Monday, 6 June 2022

Sieltä täältä

 Yhtäkkiä on alkukesä, ja miten lehtevää onkaan! 

Ihastelen koiranhampaita vastaistutetun tummalehtisen veripähkinäpensaan vierellä.

Siinä nousee myös ystävältä saatu kellertäväkukkainen varjolilja. Onneksi en tuhonnut sitä pähkinää istuttaessani. 
'Pagoda' -koiranhampaissa on enemmän kukkia kuin koskaan! Sateen jälkeen kukkavarret ihan nuokkuivat märkien kukkien painosta. Myös niiden lehdet ovat kookkaita, aivan kuten viime vuonnakin. Ehkä ne ovat saavuttaneet jonkin aikuisuuskoon.

Sama kohta vähän laajemmin, näkyy tummalehtinen isopähkinä. Muut tummina nousevat versot ovat ripsialpia, sopii hirmu hyvin kokonaisuuteen. Muutenkin hauska kasvi sieltä täältä versotessaan.
Tällainen kombo viihtyy siis näin hyvin vaahteran alla, mikä on haasteellinen kasvupaikka siksi, että vaahtera imee tehokkaasti veden ja ravinteet maasta. Isopähkinän viihtyvyys ei tosin vielä ole testattu, kun se on vasta istutettu.

Vähän sivummalla on mm. tummakurjenpolvia, tertturotkokielo, kesälumipisaraa ja tarhakalliokieloja.

Taustalla näkyy katajapenkki. Siellä on hervottoman kokoinen lehtitupsu 'Lilac Wonder' -myrkkyliljaa, joka tekee tänäkin vuonna siemenet! Viimevuotisten siementen kylvös on hieman kitulias, joten annan tällä kertaa vain siementen pudota maahan ja toivon siementaimia. Kaipa kylvös kannattaa merkitä, jos muistan.

Katajapenkissäkin kukkii keltaista, nimittäin keltakielokki. Kultatesman lehtien lomasta näkyy myös jostakin tullut valkokukkainen helmililja. Ihanan raikasta! Valko-kelta-vihreä taitaa olla lempiyhdistelmiäni.
Suurin osa lehdistä kuuluu puna-ailakille, sitä täytyy alkaa kurittaa, sillä se on rehevöitynyt ihan silmissä ja peittoaa pienet kasvit.

Punakolmilehtikin lähes hukkuu vierustovereihinsa. 
Kastanjakolmilehti kasvaa vaahteran alla huonossa savisessa maassa, mutta jostain luin, että se sellaisissa paikoissa kasvaa. Sinnittelee se elossa vuodesta toiseen, kaipaisi kai vähän enemmän kosteutta, mutta en tohdi siirtääkään, jotta se ei kuole.

Katajapenkin vieressä on mäntyjen alla oleva pieni metsäpuutarha. Pieni alppiruusu 'Azurika' kukkii violetinsinisenä, nyt sen seuraan on liittynyt orvokki. Niitä on tullut haalittua monestakin paikasta ja monena vuonna, joten en enää tiedä, mikä tämä on – ehkä Marketanpuiston markkinoilta vuosia sitten hankittu 'Toves Viol'. Kaadetun kuusen havuja levitin alppiruusun ympärille kosteutta pidättäväksi katteeksi.

Kun nyt kerran Rohanin lähellä ollaan, vilkaistaanpa sinnekin. Oletko nähnyt euroopanpyökin kukkaa? Tummalehtisen 'Rohan Weeping' -pyökin kukat ovat näin hienon punaiset.

Tummalehtinen japaninkirsikka 'Royal Burgundy' vielä kerran.

Kääpiömanteli lopetti jo kukinnan, mutta tässä sekin vielä kerran. Kuva on kohti sitä vaahteran aluspenkkiä, josta tämä juttu alkoi. 
Mutta ei tämä tähän vielä pääty, sillä taustalla on ihanan muhkea rotkolemmikkipuska. Sinne.

Talvi oli tuhoisa monelle rotkolemmikille täällä Etelä-Suomessa, olen kuullut. Minultakin hävisi useita, niin viime vuonna istutettu kuin vuosia vanhojakin. Onneksi tämä yli kymmenen vuotta sitten Tukholman puutarhamessuilta hankittu 'Silver Wings' ei ole kärsinyt mitenkään. Tämä on pikemminkin valtavampi kuin koskaan!

Pakko hehkuttaa vielä yhden kuvan verran. Tällä lajikkeella on hyvin kauniit lehdet, joiden kirjavuus on hillittyä.

Toinen selvinnyt rotkolemmikki on vuokko-esikkopuutarhassa tontin länsilaidalla. Tämä oli alun perin valkokirjava 'Variegata' eli 'Dawson's White', mutta vähitellen se muuntui kokovihreäksi enkä ole pistänyt sitä pahakseni.
Kuvassa näkyy edellisessä jutussa mainittu ensimmäinen japaninvaahterani, 15 vuotta sitten istutettu 'Osakazuki'. Oli ajatus, että siitä tulisi muutaman metrin korkuinen pensas, kuten Britanniassa – no, ei tullut. Tarhakalliokielot ovat sitä päätä pidempiä!

Siinä vieressä on jymyhieno juttu, ystävän puutarhasta siirretyt muutama seljakämmekkä ovat elossa ja yksi niistä kukkii. Nämähän ovat niitä, joissa on joko purppuraisia tai valkoisia kukkia. 

Kaunis, kirjavalehtinen rohtosuoputki 'Daphnis' on tehnyt isot lehdet. Yksi myöhäisimmistä narsisseista on kerrottu valkonarsissi, ystävän pihasta saatu vanha nimetön lajike. Ihanat kevätesikot kukkivat erityisen runsaasti. Onneksi on kasveja, jotka eivät kärsineet talvesta!

Alempana pihan länsilaidalla kukkii myös kaunis valkonarsissi, tämä on saatu Koso-tädiltä, jos muistatte sen nimisen bloggaajan. Hänellä oli todella kiva käsityöpainotteinen blogi.
Riittävän korkea ja tiheä aita on vaikuttanut positiivisesti siihenkin, että kanukat ovat kasvaneet, kun niitä ei enää typistetä. Etualalla keltalehtinen pensaskanukka 'Aurea', taustalla keltaoksakanukka. Kompostin takana kukkii kultaherukka keltaisenaan.
Verkkoaidan edessä on pyökkipensasaitaa, ja voi nähdä, että on pensaista jokunen elossa, vaikka pari syötiinkin taas talven mittaan. Tämä on niille huono paikka, tässä on usein vesimyyriä ja ne selvästi pitävät pyökistä.
Käyn kohta hakemassa tilaamani pyökin aitataimien satsin, tällä kertaa taidan pyöräyttää niiden tyvien ympärille – maan alle ulottuen – metalliverkkoa. Koska olisihan se kiva nähdä pensasaidan kasvavan.

Kanukat pääsevät myös kukkimaan ja tekemään kauniita marjojaan, kun peurat eivät napsi oksankärkiä ohi mennessään. Mahtava juttu!
Tämä keltalehtinen 'Aurea' on yksi lempikanukoistani. 

Alun perin oli tarkoitus keskittyä keltaisiin, mutta sitten tuli kaikkea muutakin, ja toisaalta koivikon narsisseista haluan kirjoittaa erikseen.
Eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi. Iloista alkuviikkoa!


Alppiruusu Rhododendron
Euroopanpyökki Fagus sylvatica
Japaninkirsikka Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Japanionvaahtera Acer palmatum
Kastanjakolmilehti Trillium sessile
Keltakielokki Uvularia grandiflora
Keltaoksakanukka Cornus sericea 'Flaviramea'
Kesälumipisara Leucojum aestivum
Kevätesikko Primula veris
Koiranhammas Erythronium
Kultaherukka Ribes aureum
Kultatesma Milium effusum 'Aureum'
Kääpiömanteli Prunus tenella
Myrkkylilja Colchicum
Puna-ailakki Silene dioica
Punakolmilehti Trillium erectum
Ripsialpi Lysimachia ciliata
Rohtosuoputki Peucedanum ostruthium
Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
Seljakämmekkä Dactylorhiza sambucina 
Tarhakalliokielo Polygonatum × hybridum
Tertturotkokielo Maianthemum racemosum
Tummakurjenpolvi Geranium phaeum
Valkonarsissi Narcissus Poeticus-Ryhmä
Varjolilja Lilium martagon
Veripähkinäpensas Corylus maxima 'Purpurea'

8 comments :

  1. Aurean hento keltaisuus luo omaa auringonpaistettaan ympäristöönsä. Samoin tekee kultaherukka.
    Silver Wings-rotkolemmikkipuskasi on mahtavan kokoinen ja -näköinen. Hyvä, ettei ottanut talvesta nokkiinsa. Kaipa Osakazukin viihtyminen on nähtävä plussana pikkuisesta koosta huolimatta.
    Narsissienkin talvi on ollut täällä ankara. Odotan koivikkonarsissiesi esittelyä. Puutarhapäivät ovat juuri nyt parasta a-luokkaa. Mukavia päiviä sinulle eteenpäinkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keltalehtiset valaisevat ja tuovat hyvää kontrastia esimerkiksi pinkkeihin kukkiin. Tuo valkoisten narsissien ja keltalehtisen puskan yhdistelmä on myös herkullinen ja valoisa.
      Onneksi ei tuo kaikkein isoin ja komein rotkolemmikki menehtynyt, vaikka moni meni. Olen jo hankkinut uusia tilalle. Ja ei haittaa, vaikka joku niistä kuolleeksi julistetuista päättäisikin olla elossa! Rotkolemmikkejä ei voi olla liikaa. Kunpa kaikista vain kasvaisi noin komeita.
      Japaninvaahteran selviytyminen on tietty hienoa. Alkuvuosina sitä peuratkin napsivat, sillä ne syövät vaahteroita. Miltähän metsät jatkossa näyttävät, kun mm. vaahteran, tammen ja pihlajan taimet latvotaan säännöllisesti? No, joka tapauksessa sekin varmasti esti kasvamista. Ja painava lumi saa sen herkästi ratkeamaan.
      Päivät ovat nyt ihania - ja PITKIÄ! Iltakymmeneltäkin näkee ihan hyvin puutarhuroida, jos vain riittää virtaa.

      Delete
  2. Aurea on hienon värinen. Ja nuo rotkolemmikit, niitähän on kokonainen meri ja mahtavan sävyisinä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo Silver Wings on yksi ainoa kasvi! Melko muhkeaksi leventynyt vuosien mittaan. Ai niin, sen vieressä kasvoi joskus amerikankulleroa. Liekö enää hengissä :-D

      Delete
  3. Aika paljon kaikkea tosiaan. Ei aina mene omat kasvisuunnitelmat, kuten toivoisi. Kuten sinun japaninvaahterasi kasvun kanssa. Onneksi moni muukin suunnitelma käy. En tiedä, olenko ennen nähnyt violetinsinistä alppiruusuakaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voipi jäädä tuo alppiruusu yhden kesän ihmeeksi. Nuo kääpiökokoiset sinialppiruusu ja sen risteymät eivät tunnu olevan kovin kestäviä. Mutta kokeillaan. Edellinen sinialppiruusuni kuoli ihan siihen, kun en muistanut kastella.

      Delete
  4. Hienot rotkolemmikit minulla hävisi lähes kokonaan mutta ei sentään ihan muutamia sormenpään kokoisia lehtiä löysin. Sinulla on siellä vaikka mitä muitakin taas esillä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi rotkolemmikkisi on elossa. Niille talvi oli armoton. Minäkin ilahduin valtavasti, kun löysin tänään toisen valkokukkaisen Mr Morse -rotkolemmikin pari pientä lehteä! Eloa on!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!