Tuesday, 8 September 2015

Uudenkaupungin vanhoissa taloissa

Sillä aikaa, kun karvapojat tutkivat mökkiä (tai mitä ilmeisimmin ottivat pitkät päikkärit, sillä kotiutuessamme kaupungista ei ovella ollut vastassa ketään, sitten yläkerrasta laahusti pari haukottelevaa kissaa) me tutkimme innokkaasti Uudenkaupungin vanhoja taloja Koratian Jennin kanssa.
Suurin osa Ugin puutalokortteleista on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla kaupunkia koetelleiden tulipalojen jälkeen, mutta tämä 200-vuotias sympaattinen rakennus mäellä oli säästynyt paloilta. Tämä oli oikea helmi! Keittiössä oli hieno puuhellanurkkaus. Olohuoneen kakluunista unohdin ottaa kuvan. En muutenkaan kuvannut kovin paljoa, aika meni tutkiessa ja huokaillessa kaiken vanhan kauneutta. Ihaninta oli vain olla ja kierrellä hissukseen sekä istuskella pihatuoleissa. Tapahtumassa oli riittävän vähän porukkaa, jotta monien talojen huoneissa sai olla omassa rauhassa.

Kaikista kohteista ei saanut julkaista kuvia, joten tässä vain muutamaa taloa sisältä. Keskityin tulisijoihin, ne ovat yksi vanhojen talojen kiehtovimpia puolia. Onneksi aika moni vanha tulisija on säästynyt ja toiminnassa edelleen. On lottovoitto löytää vanha talo, jonka kakluuneja ei ole purettu.

Tässä talossa oli pönttöuunit maalattu marmoroimalla! Todella kivan näköistä, mutta ihmettelin, miltähän ajalta tyyli on. No, sehän on nykyajalta! Omistajat olivat maalauttaneet pönttöuunit ja keittiön hellan huuvan koristemaalarilla. Upea, upea idea ja tulos.

Keittiö. Miten ihanan tunnelman vihreä marmorihuuva tuokaan! Miksi minulla ei ole huuvaa, kopioisin idean heti. Muuten oli mukava löytää oman hellani kaksoisolento, tämä on ihan samanlainen päältätäytettävä kuin vanhassa talossani on.

Mahdottoman söpö ovenpäällistaulu. Haluan samanlaisen!
Mikähän siinä on, että nuorempana inhosin naivismia ja nykyään se viehättää koko ajan vain enemmän.

Tässä hellassa räiskyi iloinen valkea. Tulipa mukava tunnelma.

Aikamatka 70-luvulle. Mahtava muovimatto!

Museoissa oli avointen ovien viikonloppu. Tämä on Wahlbergin museotalon pihapiiriä.
Sää oli mitä mainioin – ympärillä jyrisi ukkonen vähän väliä, mutta Uudessakaupungissa paistoi aurinko.

Monella pihalla oli pihakirppis.

Kohteet oli merkitty ilmapalloin, mainio idea – ne löytyivät helposti.

Vanha tanssiravintola Wallilan Kartano olisi upea paikka järjestää juhlat. Paikka toimii tilausravintolana, nyt siellä olisi voinut nauttia lounaan.

24 comments :

  1. Marmoroidut uunit ja huuvat saivat äänen minultakin, kylläpä näyttivät hyvältä. Säilytetyt uunit on todellinen lottovoitto, siinä yksi syy miksi meillä talon etsintä aikoinaan kesti vuosia. Uunillista taloa oli vaikea löytää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, minäkin löysin oman unelmarötisköni vasta pitkän etsinnän jälkeen. Kun kriteereinä oli tulisijat, lattiat, listat, ovet ja ikkunat alkuperäisinä, niin ei siinä hirveästi muuta vaihtoehtoa ollut kuin ostaa purkukuntoinen talo :-D
      Marmoroinnilla tulee suuresta peltipinnasta elävä ja kiinnostava. Nuohan ovat loppujen lopuksi aika valtavia pintoja ihan yksivärisen tylsälle maalipinnalle.

      Delete
  2. En olisi uskonut koskaan tätä sanovani, mutta minusta nuo 70-luvun muovimatot ovat upeita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hihii! Juu, ainakin tuollainen mahtava väri ja kuvionti!

      Delete
  3. Ihanan ja kodikkaan näköistä!
    Tulisijat ja varsinkin rätinä puuhellassa luo lämpöisen pesän tuntua kotiin erityisesti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä, tulesta tulee ihana lämpö.

      Delete
  4. Näistä tulee mieleen sinun talosi tunnelmat :)

    ReplyDelete
  5. Vanhoissa taloissa on ihana vanha tunnelma ja tuoksu, jos niitä ei ole menty pilaamaan jollakin oudolla tulokkaalla! Ihanat uunit ja astiat! Puuhella olisi ihana, mulla on vain leivinuuni! Kissat nauttivat ilmeisesti hiljaisuudesta ja pitkistä päikkäreistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta. Joissakin taloissa huomasi omituisen makean tuoksahduksen, epäilys heräsi. Onneksi omissa taloissani käy raikas tuulenvire :-D

      Delete
  6. 70-luvun muovimatot, hmm... Melkoinen väriläikkä sanoo tämä 70-luvun lapsi. Mutta onko se kiva vai ei, sitä en osaa sanoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. 70-luvun lapsi täälläkin. Minusta tuo lattia oli upea, mutta ei sovi joka paikkaan ja sisustukseen.

      Delete
  7. Oijoijoi!!! Kiva kun päästiin mukanasi pienelle virtuaalikierrokselle :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kun tulit mukaan kierrokselle :-) Olisit kyllä varmaan saanut ideoita omaan huusholliin, jos olisit ehtinyt paikan päälle.

      Delete
  8. Ihania vanhoja taloja! Mökilläni on vanha toimiva kaakeliuuni ja se on oikea aarre.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Muistan kuvasta, se on ihana! Ja mikä lämpö, tarkenee syksyllä ja keväällä olla mökillä.

      Delete
  9. Vanhoissa taloissa on usein ihana tunnelma! sanoo tällainen uuden talon asukas:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uudessakin talossa voi olla ihana tunnelma :-) Itse tykkään siitä, että nurkat on vinossa ja ikkunoissa aidot pikkuruutuiset lasit, ei mitään päälleliimattuja ruudutuksia.

      Delete
  10. Ihana että näitä järjestetään. Kumpa vielä joskus ehtisi itsekin mukaan katselemaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hattua täytyy nostaa ihmisille, jotka kotinsa avaavat ihan vieraille. Toivottavasti joskus ehdit.

      Delete
  11. Tuttuja paikkoja niiltä ajoilta, jolloin vanhempani asuivat Ugissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on ihana kaupunki! Aina käydessäni haaveilen salaa tuonne muuttamisesta. Tai en niin salaakaan, vaan toitotan sitä jokaiselle :-D

      Delete
  12. Oi, varmasti oli tosi kiva tutustua Uudenkaupungin vanhoihin taloihin! Toiseksi ylimmässä kuvassa on huikean hieno oikein "kruusattu" tuoli. Upeaa, että 70-luvun muovimatto oli myös säilytetty,

    Me oltiin vastaavassa tapahtumassa Hämeenkyrössä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ahaa, Hämeenkyrössäkin järjestetään tuollaista. Kivaa!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!