Kyllä se nyt on kuulkaa niin, että pidin eilen taukoa näppäimistön paukuttamisesta ja menin taukojumppaamaan myrskytuuleen kaatamaan kaulattujen haapojen runkoja. Niistä saa hyvää suoraa riukumateriaalia. Sain tukittua Rohanin ja kasvimaan väliin jääneen aukon, yksi vapaa tolpankenkäkin löytyi sopivasti liiteristä.
Yesterday there was a storm wind – perfect for felling trees, eh? Well, I only felled some young aspen that make lovely straight rails up to 6 metres long. Perfect. Now another deer access to my delicious garden has been blocked.
Tämä on sitä kuuluisaa Karu designia, mutta tekee tehtävänsä ja materiaalia löytyy. Ihan perinteiseen riukuaitaan tarvittaisiin huomattavasti enemmän rankoja, eikä minulla sellaista kuusikkoakaan ole. Joten näillä mennään, nopeasti valmista.
Tämä on harvinainen kuvakulma aivan tonttini kulmalta, jonne yleensä jätän auton, jotta se on mahdollisimman kaukana silmistä. Tässä on kaikenlaisia tiilikasoja ym. roinaa, tosin ne ovat ansiokkaasti huvenneet kaikenlaisiin projekteihin. Koivun toisella puolella näkyy kasvimaa.
Ai niin, varhaisperunat voisi nostaa. Otin suojaverkon pois niiden päältä, kun naatit syötiin verkosta huolimatta. Etummaisessa betonirenkaassa oli kardonin pieniä taimia, ne syötiin nyt syksyllä. Laitoin niiden jäännösten suojaksi kasan risuja, jospa se toimisi sekä pakkas- että peurasuojana.
Tähän tulee jatkossa pari kasvimaa-kohopenkkiä lisää ja kulku Rohaniin, kunhan saan väliojan salaojitettua. Kuvasta sitä ei näy, mutta alueilla on korkeuseroa noin metri ja kivipengerkin tarvitaan, olen jo aloittanutkin sitä. Yksi aidantolpista on muuten liian lyhyt, kuvassa toinen vasemmalta. Se on vain 160 cm, ja vaikka tien ja aidan välissä on iso oja, joka estää peuroja ottamasta vauhtia läheltä, ei se niitä estä, sellaisia kumipalloja ovat. Täytyy korottaa. 180 cm pitää ne ulkopuolella, matalampi ei riitä.
Tässä puolestaan usein nähty kuvakulma Rohaniin metsäpuutarhasta käsin. Yhtenäistä korkeaa aitaa on nyt reilut 30 metriä. Kuvan oikean reunan risuaita on liian matalaa, sitä täytyy vielä korottaa joku päivä. Sen edustalla kasvavat pensaat eivät oikein tahdo kasvaa, kun niitä verotetaan, vaikka yritin valita lajeja, joita peurat eivät söisi – jasmiketta ja lumimarjaa. Kyllä niitäkin latvotaan.
Tarhasalkoruusu 'Black Knight' kukkii yhä vain Rohanissa aidan vieressä.
'Winchester Cathedral' -ruusu tekee uusia nuppuja koko ajan.
Tontin toisella laidalla on kasvamassa pyökkipensasaita. Olen tilannut seuraavan 20 kappaleen satsin paljasjuuritaimia, jotka tullevat lähiaikoina. Aidan päätekohdassa on uusi komposti, Ransu esittelee. Kohta saan tämänkin rytöpesäkohdan kurottua umpeen, vuokko-esikkopuutarha ja kivimuuri lähestyvät ylämäestä päin koko ajan. Matala kivimuuri ei tosin peuroja estä, mutta toivottavasti sen edustalla kasvavat pensaat joskus estävät, kunhan kasvavat.
Lopuksi myysin ystäville iltakuva hellan äärestä. Tiskivesi lämpiää.
Ruokaa!
Jasmike – Philadelphus
Lumimarja – Symphoricarpos
Pyökki – Fagus sylvatica
Tarhasalkoruusu – Alcea rosea
Väriminttu – Monarda
Olet ollut ahkerana! Mulla meni eilinen päivä koulutaksina ja nyt on koko viikonlopun lapsenlapsi hoidossa enkä pääse puutarhaan hommiin. Toivottavasti aita pitää peurat poissa. Uskomattoman korkea saa olla etteivät tule aidan yli.
ReplyDeleteNo jaa, ei tuossa mennyt kuin pari tuntia, samalla sain korjailtua kaikenlaisia pudonneita ja romahtaneita kohtia. Ja tuli hyvä mieli. Teillä olisi hieman enemmän aidattavaa!
DeletePeuroilla on uskomaton hyppyvoima, mutta kyllä sen tajuaakin, kun katsoo niiden ruumiinrakennetta. Pitkät jäntevät koivet ja aika sutjakka keskivartalo, paitsi niillä jotka röhtäilevät puutarhani antimia ;-)
Mukavaa viikonloppua! Luulen, että seura kompensoi menetetyn pihatyön.
Mainion näköistä aitaa, joskohan ne peurat kestäis poissa. Oma salkoruusuni kukkii, mutta tuskin saan siemeniä kun vasta viimeviikolla avasi nuput.
ReplyDeleteOhoh, onpa myöhäinen salkoruusu. Kokeile sen alasleikkaamista kukinnan jälkeen, silloin siitä saa kuulemma monivuotisen.
DeleteOnneksi sait aitaa lisää. Pysyisivät kutsumattomat vieraat loitolla.
ReplyDeleteToivottavasti! Aitaa saa aina lisää, kun tekee vaan, mutta kummasti aika tuntuu menevän moneen muuhunkin asiaan.
DeleteWow. Upeaa ite-taidetta oleva aita. On tuossa iso homma kun noin pitkältä matkalta pitää aidata. Värimintut on tosi söpöjä, taitavat olla muotiakin nyt! Hellanurkkaus puhuttelee aina, se on tosi kaunis yksityiskohta talossasi. Oon glögihullu talvipalelijana ja tänä vuonna on Blossan vuosikertaglögissä (Alkosta) makuna Earl Grey. Varmaan namia. Mukavaa viikonloppua sinne myysijengille!
ReplyDeleteHih, taidat olla ainoa, joka tosissaan arvostaa aitakyhäelmääni (itseni lisäksi!). On siinä hommaa, mutta kun se on tehty, se kestää yllättävän monta vuotta. Joskus jokunen puomi putoaa, mutta nyt sidoin uusimmat lippunarulla, sen pitäisi kestää. Se jäi orvoksi, kun lipputankoni katkesi vuosia sitten ja mitäänhän ei voi heittää pois :-D
DeleteAhaa, jonakin vuonna Blossan glögi oli ihan hirveää, mutta tuota voisi kokeillakin.
Toivotaan, että aita pitää peurat poissa!
ReplyDeleteToivotaan. Tai jos edes vähentää niiden vierailuja, on sekin kotiinpäin.
DeleteHieno itse tehty aita! Toivottavasti peurat nyt pysyisivät poissa! Mahtaa tulla hieno pyökkiaita!
ReplyDeleteKiitos! Pyökkiaita ei vielä näytä miltään, kun olivat piiskataimia, mutta toivottavasti viiden vuoden päästä jo näyttääkin. Istutin keväällä ekan satsin.
Delete...voi kun vie peuralasten suusta ruuan! :P
ReplyDeleteHm. Kunpa veisinkin.
DeleteOnpa tunnelmallinen kuva tää yks! Vai kaks? Purpur, Ransu!
ReplyDeleteMusta tuntuu, että susta tuo viimeinen saattaa olla kaikkein tunnelmallisin - tai ainakin se ajatus, että kissa kiehnää jaloissa.
DeleteKyllä puuhella kruunaa keittiön, se on ihan varma! Niin loistava värkki on se.
Jopas oletkin saanut paljon aikaiseksi! Pyökkiaita kuullostaa niin hienolta, kasvaisikohan pyökki meidän leveyksillä? Oletkos koskaan harkinnut laittaa paimenpoikalankaa hirviöiden esteeksi, sähkötälli voisi tehdä napakkaa niiden yrittäessä pihaasi, toki upeita aitojakin olet tehnyt, olet sinä aika mimmi!
ReplyDeleteTaasko Ransua on pidetty nälässä? Voi pikkuista!
Kannattaa kokeilla ensin yhden pyökin kanssa! Täällä Korppoossa näyttävät puutarhoihin istutetut pyökit (no, yksi kpl :-D) viihtyvän oikein hyvin.
DeleteEn ole viitsinyt lähteä hankkimaan sähköpaimenta, itsekin kun liikun niin usein ihan aidassa kiinni kitkiessäni kukkapenkissä. Lehmäaitauksen sähköpaimenen yli peurat loikkivat tuosta noin vaan, mutta sepä onkin aika matala.
Toi aitasi on ihana. Taidan nikkaroida samantapaisen pätkän jonnekkin , ihan muuten vaan. Millä sidot oksankäppyrät yhteen?
ReplyDeleteOlen käyttänyt mitä milloinkin, rautalankaa, narua... viimeksi lippunarua. Tolpille kannattaa ostaa pari euroa maksavat tolpanjalat/-kengät (metalliset, terävä kiila isketään maahan), niin tolpat kestävät paljon kauemmin kuin jos olisivat maassa.
DeleteHyvä, että este toimii ja ahneet kumipallot pysyvät aidan toisella puolen. On ne kyllä aikamoisia hyppääjiä. Täällä vaan ihmetellään jänisten loikkia.
ReplyDeleteJäniksilläkin on hyppyvoimaa! Hauskojahan nuo luonnonotukset ovat, kunnes tulevat tuhoamaan istutukset ja kasvimaat.
DeleteTämä aita on kyllä maailman sympaattisin aita!
ReplyDelete:-D
DeleteSinulle on haaste blogissani :)
ReplyDeleteKiitos, kävinkin jo katsomassa!
DeleteIhana aita!
ReplyDeleteJokaisella kuopsuttajalla pitäisi olla ´varastossa`; hiekkaa, multaa, kiviä, kaikenlaista puuta, tiiliä, ym. ym. Kun inspiraatio iskee, ei voi jäädä odottelemaan ja noita tarvikkeita tarvitsee aina.
Kiitos! Juu, tarvikkeita täytyy olla. Täältä ei edes pääse kaupoille kuin laivan aikataulujen mukaan, joten mihinkään ex-tempore-projekteihin ei ole rahkeita ellei ole tavarat varastossa.
Delete