No niin! Voimat palautuivat siihen malliin, että jaksoin lähteä ulkoiluttamaan kameraa. Ensin myrkkyliljakatsaus. Tässä ystävän antamat myrkkyliljat ja taustalla unelma, joka odottelee vielä sisälle pääsyä. Ovat nuo myrkkyliljatkin melko unelmanihania!
Kukkapenkin loistomyrkkylilja on hieman kapoisempi varreltaan, yleensä tämä on myrkkyliljoista rotevin.
Tarhamyrkkylilja 'Lilac Wonder' nousee maasta melkoista vauhtia, pari päivää sitten vasta nenänkärki pisti mullasta.
Olen viime syksystä viisastuneena alkanut suojata myrkkyliljatkin, aiemmin niihin ei koskettu, mutta sitten niitäkin alettiin syödä. Lisäksi peurat ovat opetelleet syömään saniaisia, todellinen harmi sekin.
Syysmyrkkyliljoista ensimmäinen, kerrottu 'Alboplenum', on avaamassa kukkiaan japaninhiirenporras 'Purple Garden' vierellään.
Yksinkertaisista valkoisista syysmyrkyistä ei näy vielä mitään, tarhamyrkkis 'Waterlily' antaa myös odottaa itseään.
Onneksi herkku Colchicum × agrippinum on hengissä ja kukkii, vaikka vain yhdellä kukalla. Voihan niitä tulla vielä lisääkin, mutta onneksi se ainakin on elossa. Myrkkyliljat osaavat tehdä katoamistemppujakin.
Edellisen kanssa samassa penkissä kukkii muutakin hempeää: syysleimu 'Crème de Menthe' kukkii yhä vain ylen kauniina.
Ja neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' tuottaa yhä uusia kukkaterttuja.
Tämä ilahduttaa erityisesti: viime syksynä taimialesta hankittu tarhakurtturuusu Snow Pavement, eli SCHNEEKOPPE, toisin sanoen 'Hansnovem' (huokaus näitä ruusujen nimiä!) on tehnyt pari ensimmäistä kukkaa. Uhrasin tälle todella vähän kasteluvettä kesän aikana, vaikka tämä kasvaa kuivassa paikassa. Kukan viileä sävy on täydellinen muotopuutarhan kupeeseen ja kasvupaikka sellainen, jossa tästä saa mielellään tulla leveä puska, peuraeste siis.
Muotopuutarhan viileyttä tuottaa myös astereista ehkä ihanin, suloinen 'Little Carlow'. Mikä sävy, mikä kukkien määrä - ja i-ha-naa: tätä ei ole vielä syöty!
Ai niin, onhan muotopuutarhassa vielä tämäkin kukassa, tosin pian matkalla makuuhuoneeseen: pelargoni 'Deerwood Lavender Lass', söpö vaaleanpunainen, vaikka nimi onkin laventelityttönen.
Vuorikonnantatar 'Darjeeling Red' kasvaa tienposken ojan töyräällä, koska ideana oli saada siihen kivipengermän päälle kuivaan kohtaan jotakin, joka peittää maata. Se ei ole levinnyt ihan toivotusti, mutta toimii ihan hyvin – ja kukkii mahtavan pitkään! Ruskeat ovat tämän kasvukauden kuihtuneita kukintoja, silti se tekee koko ajan uusia.
Minnekäs sitten kipaistaisiin... vesimittari on aivan täynnä, en ole muistanut tyhjentää sitä aikoihin ja välillä olin poissa kotoakin. Sen vieressä kukkivat täpläpunalatva ja siniheinä. Vanhaan taloon nakuttelin viimeksi ikkunalistoja, tikkaat jäivät siitä.
Sain ystävältä aarteita juuri, kun olin miettimässä sopivaa erikoisempaa puuta yhteen suojaiseen paikkaan. Japaninkesäkamelia, vieläpä kaksin kappalein! Kunhan purkitan nämä isompaan, luulen, että palautan toisen hänelle, jos hän luopui ainokaisistaan.
Samassa purkissa kasvaa jokin turkestanilainen orapihlaja ja epäilyttävästi varsankellolta näyttävä salamatkustaja, jota olen saanut häneltä (salamatkustajana) ennenkin.
Kuvassa näkyy myös laukkakasvatuksiani, jotka ovat tänä vuonna olleet lukuisat: kyltistä päätelleen gardanlaukka.
Kurkataanko sitten Rohaniin. Siellä on tulossa uudestaan kukkaan Winchester Cathedral, jos peurat niin suovat. Kauhukseni huomasin tänään, että ne ovat parturoineet japaninkirsikan kaikki lehdet sille korkeudelle, jolle ovat yltäneet, täytyy heti huomenna etsiä sille suojaverkkoa.
Palsternakan kuivat siemenet tuovat tähän ruusukimppuun ihanaa nature morte -tunnelmaa, kirjaimellisesti, vaikka eihän siemenessä ole kuolema, vaan elämän alku.
Etelänruusuruoho kukkii yhä vain, sille seuraa pitää punertavalehtinen maksaruoho, jonka olen ostanut ilman lajikenimeä.
Syysasteri 'White Ladies' aloittaa kukinnan, toivottavasti peurat eivät löydä näitä ihan vielä. Puskat ovat komeat ja olisi hienoa saada ihailla niiden kukintaa. Tämän vieressä kasvaa kaukasiankirahvinkukka, joka toi samaa kermanvaaleaa kukkaväriä keski- ja loppukesään.
K-kaupasta löytyi taas Pirkka-kanervia, joita istutin viime syksynä kolme. Yksi niistä, jota peurat eivät kiskoneet maasta, on edelleen hengissä. Siitä rohkaistuneena kokeilen nyt uutta, mutta tällä kertaa panssariestein suojattuna.
Valitettavasti näissä ei tänä vuonna ole enää lajikenimeä, vaikka ovat samaa Beauty Ladies -sarjaa kuin viime vuonnakin. Tämä saattaa olla 'Renate', jollaisen ostin myös vuosi sitten, mutta voi tämä olla muukin, lajikkeita on kymmeniä ja värierot pieniä.
Kanerva on siis sama kasvi, joka kasvaa luonnossammekin – on hullua, että sitä myydään lähes yksinomaan kausikukaksi. Nämä on jalostettu ja viljelty Saksassa, joten voi olla, että talvisuojaus ensimmäiseksi talveksi on tarpeen etenkin, kun taimi ei ehdi kunnolla juurtua ennen talven tuloa. Sen jälkeen nämä voivat aivan hyvin osoittautua vaikka kuinka talvenkestäviksi!
Etenkin Skotlannissa mutta myös monissa muissa maissa harrastetaan havukasvien ja kanervien yhdistelyä omaksi istutusalueekseen. Meiltä sellainen tyyli puuttuu lähes täysin, vaikka meillä on maisemat, joissa nämä eivät edes näytä ollenkaan keinotekoisilta, toisin kuin keskellä vehreää keskieurooppalaista nurmikenttää. Minun havualueeni löytyy parin männyn alta, missä havut, kanervat ja jouluruusut onnistuvat näyttämään jopa lähes luonnollisilta.
Huh mikä pituus tälläkin jutulla! Otetaan loppuun pari väritykitystä: kehäkukka 'Neon' kasvimaalla...
... ja – tadaa! – Bessera elegans, ensimmäinen avautunut kukka. Mikä sirous ja mikä väri!
Asteri – Symphyotrichum
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Gardanlaukka – Allium insubricum
Japaninhiirenporras – Athyrium niponicum
Japaninkesäkamelia – Stewartia pseudocamellia
Kanerva – Calluna vulgaris
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Kehäkukka – Calendula officinalis
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Orapihlaja – Crataegus
Siniheinä – Molinia caerulea
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii
Syysleimu – Phlox paniculata
Syysmyrkkylilja – Colchicum autumnale
Tarhakurtturuusu – Rosa Rugosa-Ryhmä
Tarhamyrkkylilja – Colchicum Speciosum-Ryhmä
Täpläpunalatva – Eutrochium maculatum
Unelma – Asparagus setaceus
Vuorikonnantatar – Bistorta affinis
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Kanervapuutarhat ovat aivan mahtavia ja olen pitkään ihmetellyt miksi täälä ei ole sellaista harrastettu. Yhden ainoan kerran olen nähnyt yhdessä suomalaisessa puutarhassa hienon kanerva/havuyhdistelmän. Hmm... pärjäisiköhän ne pensasmustikoiden kaverina...
ReplyDeleteNo niin, jospa me toimimme trendsettereinä sitten ;-) Kyllä kanervia varmaan on meillä joissakin pihoissa, siis istutettuna, mutta luulisi niiden olevan paljon yleisempiä koristekasveja. Eikös ne juuri viihdy mustikkatyypin metsän valoisilla paikoilla? Vai kuivemmassa.. meillä täällä kasvaa kanervaa tienpenkereen päällä, havumetsän reunassa. Samassa paikassa kasvaa mm. mäkitervakko. Ymmärtääkseni turvemaakin olisi niille mieleen. Kannattaa kokeilla!
DeleteOnpas siellä kaikkea kivaa!
ReplyDeleteOn :-)
DeleteKiva, että alat jo toipumaan ja pääsit kuvauskierrokselle!
ReplyDeleteSiellähän kukkii vielä vaikka mitä kaunista.
Anopillani on myös kanervat säilyneet monta vuotta maassa ja ihan tavallisessa kukkapenkissä. Ne olivat myös ihan tavallisia sesonkikasveja ostettaessa. Olisi tosiaan ihana saada puutarhaan kanervikko.
Kanervikko olisi todella kiva pihaan, jossa on jonkin verran havukasveja tai joka on havumetsän kupeessa. Jurmon saarella on aivan ihanaa kanervanummea, se on jo Suomen oloissa erikoista, mutta nummipiha olisi aivan mahtava.
DeleteIhana tuo pelakuu Deerwood Lavender Lass♥
ReplyDeleteSe on todella söpö, villipelargonien risteymä varmasti, kun sillä on minipienet kukat, eikä lehdetkään ole koolla pilattuja.
DeleteBessera elegans on kyllä todella elegantti.
ReplyDeleteEipä ole tullut mieleen istuttaa kanervaa pihamultaan ja koittaa sen säilymistä pidempään. Jotenkin on niin surullista laittaa kanervia kukkalaatikoihin ja kantaa ne sitten keväällä kompostiin.
Se tuntuu hirveältä sääliltä, enkä olekaan hankkinut kanervia ikinä aiemmin ennen kuin keksin, että niitä voi istuttaa puutarhaan. Mutta toki jos harrastaa kukkalaatikoita, niin jotakin niihinkin on kai keksittävä.
DeleteMä luulen, että tarvitsen tuollaisen neilikkaruusun.
ReplyDeleteNiin, olet maininnut ennenkin, että tykkäät siitä! Siitä vain kasvaa aika kookas, eli tarvitset isomman pihan ;-)
DeleteEhkä sinne jonnekin takapihan taakse mahtuisi... tai sitten taloyhtiön maille? Sun keittiön ikkunaa vastapäätä hiekkatien toiselle puolelle? Tai tai... hmm hmm...
Mietin, että miksi ihmeessä Kesäpesällä ei ole yhtään myrkkyliljaa, mutta sitten lista alkoikin pidetä, kun scrollasin tätä postausta eteenpäin. Huokaus. Kaikkea ihanaa sitä puutarhassa voikaan olla!
ReplyDeleteVoi ei :-D Kaikkea ihanaa sitä todella onkin, kasvit ovat ihania ♥
DeleteMyrkkyliljoja on vaikka mitä lajeja, mutta tuollaista harvinaista kuviollista en edes tiennyt olevan. Siellä on vaikka mitä vielä kukassa, hyvä niin. Ihanaa, että syyskuu on kukkakuukausi.
ReplyDeleteTuollaisen agrippinumin joutuu varmaan tilaamaan ulkomailta, en ole ainakaan huomannut sitä kotimaisissa kaupoissa. Myrkkyliljoja on tosiaan aika monta!
DeleteKaikkii kaunista siulla on kukassa, tuommosta kirjavoo syysmyrkkyliljoo en tienny olevankaan! Kokkeilempa miekin tuota kanervan talavetusta, jospa se tuo iso mänty sitä suojois. Tuo alimmaisen kuvan kukka on elegantti, mikä hieno väri!
ReplyDeleteSyyskuu on onneksi melko hyvä kukintakuukausi, vaikka kukintoja alkaakin olla aika vähän. Onhan niitä silti paljon enemmän kuin tähänkin postaukseen mahtui: muitakin astereita, syysvuokko, ikiviuhko ja hopeapiiska edelleen kukkivat, ynnä muuta.
DeleteTuon Besseran kirkkaan värinen kukka yhdistettynä hyvin siroon ja ilmavaan kasvutapaan on vastustamaton.
Sinulla on upeaa syyskukintaa, täällä yöpakkaset ovat taltuttaneet enimmän osan. Voi, kaivoin kesällä myrkkyliljani "vahingossa" ylös. En muistanut mitä kukkapenkin muokkauksessa löytyneet sipuli olivat. Sipulit kuivuivat, nyyh.
ReplyDeleteTaidanpa minäkin kokeilla kanervien istuttamista maahan, nepä olisivat viehkoja syyskukkijoita. Mukavaa syysviikkoa Saaripalstalle!
Täällä on käynyt alimmillaan +2 asteessa, viime yönäkin. On se aika vähän, alan nyt urakalla kantaa ulkona kesän viettäneitä huonekasveja sisään.
DeleteVoi itku, myrkkyliljojen menetys on kova pala, ne ovat niin kivoja myöhäiskukkijoita.
Kiitos, hyvää viikkoa sinne paratiisiisi!
Voi mitä ihania kasveja🥰 Minullakin on noita kamelian alkuja kun Mustilan ystävien kylvökurssilla niitä kylvettiin. Hyvin itivät mutta kun koulin niin jotenkin eivät tykänneet?! Osa taimista näytti kovin kärsineiltä kun istutin ne, saa nähdä näkevätkö ensi kesää?!
ReplyDeleteOoh, sinulla on ihan itse kylvettyjä kesäkamelioita! Hmm, täytyykin varoa niiden koulimista. Toivottavasti ne siitä tokenevat!
DeleteNäyttää siltä, että pakkaset ovat pysyneet teiltä loitolla. Paljon on kauniita kukkia vielä jäljellä ja nuppuja tulossa. Toivottavasti peuratkin loistavat poissaolollaan eivätkä kävisi maistelemassa aarteitasi. Mukava katsella kukkakuvia, kun täällä -3,4 asteen pakkanen on vienyt jo melkein kaikki ja rusakot huolehtivat lopuista. Pitäisikin kokeilla, talvehtisivatko marketin kanervat täällä. Eipä ole tullut mieleenkään, että voisivat talvehtia kun aina ovat olleet vainaita keväällä. Talvisuojaus olisi varmasti hyväksi ensimmäisenä talvena. Kiitos ideasta! Mukavaa viikkoa!
ReplyDeleteOvat pysyneet, täällä on käynyt alimmillaan +2:ssa. Peurat kyllä söivät tuon valkoisen ruusun nuput heti seuraavana yönä, kun olin tämän postauksen tehnyt. Olisi ihanaa nauttia syyskukista ilman, että niitä syödään niin kauan, kun pakkanenkaan ei niitä vie.
DeleteKanervat varmaan sopisivat hyvin johonkin kohtaan pihaasi.
Kiitos, kivaa ja aurinkoista viikkoa sinullekin!