Pilkoin päivänä eräänä pöllejä ja kun kurotin ottamaan seuraavaa rankaa, ajattelin nykäistä kasvustopehkon pois puukasan vierestä. Sydän pompahti kurkkuun. Puskassa oli hirrrveä peto! Yhdeksän silmäparia ja punainen sarvi otsassa. Ilmestyskirjan peto, vähintään!
Kuvassa se on vieläpä oikeassa mittakaavassa. Uh-huh.
The other day as I was chopping firewood there came across my path a humongous monster.
Ensi järkytyksestä toivuttuani hipsin hiljaa hirviötä häiritsemättä sisälle hakemaan hyönteisoppaan. Siitä selvisi, että tyyppi on matarakiitäjän toukka. Matarakiitäjän olen tavannutkin, mutta se oli siivekkäänä huomattavasti sievempi!
Selvisi, että sarvi onkin peräpäässä eikä sillä kai ole muuta virkaa kuin pelotella. Hyvin tepsi.
Tämä rouskutteli mataraa siihen malliin, että lehdet hävisivät silmissä. Sitten tämä todennäköisesti vetäytyi kupu pullollaan talvilevolle – kuvien ottamisesta on kolmisen viikkoa.
Tällä karvamadolla ei ole muuta tekemistä asian kanssa kuin se, että huomattuaan minun keskittyvän tiiviisti sihtaamaan yhtä kohtaa, päätti tämä asettua linssin eteen, jotta minulla olisi jotakin kuvattavaa.
Matarakiitäjä – Bedstraw hawk-moth – Hyles gallii
.JPEG)
.jpg)
Ekaa olisin minäkin säikähtänyt, tokaa en niinkään ;)
ReplyDeleteMeillä ei ole sellaista ongelmaa, että kun ottaa kameran esiin niin kissa häviää tai ottaa myrtsin ilmeen. Muikeutta piisaa ;-)
DeleteIiik...ompas peloittavan näköinen...kylmäväreet kulkivat selkäpiitä..:)
ReplyDeleteIIK!
Deletenii, mut eikö se hyönteisravinto ole viimeistä hottia? Pannulle vaan tai semmosenaan leivän päälle :P
ReplyDeleteNiin, ehkä tuo menisi kylmästä nakista...
Delete...haluaisin kyl nähä ihan vidijoo, jos(kun) vedät kylmänä nakkina :)
Delete:-D
DeleteHyi....olen vähän ötökkäkammoinen. Onneksi on Ransu ja Musti turvana siellä. Lainasin juuri kirjastosta sinun ihanan sipulikukkakirjan, nyt tulee hyviä unia keväästä!
ReplyDeleteHeh, enpä tiedä, onko pojista paljoa apua... pikemminkin kantavat ötököitä sänkyyn turkissaan :-D
DeleteIhanaa, mukavaa kevätunelmointia! Seuraavassa postauksessa on kuva sun antaman ihanan Diana-kärhön kukista, jee, se kukkii jo nyt vaikka on niin pieni vielä!
Hienot kuvat hurjasta tyypistä.
ReplyDeleteKiitos!
Deleteötökät on vaan niin söpöjä, ainakin toiset;)
ReplyDeleteUki viikonloppunne vaikutti upealta, hienoa kun ihmiset avaavat kauniit kotinsa toisinaan myös vieraille. Musti ja Ransu näyttivät todella viihtyvän matkassa!
Hurjan hienohan tuo oli, kun ensi yökötys meni ohi ;-)
DeleteUgin viikonloppu oli nappi kaikin puolin! Ihania ihmisiä, jotka avaavat kotinsa vieraille.
No kyllähän Ransu aina ötökän voittaa, komeudessa ja muutenkin ♥
ReplyDeleteJuu, ilman muuta!
DeleteAika pelottava! Rohkeasti oot saanut sen tallennettua noin upeasti.
ReplyDelete:-D Ei sitten hetken päästä enää puntit tutisseet, sittenhän se muuttui jo kiinnostavaksi.
DeleteHuiman pelottava toukka. Kookkaita ihan oikeasti säikähtää kun niihin törmää puutarhassa. Onneksi Ransu ei pelota ja on pehmoinen :)
ReplyDeleteJuu, tuollainen sormenpaksuinen on aikamoinen pökäle.
DeleteRansu sentään varottaa yleensä tullessaan, sanoo kurr.
Hui kauhea! Jos olisin ötökänsyöjä, en kyllä uskaltais pistää tuollaista poskeeni.
ReplyDeleteLapsena muistan kohdanneeni kerran tuollaisen paksun ja piikillisen, mutta se oli kirkkaan limenvihreä. Oli aarre : )
Hihii, aarre :-D Olikohan se joku poppelikiitäjän toukka tms. Voisikohan sitä innostua neulomaan toukkasukat noiden tyyppien värien innoittamina.. hmm...
DeleteOhhoh millainen ötökkä. Hyvän kuvan olet onnistunut saamaan. Mukavaa syksyistä viikonloppua sinulle!
ReplyDeleteKiitos samoin Anneli!
DeleteHei! Eksyin joku aika sitten blogiisi ja lukenut sitä sittemmin tiiviisti, myös vanhempia kirjoituksia. Ajatuksia on herännyt ja tuon toukan innoittamana kommentoin nyt minäkin.. Joku yllä mainitsikin limenvihreän toukan, itse tapasin sellaisen, myös piikikkään, violettivalkoisin raidoin, pari viikkoa takaperin ja syreenikiitäjän toukaksi tunnistin, olipa aikamoinen pullukka, rinneangervon lehtiä maiskutellessaan.. Minullakin oli lapsuudenkodissani kaksi kissaa, pidän kissoista vieläkin, mutta pojalleni ne tuntuvat aiheuttavan oireita, joten oltava ilman. Tosin vaiva iän myötä hieman helpottanut, joten ehkäpä vielä meilläkin joskus pari kattia naukuu! Joku on ehdottanut navettakissaa, mutta sille ajatukselle en ole koskaan lämmennyt.. Pidän blogissasi erityisesti lyhyistä, täsmällisistä kasviesittelyistä, niin ja kuvahan kertoo paljon! Olen kouluttautunut puutarhuriksi, reilu 10 vuotta sitten, mutta en ole tehnyt sitä työkseni päivääkään. Sattuma näet kuljettaa... Mutta harrastuksena lopullinen hurahdus tähän tapahtui muutama vuosi sitten, kun talomme valmistui ja pääsi mylläämään toden teolla ja aina vain sitä riittää.. Seuraan mielenkiinnolla myös talosi entisöintiä, vaikka itsestäni ei ehkä moiseen olisikaan.. mutta hirsitaloa täälläkin keskisessä Suomessa asutetaan.. Jossakin kohtaa luin tuosta hämäränhyssystä, sehän on ihanaa, voiko olla parempaa kuin nukkua hämärässä, pimeässä!! Kiireisen kesän jälkeen syksy jotenkin armahtaa ihmistä, voi hyvällä omalla tunnolla käpertyä tuvan lämpöön vaikka tulevia puutarhaideoita hautomaan.. itse pidän kaikista vuodenajoista, ne ovat rikkaus! Syysterveisin, Annina-80
ReplyDeleteKiitos kommentistasi Annina!
DeleteToivottavasti saat vielä nauttia kissojen seurasta. Ei ne minustakaan ole mitään puolivillejä eläimiä, joita voi pitää koko ajan ulkona, vaan seuraeläimiä.
Ihana kuulla, jos kasviesittelyt ovat mieleen. En kuitenkaan kirjoita tähän niin paljon asiatekstiä, kun teen sitä työkseni, vaan enemmän pohdintaa ja fiilistelyä.
Niin, meitä on niin moneen junaan. Olen valon rakastaja, tykkään nukkuakin valossa kaikkein eniten. Mutta moni pitää syksyn tuomasta hämärästä ja tunnelmasta.
Iloisia syyspäiviä!
Ensimmäinen olisi säikäyttänyt minutkin. Hermojen rauhoittamiseksi olisi tarvittu runsas määrä viimeisen kuvan henkilön seuraa ja silittelyä.
ReplyDeleteTosin Inkan kertoman limenvihreän olen nähnyt ihan pari vuotta sitten. Se oli oikeastaan aika hieno. Varmuuden vuoksi senkin jälkeen oli kyllä paikallaan hieman kissansilitystä, ettei vaan jää mitään hermopinnistyksiä tai mitään ;)
Hihii, hermopinnistyksiä :-D
DeleteHieno hirveä peto, tahtoo samanlaisen! :) Linssilude lopussa on piste i:n päälle!
ReplyDeleteVoi, mistähän tuon nyt löytäisin jotta voisin lähettää sinne! Se on varmaan jo koteloitunut. Eikä mahdu edes tulitikkuaskiin, pitäisi lähettää takkatikkuaskissa :-D
DeleteÄllöttävä. Siis tuo toukka. Ransu on ihan toista maata ♥
ReplyDeleteÄlähän nyt, eikö se ole aika söpö tuossa kuvassa missä näkyy naama? Juuri tuollainen keskittynyt syönti-ilme <3
Delete