Wednesday, 30 September 2015

Plääh


Saavuin pienen tauon jälkeen kotiin. Ensimmäinen, jonka huomasin, oli tämä. Verenpisara on syöty.

It is hard work to feel blissfully happy at homecoming when half of my flowers are eaten!
Well, tomorrow is another day, and I thought to concentrate on asters – they are starting to flower and so far they have been left to bloom in peace. But first I spend the night in deep cursing. In my vocabulary, deer is synonymous to the worst swear words.


Ne ovat tulleet portaille asti syömään riippaorvokkia.


Kas, kannakin kuuluu ruokalistalle.

Plääh ja yyh. Onneksi Musti on tyytyväinen pantteri.


Ja onneksi on syysasterit! Tämä ihanuus on 'Royal Ruby'. Valkokukkaiset 'White Ladyt' aloittavat kukintaa Rohanissa, samoin ystävältä saatu matala purppurainen. Mikä pelastus!

Kanna – Canna
Riippaorvokki – Viola hederacea
Syysasteri – Aster novi-belgii
Verenpisara – Fuchsia

25 comments :

  1. Kyllä kyrsii tollanen kukkien syönti. Sun täytyy järkätä aitatalkoot, tullaan hommiin!!

    ReplyDelete
  2. Blää, är nog det snällaste man kan tänka när man ser vad hjortarna åstadkommit.

    ReplyDelete
  3. Voi hittolainen kun ovelle asti tulevat! Paras lukita ovet, tulevat pian sisälle asti ja syövät jääkaappisikin tyhjäksi :( sun täytyisi varmaan alkaa harrastamaan metsästystä... Otan osaa kukkiesi vuoksi

    ReplyDelete
  4. Voi ei!! Komppaan Lindaa, nythän on peuranmetsästyskausi juuri alkanut ...

    ReplyDelete
  5. Lohtu se on pienikin lohtu. Sydäntä kirvelee jopa täällä asti menetysten takia.

    ReplyDelete
  6. No nyt jo rappusilta tulevat syömään. Mikäs vika astereissa on kun ne ei kelpaa-onneksi. On jotain mikä säilyy. Pitääkö koko tontti aidata 2 metrisellä aidata että pihan kasvit saa säilymään.
    Mutta, Hyvää lokakuuta!

    ReplyDelete
  7. Ei ole röyhkeydellä rajaa, että kuistille asti! Eikös kukaan voisi tulla ampumaan niitä, saisit sinäkin osingot lihasta ja vähän haavojen voitelua! Onneksi ihan kaikkea eivät syöneet ja upeat asterit ilahduttavat!

    Jopa on Mustista kaunis kuva!

    ReplyDelete
  8. No plääh ja ääh! Varmasti harmittaa!
    Kotiinpaluu on aina mukavaa, mutta varmasti pettymys on suuri kun tuollainen näky on vastassa.
    Aiemmin kehuin ettei meilläpäin ole peuroja. Mutta sen jälkeen muistin, että olenhan nähnyt keväällä valkohäntäpeuroja tuossa pellolla ja löytänyt niiden jätöksiä myös puutarhasta. Mutta tuntuivat olevan todella arkoja ja mitään tuhoja en ole vielä nähnyt, onneksi. Mutta täytyy olla varuillaan ja seurailla, milloin rohkenevat tulla tänne ruokailemaan. Kotiloista on ollut jo tarpeeksi harmia, ettei lisävierailijoita kyllä kaivattaisi.

    ReplyDelete
  9. Hävyttömät! Pidä varasi. Joku kerta kun juot kesällä aamukahvia sisällä ovet auki niin ne kopistelevat ja tulevat sisälle. (Vanhassa kodissani orava tuli kerran aamukahville sisälle kun luin lattialla Hesaria. Lähdöthän se sai.)

    ReplyDelete
  10. Jo ovat hävyttömiä, mokomat,kun rappusille tulevat

    ReplyDelete
  11. Kiitos kaikille myötätunnosta! Metsästyskausi on, mutta metsästysporukkaa ei vielä näy. Toivottavasti he saapuvat pian taskut täynnä panoksia :-D

    ReplyDelete
  12. Voi harmi. Vaikka suloisia otuksia ovatkin, aiheuttavat kyllä tuohoa.

    ReplyDelete
  13. Ääh:( Mutta tuo `Royal Ruby` on muuten todella kaunis<3 Sen väri oikein hehkuu, jopa vähän pakottaa (ihanasti) silmiä:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuossa asterissa on mahtava väri!

      Delete
  14. Hesarissa oli hiljan juttu saaristonkin asukkaita kiusaavista punkeista ja tutkimuksesta, jonka mukaan peurojen vähentäminen vähentäisi myös punkkiongelmaa. Haastattelu taisi olla tehty juuri Korppoossa. Eli peurojen vähentäminen olisi monen etu, eikä vähiten sinun puutarhasi. Kyllä ottaa tuollainen pattiin ihan täällä myötätuntovyöhykkeelläkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, niin oli juttu ja tuttuja korppoolaisia haastateltiin. Toivottavasti päädytään ampumaan kaikki peurat ;-)
      Hih, myötätuntuvyöhyke!

      Delete
  15. Voi harmitus, melkoiset pidot on peuroilla ollut! Meillä pyöri tänään pihassa (ja kukkapenkeissä) metsäkauriin pentue, mutta olin tästä näkymästä niin ihmeissäni, että en edes raaskinut hätyytellä heitä pois.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti eivät tule uudestaan!

      Delete
  16. Pyhä jysäys! Just tuo ihana, ihana verenpisara...Mutta vaikka tämä vuosi on nyt menetetty, se kaikki komeus, sehän lähtee sitten kai uudestaan...eloon, kukkimaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, eihän tuo kuollut ole, sain vain syystrimmauksen. Kukkien menetys tosiaan kirpaisee.

      Delete
  17. Argh. Peurat ovat liiankin tuttavallisia.

    ReplyDelete
  18. Voi miten harmillinen juttu, juuri viime viikolla ihastelin komeaa verenpisaraasi ja nyt elikot sen söivät.

    Olit poissa, joten peurat uskalsivat tulla melkein tupaan saakka. En aivan heti osaisi sanoa, jos joku kysyisi, että mitä peurat syövät. Luulin elikoiden tyytyvän johonkin varpuihin, lehtiin ja muuhun VIHREÄÄN, mutta en tosiaan tiennyt, että myös verenpisarat ovat syötävien listalla.
    Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, ne syövät todella paljon kukkia: punahatut, syysleimut, maksaruohot, hohdekukat, liljat, kärhöt... nuo näin syksyllä. Keväällä tulppaanit, hyasintit, krookukset ja jopa talventähdetkin syötiin viime keväänä. Ja sitten nakerretaan pensaita ja puiden taimia niin, että ne eivät oikein tunnu koskaan kasvavan, vaan pysyvät aina polvenkorkuisina, vaikka haluaisin niistä suoja-aidannetta tonttini ympärille.
      En minäkään tiennyt, että verenpisaraakin syövät. Toin sen jo sisälle talvehtimaan, toipukoon rauhassa ja kukkikoon taas ensi kesänä.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!