisi aika työläs projekti jonkun sabluunan kanssa nyhertäen, ja suoraan sanottuna näissä rakennuksissa on ihan riittävästi maalausprojekteja muutenkin, jotta alkaisi tuollaiseen hifistelyhommaan. Suunnittelu ja haaveilu on joka tapauksessa kivaa.
Hyvää juhannusta teille kaikille! Kuisti on idyllisen näköinen ja oikeastaan kissantassun jäljet maalissa olisivat antaneet oman säväyksensä. Tosin maali kissantassuissa ei ole hyvä asia, että onneksi eivät tassutelleet. Ransulle pusu, tai vaikka montakin. Ja Mustille myös, jos se ehtii muilta kiireiltään tulla pussattavaksi.
ReplyDeleteMeillä kissaväestö on viettänyt aikansa pääosin tarhassa. Minä sain inspiraation ja pesin ikkunat ja muutaman maton. Yksi on vielä liossa saunalla. Arttu puski multa aamulla nenän melkein poskelle, kun lojuin sängyssä liian myöhään (kuudelta vielä!) ja syreenit alkavat vihdoinkin kukkia. Tällä hetkellä Arttu kuuluu puuhaavan vesikupin kanssa ja hankkii itselleen märät tassut, että voi sitten saada hyvän märkätassuhepulin.
Ainakin tähän mennessä on siis ollut varsin mukavaa. Mukavaa ja rentoa juhannusta toivotaan myös teille!
Kiitos, hyvää juhannusta teillekin! Totta juuri tuo, että noin päin se maali ei ole ollenkaan hyvä asia.
DeleteKiitos pusuterveisistä, täytyy antaa heti kun pojat löytyvät! Ransu taisi kömpiä vintille nojatuoliinsa, vaikka luulisi siellä eristämättömän peltikaton alla olevan kuuma. Mustin näin jokin aika sitten merkkaamassa puskia tontin ulkonurkalla.
Siellä ollaan oltu ahkeria ja vesihommissa monessa polvessa! Artulla kuuluu olevan hauskoja tapoja ja kekseliäisyyttä :-D ♥
Hyvää juhannuksen jatkua! Terassin laattian sinine sävy on hiano. Ja kukkijoota riittää.
ReplyDeleteKiitos, hyvää juhannusta sinullekin! Kukkijoita on nyt hurjasti, useimmat pionit ja ruusut aloittavat justiinsa.
DeleteTulipa hieno lattia. On aina mukavaa, kun saa jonkun pitkään työn alla olleen homman valmiiksi. Upea tumma lehtoakileija! Ihanan paljon muutenkin kaikkia eri kukkia kukassa siellä. Minäkin olen harmitellut Suomen kehräämöjen vähäistä määrää ja miettinyt, onko se niin kannattamatonta vai mistä niiden vähyys oikein johtuu. Kysyntää kun kuulostaisi olevan, varsinkin sellaiselle, jonne voisi lähettää pienehköjäkin villaeriä. Rapsutuksia Mustille ja Ransulle sekä rentouttavaa päivää koko poppoolle!
ReplyDeleteOnhan se kivaa saada joku asia työlistalta vedetyksi yli - vaikka kohta "kuistin maalaus" ei pelkällä lattian maalaamisella nyt vielä listalta poistunutkaan. Lista ei taida koskaan edes lyhentyä!
DeleteKehräämöjä varmaan tulee pikku hiljaa lisää, kun kaikki ne vähäiset, joita on, ovat hukkumassa tilauksiin. Harmi kyllä, osa toimii vain niin, että ostavat villaa ja myyvät lankaa, niissä ei saa omia villoja kehruutettua langoiksi.
Pojat kiittävät rapsutuksista, mukavaa sunnuntaita sinulle!