Sain keväällä maa-artisokan taimen, mistä olen erittäin iloinen. Maa-artisokka kuuluu ehdottomiin lempimakuihini. Peurat verottivat kasvustoa rankasti, sain sadoksi kolme pähkinän kokoista mukulaa.
The first harvest
I just love Jerusalem artichoke. Its flavour is so refined! Hence I was so pleased as I received a plant last spring. Deer ate it with great gusto, as they eat nearly everything. I harvested three nut-sized tubers and boy did they make a great risotto!
Ensimmäinen oikea risotto, jota sain, ja jonka tekoon samalla osallistuin, oli kinkku-rosmariinirisottoa. Vähän sillä reseptillä tein nytkin, mutta en laittanut lihaa. Päätin, että maa-artisokan hieno maku ei saa peittyä.
Ensin kuullotin sipulia ja valkosipulia voissa, sitten lisäsin riisiä ja kuullotin hieman lisää. Taisin lisätä maa-artisokatkin viipaleina tässä vaiheessa.
Kun viini on imeytynyt, aletaan lisätä lihalientä vähän kerrallaan välillä sekoittaen. Aina, kun neste on imeytynyt, lisätään uutta – paitsi sitten, kun risotto on valmista. Täytyy olla tarkkana, että siitä tulee al dente eikä mitään ylikypsää kanttiinirisottoa!
Kuvaa valmiista annoksesta ei ole, sillä imuroin sen heti lautaselle saatuani.
Iloisia risottohetkiä kaikille muillekin, ja muistakaahan ottaa rosmariinit ulkoa sisälle! Minun meinasi unohtua ja pakastua.
Maa-artisokka – Jerusalem artichoke – Helianthus tuberosus
.JPEG)
.jpg)
Kuulostaa herkulta!
ReplyDeleteJoo, on tosi hyvää! Teen usein risottoa ilman viiniä, kun sitä ei aina ole, mutta on se maukkaampaa viiniplörön kanssa. Risottoa voi tehdä mistä vain :-) Alkuperäinen ohje oli kinkkusuikaleiden tai -kuutioiden kanssa.
DeleteRisotto on siitä kiva ruoka, että sitä voi muunnelle aina tarpeiden mukaan. Helppoa tehdä ja nautinnollista syödä.
ReplyDeleteVuosikymmeniä sitten, kun olin pikkutyttönä töissä ison kartanon puutarhassa, jo silloin tutustuin maa-artisokkaan, tuohon herkkuun, mutta muistanko väärin, että se oli monivuotinen kasvi? Ainakaan niiden mukulat eivät olleet noin sileitä kuin nuo sinun ovat.
Ihanaista lokakuuta.
Juu, on tuo monivuotinen kasvi. Nuo mukulat olen jo kuorinut, ne olivat aika pieniä ja siten ei kovin muhkuraisia. Peurat kun söivät kasvustoa koko kesän, ei juuristokaan sitten kovasti kasvanut.
DeleteKiitos vinkistä, ja innostuksesta - nimittäin minulla on maa- artisokkaa pilvin pimein :) Tuli tuossa mieleen että mikä estäisi tarjoilemasta risoton noin, ja lihan sitten erikseen.. Minun artisokat ovat niin muhkuraisia että niitä on vaikea kuoria, mutta luin jostain että ne voi myös hyvin harjattuina ja pestyinä paistaa pannulla kuorineen. Tänään koklaan, kiitos Saila <3
ReplyDeleteOlin itsekin ajatellut käyttää ne tuoreempina ja kokeilla tuota ettei kuorisi, mutta sitten kului kuitenkin muutama päivä sadonkorjuun ja käytön välissä, niin kuori oli jo kuivunut.
DeleteRisotto on Italiassa usein alkuruoka, kuten pastakin, ja sen jälkeen tarjoillaan liha, jonka kanssa ei sitten olekaan mitään perunoita tms. kuten meillä.
Varmasti herkkua. Pitää kokeilla. Kiitos, Saila.
ReplyDeleteToivottavasti tykkäät!
DeleteHmm., risottoon! Keräsin myös eilen maa-artisokkaa, ja juuri mietin, tekisinkö keiton vai jotain muuta. Muutaman taimen jätin paikoilleen. Olkoot talven yli, tai jos myöhemmin syksyllä tekee herkkua mieli.
ReplyDeleteJuu, vaikka mukuloita oli vain kolme pientä, sai koko risotto niistä aivan ihanan aromin. Kiva, jos pystyin innostamaan uusiin kokeiluihin!
DeleteSuht koht helposti syntyvä herkku. Hyvä, että peurat eivät vieneet koko satoa...
ReplyDeleteEivät ne mukuloita olleet syöneet, mutta kun maanpäällinen kasvusto oli koko kesän ajan max 30 cm korkeaa, niin eihän satoakaan sitten kovin paljoa tule. Tuo ei ole vaikeaa, eikä tarvita montaa astiaa valmistukseen!
DeleteVaude, mikä hella! Ja vanhat esineet. Vasta kolmannella selauskerralla pystyin keskittymään itse ruuanvalmistukseen. Maistelin ensin vaakaa, kahvipannua ja koko miljöötä! Mukavaa syksyä, Riitta
ReplyDeleteKiitos kovasti! Vanhat rojut ovat kovin mieleeni.
DeleteKerran sinulla oli myös pastapostaus ja noudatin ohjettasi. Tuli herkkua. Parempaa pastaruokaa kuin ikinä ennen olin laittanut, vaikkei ollut paljon tykötarpeita, eli juuri siksi, ettei tykötarpeita ollut liikaa. Nyt tuli sitten risotto-ohje, jota voi hyvillä mielen noudattaa.
ReplyDeleteMitä ihmettä, mikähän ohje sekin oli. En yhtään muista, mutta ei se haittaa, mukavaa on jos tykkäsit! Italialaiset ruuat tuntuvat olevan hyviä juuri siksi, ettei ole ängetty kaikkea mahdollista yhteen ruokaan.
DeleteMinäpäs muistan! Siinä oli salviaa ja kanaa :)
DeleteAi niin, salviapasta! Mutta en kyllä laita siihen mitään kanaa... hmm... No, olisi se varmaan hyvää niinkin!
DeleteKiitos risotto-ohjeesta, mulla on vähän samat kokemukset risotosta herne-maissi-paprikoineen...
ReplyDeleteHih, ole hyvä! En tajua lainkaan, kuka on mennyt keksimään siitä sen herne-maissi-paprika-version.
DeleteJuuri tulin ulkoa kääntämästä kasvimaata ja vannoin, että tänä vuonna kävisin kyllä edes kerran kaivamassa maa-artisokkia ennen maan jäätymistä. Voisinkin kokeilla ainaisen keiton sijaan tuollaista risottoa niistä, nami!
ReplyDeleteKiva, jos sait idean ja jos se maistuukin vielä :-)
DeleteMeilläkin maa-artisokat jäi tosi pieniksi, syy taitaa olla kuivuudessa. Syyskuussa satoi todella vähän, lokakuussa ei ole satanut kuin kerran. Mutta hyviä ne on, tykkään tehdä keitoksi porkkanan ja perunan kanssa.
ReplyDeleteKuivuuskin voi olla ongelma, tosi alkukesällä sitä ongelmaa ei ollut :-D Nyt on tosiaan ihan rutikuivaa!
DeleteMulla on ollut tuollainen samanlainen käsitys risotosta kuin sinulla silloin joskus aiemmin, tuohan siis kuullostaa ihanalta ja tuoksuu melkein tänne asti! Hyvää varmaan. Mulla ei artisokkaa ole kasvussa, pelkään sen huimaa taipumusta levitä rajattomasti, täytyisi löytää sopiva paikka!
ReplyDeleteMeilläkin on nyt kauriita tokallinen, söivät matoiset omenat puiden alta, siis siivosivat alueen huolella ja maistelivat saarniani, no siitä en tykännyt.
Risottoriisi (Carnaroli, Arborio tms. pyöreäjyväinen puuroutuva riisi) on ihan eri juttu kuin irtojyväinen, tajusin vasta tuolloin 19-vuotiaana, että risoton koostumus onkin ihan eri kuin olin siihen asti luullut. Se on tahmeaa, ihanaa mössöä...! Ja sitä voi tehdä ihan mistä vain, mutta liikaa ainesosia ei saa olla.
DeleteToivottavasti kauriit eivät iske tärkeiden taimiesi kimppuun!
Jukra mun pitää saada puutarhaan noita maa-artisokkia kasvamaan!
ReplyDeleteNo jukra, joo! Ne on niin hyviä. Haaveilen maa-artisokkakeitosta, sellaisesta oikein kermaisesta, mutta tämänvuotinen sato ei ihan riittänyt. Ehkä keväällä sitten!
Deleteihana tuoksu leijaili keittiöstäsi tänne asti!
ReplyDeleteIhania tuoksuja noista risotoista tuleekin!
DeleteNam. Teen joskus tattirisottoa vähän samalla kaavaalla. Kylläpä artsokkasatosi jäi pieneksi. Voisit keväällä hakea täältä kunnon mukulat jos sinulla löytyy niille tilaa. Nehän kasvavat melkein missä vain. Opin tänä kesänä peuroilta, että varret voi katkoa, ne haarautuvat ja kukkivat matalampina. Minulla varret venähtävät yli kolmimetrisiksi ja kaatuilevat.
ReplyDeleteJoo, nam! Sienirisotto on kans herkkua.
DeleteMulla ei kukkineet maa-artisokat edes haaroittuneina, kun peurat söivät niitä koko ajan noin 40 cm:n korkeudelta, koko kesän. Pöh. Peurarisotto maistuisi!
Risotot OVAT hyviä. Appelsiinirisotto & paistetut kananpalat, nam myöskin täällä. Risottosi on yksinkertainen, mutta ainekset tekevät siitä varmasti makoisan. Rosmariini on mausteena hyvä ja vahva, ei liikaa, muuten jää syömättä, valtaa koko menyyn.
ReplyDeleteSirpa
Yksinkertainen onkin parasta, turha yrittää mitään erikoiskikkailuja :-) Kokemusta liiallisesta rosmariinin laitosta risottoon kyllä on, sitä virhettä en toiste tee!
DeleteKuulostaa aivan täydellisen herkulliselta. Maistoin Wienissä taidemuseon kahvilassa aivan superhyvää sienirisottoa, taivaallista! Ja mietin että miten näitä tehdään... ??
ReplyDeleteTässä tuli pähkinänkuoressa teko-ohje, eli viini ja liemi (liha, kala, kasvis-) ja pyöreäjyväinen risottoriisi ovat taikasanat. Sitten vain säveltämään eri aineksilla!
Delete