Piippoa nousee kuin keväällä ikään, tässä 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekkoja. Tulee hätä keksiä niille verkkosuojia. Yleensä olen siirtänyt talven yli puskia suojanneita verkkoja sipulikukkien piippojen päälle keväällä, mutta mitä tehdä nyt, kun on täysi talvi, siis almanakan mukaan ainakin.
Yhtä kaikki, täällä ollaan muuten ihan valmiina ottamaan kevät vastaan, vaikka tarvikkeita uupuisikin. Onhan edellisestä kesästä ja syksystäkin jo ikuisuus!
Idänunikot ovat keväisen vihreässä ja varhaisessa valmiudessaan. Ihanat luottoperennat! Ja niitä eivät peuratkaan syö – hyvä syy istuttaa ja kylvää niitä aina vain lisää. Tämä on hurmaavan värinen 'Patty's Plum', joita olen istuttanut kaksi ja toivoisin ainakin jommankumman kukkivan ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Mukulaleinikkejä on alkanut nousta maasta. Ihanat keväänvihreät lehdet!
Syksyllä istutettu aarre, kiurunkannus 'Craigton Blue', on pysytellyt tuoreenvihreänä talven yli tähän asti.
Ruusuherukoiden silmut pullistelevat.
Pysytään ruusuaiheessa puhumatta silti oikeista ruusuista. Vaaleajouluruusun uusia kukkia avautuu. Tarhajouluruusuissa on vielä nuput maan tasalla.
Siirrytään kaupunkiasunnon parvekkeelle, sillä sieltäkin on raportoitavaa.
Tässä aiemmin mainittu kärsimyspassio, jota en ole vieläkään ottanut sisään. Se on lähes ainavihanta (myös silloin, kun talvetan sen sisällä huoneenlämmössä). Sisään siirrettäessä se pitää leikata melko lyhyeksi, joten olisipa hauskaa, jos se voisi jatkaa kasvua pitkien versojensa päistä tänä vuonna. Tosin siinä tapauksessa pelkään, että se lähtisi valloittamaan maailmaa, sillä jo nyt sen versot hakeutuvat keskikesän jälkeen, tarpeeksi pitkiksi kasvettuaan, parvekelasien väleistä ulkopuolelle liehumaan.
Tasetti on kukkinut iäisyyden parvekkeen viileydessä.
'S. Arnott' -lumikellot venyvät ja olen huomannut kukkanuppuja useammassakin! Tuossa oikeanpuoleisessa nuppu jo erottuu lehtien välissä. Tämä on kuulemma hyvin kukkiva lajike, sipulit antanut ystävä tänään paljasti. Harmi vain, ettei näitä oikein Suomesta mistään saa, täytyy tilata ulkomailta.
Äskeisessä kuvassa näkyivät jo nämä taustalla: kreetansyyssahrami 'Fontenayi' täydessä kukassa. Tänään paistoi herkullinen aurinko ja nämä kiittivät siitä välittömästi.
Tähän ihastuttavaan keväiseen näkyyn on hyvä lopettaa. Nythän talvipäivänseisauksesta on jo kuukausi, tervetuloa kevät!
Idänunikko – Papaver orientale
Kiurunkannus – Corydalis
Kreetansyyssahrami – Crocus laevigatus
Kärsimyspassio – Passiflora caerulea
Lumikello – Galanthus
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Tasetti – Narcissus tazetta
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Wednesday, 22 January 2020
Paikoilla, valmiina
Tunnisteet:
corydalis
,
crocus
,
galanthus
,
helleborus
,
iris
,
narcissus
,
papaver
,
passiflora
,
ranunculus
,
ribes
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Oih, niin keväistä "keskellä" talvea!
ReplyDeleteNiin on ♥
DeleteSinun ei tosiaan tarvitse odottaa kuin hetki lähtölaukaukseen :). Meillä paistaa nyt aurinko ja mittari näyttää pakkasta -5,4.
ReplyDeleteTäälläkin tänään aamulla paistoi, oikeista lukemista en tiedä, kun mittari oli auringossa :-D
DeleteMikä kevättuulahrus!
ReplyDeleteTuulahrus hyvinnii!
DeleteMahtava tammikuu! Täälläkin piipot puskevat pintaan kaikkialla ja kohta helmikuun aurinko räjäyttää kukkaan koko potin!💥💐🏵️🌻🌼
ReplyDeleteNiin tekee, ja talvi ei mahda mitään! Toki voi jotain sentapaista aina tulla helmikuussa tai maaliskuussa, mutta päivä pitenee ja auringonvalo lisääntyy päivä päivältä, optimismia ei peittoa kohta mikään.
DeleteKuinka nopeasti kevät humahtaakaan täyteen loistoon, jos lämmin tulee aikaisin.
ReplyDeleteSanos muuta! Nyt jo, jos sattuu tuuleton päivä ja aurinko pilkahtaa, on uskomattoman lämmin.
DeleteIhania piippoja sinulla. Minulla on tuo sama aarre kiurunkannus mutta jouduin syksyllä taas siirtämään sen ja nyt se on aika pieni. Minkäköhänlaisen maan se oikein haluaa kun ei tuntunut aiemmissakaan kahdessa eri paikassa viihtyvän. Juuri ja juuri on hengissä. Mahtavan ihana jouluruusu sinulla samoin ruukkuistutukset.
ReplyDeleteOlen käynyt Skotlannissa Ian Youngin pihalla Craigton roadin varrella, mistä tuo kiurunkannus on kotoisin. Se viihtynee multavassa, humuspitoisessa maassa puolivarjossa. Olen ihmeissäni, että jopa yli -7:ssä käynyt pakkanen ei ole lannistanut sitä lainkaan. Aberdeenissa, mistä se on kotoisin, on talvisin kosteaa ja lauhaa ja kesällä kosteaa ja viileää :-D Istutin tuon omani kuistin pohjoispuolelle maahan, joka ei ole ikinä kuiva, joskaan ei litisevän märkäkään.
DeleteKiitos sinulle vastauksesta liittyen kiurunkannuksen istutukseen. Meillä kun ei tahdo löytyä varjoisaa paikkaa missään. Mutta katsellaan. Josko vielä kerran siirtoon.
DeleteJos se suinkin pärjäilee, niin ehkä ei kannata siirtää, ellei se näytä suorastaan kärsivältä. Kiurunkannuksilla taitaa kumminkin olla lepoaika keskikesällä. Tai sitten jos sille voisi yrittää muistaa antaa vettä silloin tällöin, jos on kuivaa.
DeleteNiin keväistä! Mutta jos nyt tulee vielä pakkasta ilman lumisadetta, niin kasvit ovat kyllä pulassa. Toivottavasti ei enää tulisi. Minusta alkaa vähän tuntua, että tämä "talvi" saisi nyt olla tässä ja kevät saisi jo tulla.
ReplyDeleteOlis kasvien kannalta tosi hyvä, jos talvi ei tästä kovasti kylmenisi, kun moni tuntuu jo olevan kasvuun lähdössä.
DeleteIhania kevätherkkuja!
ReplyDeleteKohta siirrytään helmikuuhun, joka täällä etelässä on usein se viimeinen kunnon talvikuukausi. Jollei talvea ole tähän mennessä tullut, voi suosiolla olla tulematta.
Saisipa jostain vanhoja "lankakoreja". Mielellään sisäkkäin meneviä, joita olisi helpompi pinota johonkin varastoon kesäksi. Kori olisi helppo sujauttaa nurin päin suojattavan kasvin päälle ja ottaa aikanaan pois. Eihän ne kauniita ole, mutta mitäpä sitä ei tekisi kasviensa puolesta.
Viimeinen kuva Fontenayi'stä on täynnä kevään lupausta. Herättää mukavia väristyksiä!
Helmikuussa taitaa olla usein jopa tammikuuta kylmempää, mutta toisaalta päivä on jo pitempi. Jos vain aurinko lämmittää ja maa on paljas, sekin kerää lämpösäteilyä - sitten ei kevään tuloa voi mikään estää!
DeleteTuollaiset suojakorit olisivat huippukäteviä piippojen suojaamiseen! Fontenayi on syyssahrami, mutta ei sitä katsoessa kovin syksyinen tunnelma tule ;-)
Ah mitä ihanuuksia teiltä löytyykään. Näyttää kyllä jo ihan KEVÄÄLTÄ!
ReplyDeleteEilen kuuntelin, kun mustarastaat ja talitintit liversivät keväisesti ♥
DeleteMiten herkän keväiset näkymät! Jospa teillä ei tule talvea enää ollenkaan, kun on tähän asti pysynyt poissa. Pianhan on jo helmikuukin :)
ReplyDeleteToiveita on! Tosin yleensä helmikuussa meri vasta alkaa jäätyä :-D Mutta jospa ei tänä vuonna ollenkaan.
DeleteSe on kevät...vai onko...no on se...pakko olla...:)
ReplyDeleteEi kai se tammikuussa voi olla :-D Mutta hitusen lisääntynyt valoisuus ja tämä lauha sää tuntuvat kyllä todella mukavilta!
DeleteKylläpä talvi taipuu kevääseen siellä pohjoisessa jo liian aikaisin. Toivottavasti eivät kasvit säikähdä jos talvi vielä tuleekin!
ReplyDeleteTäällä mantelipuut ovat pian parhaimmassa kukkaloistossaan ja pellot täyttyvät niittykukista sateiden jälkeen.
Lempeitä tammikun tuulia täältä Mantelilaaksosta!
Ei yhtään liian aikaisin, jos minulta kysytään :-D Mutta eiköhän talvi vasta ole tuloillaan... vasta maaliskuussa voi toden teolla huoahtaa helpotuksesta.
DeleteKiitos ihanista terveisistä, kuulostaa valtavan kauniilta!
Oi, tämä on kuin ihanaa unta. Eilen aloittelin jo perennojen pätkimisen ja ilma oli niin keväinen. Tintitkin lauloivat kevättä ja piippoja löytyi lisää. Maa oli kuitenkin sen verran kohmeinen, että saattoi hyvin kävellä istutusalueilla ilman pahempia jälkiä.
ReplyDeleteNautitaan nyt, kun niitä viiden kuukauden jääkausi -talviakin saadaan takuulla kokea ihan riittämiin ;-) Kuuntelin mustarastaiden ja tinttien keväistä livertelyä myös tässä yhtenä päivänä - musiikkia korville. Tänä vuonna joutuukin ehkä kukkapenkeissä liikkumisen lopettaa hyvinkin aikaisin, piippoja nousee nopeasti lumettomaan maahan.
Deletesahramit ja tasetit ilahduttivat, mistä arvasitkaan laittaa niitä syksyllä kasvamaan!
ReplyDeletekieretelin myös edellisissä postauksissasi. kaunis perinteinen porttisi kiinnitti erityisesti huomioni. lainasin viime viikolla Korhosen Aita Perinteiset aidat ja portit kirjan. mietintämyssyssä parhaillaan portin teko takapihan risuaitaan.
Minnan haaste jännittävä. totta, noita rötöpaikkoja tulee harvemmin kuvanneeksi vaik ne ovatkin tosi mielenkiintoisia, uusien projektien hautomoja;)
Sanos muuta, ihanaa, että tuli laitettua sipulikukkia ruukkuihin ja jätettyä ne kaupunkiparvekkeelle! Lasitettu parveke on lauhana talvena mahtava talvipuutarha, mutta pakkanen sinnekin pääsee, kun oikein kylmää on. Tasetin antoi ystävä ♥
DeleteToivottavasti mieleinen porttimalli löytyy! Yksi vanha portti minulla olikin navetan takaseinällä kaikkien rojujen takana, toissa syksynä sen sieltä kaivoin ja laitoin kylätien varren kulkuaukkoon, mutta se oli niin leveä, että piti tehdä kapeampi lisäportti. Se oikea vanha portti on kyllä paljon hienommin tehty kuin oma osani, siinä on oikein lovet vaakapuille.
Tosi on, että rytöpaikat ja muiden puutarhasuunnitelmat ovat ehkä sitä kiinnostavinta luettavaa! Onneksi minulla vielä riittää muutama rytöpaikka esiteltäväksi ;-D