Sikurit kukkivat ihanan pitkään. Siniset kukat ilahduttavat kovasti näin syksylläkin!
Jalohortensiakin saa kukkia, se on niin hankalapääsyisessä paikassa ruusupuskan ja talon seinän välissä – onneksi.
Yhdessä kuvista oli peura, huomasitko? Ransu lähti kanssani peurajahtiin, mutta ei siitä ollut mitään apua, hyvä kuin huomasi koko elikkoa. Sitten tuli kiire sisälle iltapalalle. Nämä nykynuoret ovat niin luonnosta vieraantuneita...
Portaanpielessä kukkii verenpisara ihanasti yhä vain. Onneksi, ei iske syysmasis ihan heti!
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Loistoluppio, kuvan laji – Sanguisorba hakusanensis var. japonica
Mirrinminttu – Nepeta ✕ faassenii
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Sikuri – Cicohrium intybus
Verenpisara – Fuchsia
.JPEG)
.jpg)
Huomasin! Oliko peuralla jopa hieman röyhkeä katse? Viattomalta näytti, vaikka vain odotti sinun häipyvän maisemista.
ReplyDeleteNiin, olisipa ihan kiva tietää mitä noiden maapähkinän puolikkaan kokoisissa aivoissa liikkuu.. no senhän tietää. Ruokaa, ruokaa, ruokaa, lisääntymistä ja ruokaa.
DeleteNo siellähän se peura piileksi. Kyllä ne kissat saisivat oppia hyödyntämään joukkovoimaa ja pistää vierailijat aisoihin
ReplyDeleteJoo! Olisi hauska nähdä, kun pienet kissat juoksisivat ison peuran perässä, aikamoinen huvinäytelmä :-)
DeleteOikein täyty kattoo uudestaa, että huomasin sen peuran. Kaunis tuo Verenpisara. Se kuuluu siihen sarjaan, joka ei mulla onnistu, ei millää.
ReplyDeleteMulla onnistui verenpisaran talvetus viime talvena ekaa kertaa ikinä, olen niin onnellinen! Ja toivon, että onni toistuu ensi talvena.
DeleteOnhan tuo peura aika kuvauksellinen tuolla puutarhan takana. Mutta harmia se on kyllä tuottanut sinulle.
ReplyDeleteTuo portlandruusu on todella kaunis ja mirrinminttu ja myskimalva tekevät siitä vielä kauniimman.
Tuosta tuli kiva kasviyhdistelmä.
DeleteKiva tuo peurakuva, ensin sitä ei huomannutkaan. Verenpisara on ihana!
ReplyDeleteVerenpisarat ovat kivoja, minulla tosin kesti kauan oppia tykkäämään niistä.
DeleteVoihan sikuri! Siellä on pulloharjoja pitkän varren päässä ja nelitassusen huojuva pulloharja.
ReplyDeleteTuo ruusu on kaunis!
Kumpa kukkimiskausi jatkuisi vielä pitkään.
No on se peura siellä.
Toivotaan, että tulee kukkaisa syksy - ja pulloharjaisa ;-)
DeletePiti oikein uudestaa katsella, että missä se peura luuraa ja löytyihän se..:)
ReplyDeleteSyyskuu jo loppupuolella ja sinulla vaan kukat kukkivat.
Nyt on ollut ihanan lämmintä, mutta kyllä saariston syksyinen kukkaloisto yleensäkin kestää lokakuulle. Silloin vasta myrkkyliljatkin minulla yleensä kukkivat.
DeleteMäkin katsoin jotta mikä harmittava harmaa roska yhtä kuvaa sumensi :) Hirviöhän se ahnaana :€)
ReplyDeleteJuu, kamala kamala hirviö se siellä luuraa ;-D
DeleteNo nyt vasta huomasin peuran kun sanoit. Meilläpäin kun ei noita ole, niin en osaisi ajatella "tuholaisena". Kulkisin varmaan kameran kanssa ihmettelemässä ilmestystä 😂
ReplyDeleteNe tekevät täydellistä tuhoa puutarhassa, ja hyvin nopeasti myös, Kasvien lehdet ja kukat ja juurekset katoavat yhdessä yössä. Silloin ei paljoa naurata.
DeleteSe nuoriso, tiedetään. Ei niille kelpaa edes perinteinen hiiripaisti, siihen jätetään portaille ja tullaan sisälle maukumaan jotain parempaa (tilanne tänä aamuna). Ruusu, mirrinminttu ja myskimalva on onnistuntu yhdistelmä, silmä lepää.
ReplyDeleteHihii, sielläkin!
DeleteTuo kasvikolmikko on juuri sinun näköisesi. Suosittelen istuttamaan nuo yhdessä (tai mikä tahansa pinkki ruusu)!
Meilläkin eilen kaksi peuraa kierteli pihan reunoja, mutta onneksi pelästyivät meitä ja lähtivät, huh.Ihana verenpisara niin vahvat värit.
ReplyDeleteIik! Toivottavasti ostivat lentoliput kauas pois.
DeleteNo siellähän se! Ja vieläpä ihan ampumaetäisyydellä.
ReplyDelete:-D
DeleteOmenapuiden oksien takaa se peura kurkistelee. Ihan keskellä päivää näitä näyttää riittävän puutarhassa.
ReplyDeleteIhanan hempeitä värejä on vielä muotopuutarhassasi.
Onneksi on vielä kukkia!
DeleteNo siellähän se katseli oikein kameraan. Ransu suuri peurastaja:D
ReplyDeleteRansusta ei ole hirveästi apua, mutta onneksi se harventaa myyräkantaa kumminkin.
DeleteHerkullinen yhdistelmä portlandruususta, mirrinmintusta ja malvasta.
ReplyDeleteEttä pitääkin olla noita riesoja paratiisissa. Ystäväni espoolaisen omakotitalon pihalla vierailevat peurat ovat niin kesyjä, että tulevat popsimaan kasveja, vaikka isäntäväki olisi pihamaalla. Ovat jo aika kypsiä hankkimaan jalkajousen ja isomman pakastimen.
Ransu tykkää valmiiksi tarjoillusta ruoasta. Piika hoitakoon metsästyksen.
Tuo osui, juuri tuollaisia ajatuksia täälläkin. Vaikka en luonnostaan ole mikään eläinvihaaja, päinvastoin!
DeleteOnpas verenpisara yhä kauniissa puvussaan, tosi kaunis kukka. Minulla oli pari kesää sitten niitä muutamia terassia kaunistamassa, kun täyskukinta päällä, ihastuttava näky.
ReplyDeleteHuomasin ensimmäisessä kuvassasi ison Madonna patsaan, kai kiikutat komistuksen paraatipaikalle, talon portaille tai etupihalle?
Sirpa
Madonna ON paraatipaikalla vuokko-esikkopuutarhassa ;-)
DeleteMiten ihmeessä sulla on tuo verenpisara tuollainen komistus? Sain kerran alun, se kukki sen kesän, oli kuvissa kaunis, mutta aika pieni. Naapurissa asui vanhempi rouva, jolla vrenpisarat talvehtivat viileällä maatilalla, jonne ne vietiin pakettiautolla ja tuotiin sitten joka kesä tänne takaisin. Ei kertonut taikojaan, vaan sanoi, että niitä ei ole. En usko;) Miten talvetat verenpisaran? Onko se suven auringossa vai puolivarjossa? Millä lannoitat?
ReplyDeleteSaila, vastaa nyt;) Olen kohta viikkoja poissa. Kävin tänään naapurilla ja hänellä, joka ei ole yhtään puutarhaihminen, oli täydellisen vaaleanpunainen verenpisara, ripaus valkoista jossakin. Kukka oli vielä ulkona ja täällä on ollut jo kylmiä öitä. Hänelläkään ei ole tajua, miten saa sen vietyä talven yli, mutta taitaa yrittään sitä ihan sisätiloissa. Kirjoitan nyt ensi vuoden kalenteriini, että 'vaaleanpunainen verenpisara'. Juu, se kalnteri on jo hankittu;)
ReplyDeleteSori, en ole ollut kotona!
DeleteOnnistuin ekaa kertaa verenpisaran talvetuksessa viime talvena. Kasvi ei kestä pimeässä talvehtimista eikä kuivumista talvellakaan. Laitoin isoon ruukkuun, jotta multa ei kuivu ja pidin makkarini ikkunalla, pohjoisikkunalla. Lämpötila talvella 5-20 asteen välillä riippuen tilanteesta. Talvehti tosi hyvin! Kerran meinasi kuivua, kun olin pidempään poissa.
Lannoitin tuota nokkosvedellä pari kertaa alkukesällä. Kesälläkin se on paras pitää varjossa, jotta ei kuivu niin herkästi.
Ole hyvä vain <3 Ooooh, kiitos, tässä on paljon ohjeita, jotka annan nyt naapurin Tuulalle. Ketunhäntä on kainalossa, sillä ehkä sitä voi jakaa...en ole nimittäin ikinä nähnyt senväristä vielä. Meillä on sopiva ekllari pelakuiden talvehdittamsieen, mutta se on liian pimeä selvästi verenpisaralle, vaikka annan siellä palaa valon muutaman tunnin päivässä. Ja kosteus on pelkuille sopiva. Meillä ei ole tuollaista verandaa, jossa olisi tuo viileys, mutta pakko alkaa suunnittelemaan nyt jotain.Meilläkin onkin kaikki pulivqarjoa paitsi etupiha ja aivan alinen osa eli hedelmäpuutarha. Pidän puolivarjon jutuista...Kiitos ohjeista <3
DeleteMeillä ( no mulla!) on kaksi ihastuttavaa verenpisaraa edelleen täydellisen kukkivana. Jaa....mahtaako ipanat syödä niitä jos yritän talvettaa sisällä ja sitten meillä on kyllä liian lämmin. Jotain pitää keksiä.
ReplyDeleteEn ole voinut sietää verenpisaroita vaan tänä keväänä kävelin puutarhamyymälästä ulos puna-valkearöyhellys kädessä..., kun niin puhutteli minua. Ja seuraavalla viikolla puhutteli valko-violettihörhellys. Totesin myyjälle, että ihan nyt olen sekaisin. Hän vastasi, että juu....epänormaalilta vaikuttaa. Näköjään maku muuttuu :)
Kokeile mahdollisimman viileään paikkaan. Nehän sietää muutamaa pakkasastettakin, Irlannissa ja Skotlannin länsirannikollakin ne talvehtivat, tosin ei ne kaikken monimutkaisimmat jalosteet.
DeleteHehee, tuosta tulee vähän mieleen, että ehkä sitä alkaa olla keski-ikäinen kun alkaa tykätä verenpisaroista... ;-) Ääh, älä huido! Itsekin olen alkanut niistä tykätä pari vuotta sitten!
=D kiitti vaan!
ReplyDeleteNo onhan ne sellasia mummokukkia ;)
Hihii ;-) Sitten kun alkaa tykätä paavalinkukasta, on tosi kyseessä!
DeleteHitsi, verenpisarakin on nyt mennyt peuran suihin. On siinä alaosa tallella, joten taidan ottaa sisään talvehtimaan, kun se on kerta jo saanut syysleikkuun (vaikka ei olisi tarvinnut).