Kasvimaan kukkia ja muuta satoa

Vielä kuvia kasvimaan ihanista hajuherneistä kyllästymisen uhallakin! En ole yhtään muistanut nyppiä ohikukkineita pois, en yleensäkään tee sitä millekään muulle kasville kuin ruusulle, enkä niistäkään kaikille. En taida olla nyppijäluonne. Silti hajuherneet kukkivat lisää ja lisää. Tässä vielä yksi Chiltern Seedsin Mulberry Mixistä, siinä on valkoisia, viininpunaisia ja valko-viininpunaisia sekä ihanan luumunvioletti-valkoisia kukkia. Tillin kellanvihreät kukinnot nostavat viininpunan hyvin esiin.

Viime vuonna Chiltern Seedsiltä tilaamani 'Wiltshire Ripple' oli väärän väristä. Sain korvaukseksi kaksi uutta pussia, kylvin niitä yrttipenkkiin. Se on penkeistä kuivin ja se taisi olla virhe. Hyvä kun itivät, kasvusta puhumattakaan. Nyt sateiden myötä ne ovat viimein alkaneet kukkia, mutta vain 30 cm korkeina. Eipähän tarvitse miettiä tukikeppejä.
Kulmassa näkyy joku metallivanne, joka nousi maasta. Kaikkea löytyy, kun lapion maahan pistää. Mikähän osa tuokin on ollut. Vanteen vieressä kukkii muuten yksi onneton kääpiösamettikukan ruipelo yhdellä kukalla.

Toisessa penkissä kasvaa sama kääpiösamettikukka 'Ursula' koko ajan tuuheampana. Tämän kukintaa piti odottaa elokuulle, mutta nyt ei loppua näy.

Kehäkukka 'Neon': syvän oranssi kukka, terälehtien kärjissä häivähdys viininpunaa, jopa violettia.

Sadepäivänä muistin kerätä oman pizzamausteseoksen, toivottavasti se kuivuu eikä homehdu.

Tomaatit muuttivat ulos kukkapenkin humukseksi, kun ensin saksin loputkin tertut kypsymään. Pelargonit muuttavat pikku hiljaa takaisin taloon. Kuvassa kukkii 'Thessaloniki' valloittavin kirkkaanpunaisin kukin, ja oikeassa reunassa amppelissa kasvava Pelargonium sidoides, joka onkin asunut koko kesän sisällä.
Naapuri mainitsi luumuviinan, josta tuli mieleen tehdä sloe gin -tyyppinen juoma. Siihen tosin tarvittaisiin oratuomen marjoja, mutta niitä minulla ei (vielä) ole, niinpä keräsin kriikunoita ja kaadoin päälle halpaa giniä, ja kun se loppui, pistin vielä päälle kossupullon jämän, joka jäi viimevuotisesta raparperilikööristä.

Sloe ginin teko-ohje on helppo: pistele hedelmiin reikiä, laita lasipurkkiin, päälle sokeria ja giniä niin, että hedelmät peittyvät. Hölskytä säännöllisesti, pidä huoneenlämmössä poissa auringonvalosta pari–kolme kuukautta, siivilöi ja nauti.
Tätä juomaa kuuluu hörppiä taskumatista metsästysreissuilla Britannian kukkuloilla. En tosin itse metsästänyt, ja aiheutin venähtäneitä ilmeitä, kun huusin jänikselle: kiipeä puuhun!
Mutta vaikka metsästysosa menikin osaltani vähän mönkään, osasin osallistua sloe ginin nautiskeluun asiaankuuluvasti, ja se sentään on merkittävä puoli tapahtumassa.

Tomaattitertut saavat kypsyä sadonkorjuukorissa auringossa. Pari litimäräksi kastunutta ruukkukukkaa piti nostaa verannalle sateensuojaan, sillä pelkäsin, että ne mätänevät – sen verran on tullut vettä. Kun istutin ystävän antamia mansikantaimia avomaalle, huomasin, että lapion syvyydeltä maa on vielä aivan kuivaa. Siispä tervetuloa uudet sateet!


Hajuherne – Lathyrus odoratus
Kehäkukka – Calendula officinalis
Kriikuna – Prunus domestica subsp. insititia
Kääpiösamettikukka – Tagetes tenuifolia
Oratuomi – Prunus spinosa
Tilli – Anethum graveolens