Sunday 19 October 2014

Vuoden ikkuna

Tänä vuonna olen saanut vain yhden ikkunan lasitettua, mikä on kyllä hitausennätys. Onhan tässä vielä kuukausia jäljellä, mutta kun lämmitetty työskentelytila puuttuu, niin sormien jäätyminen ja kitin jähmeisyys asettaa rajoja ikkunapuuhille talvella.
Syynä ehkä se, että tänä vuonna on ollut vähemmän aikaa tehdä ylipäätään mitään, ja toisaalta olen tehnyt muita hommia. Tai sitten se, että olen hidastunut entisestään, entinen etana onkin nykyään yksisoluinen!
Joka tapauksessa tämä yksi- tai monisoluinen sai eilen yhden ikkunan paikoilleen.

This is the only window I have finished this year so far. It seems that a former slow-person has become near immobile!


No, hitaus ei liene synti, eikä siitä sakoteta kuten nopeudesta, heh.
Olen kai hehkuttanut tätä ennenkin, mutta eikö metsätyräkki 'Chameleon' soinnu mukavasti tummalla punamullattuun taloon?


Edellisen vieressä kukkii yhä vain tämä hitaasti kukinnan lopettava ängelmä 'Splendide White'. Nyt se on kukkinut jo kaksi ja puoli kuukautta putkeen.


Syksy etenee verkkaisesti muutenkin. Viime yö oli huisin lämmin, illalla alkoi voimakas lounaistuuli, jonka mukana lämpötila alkoi nousta illan kahdeksasta asteesta yöllä jopa kymmeneen. On tuntunut hyvin lämpimältä muutaman kylmemmän päivän jälkeen, viiden asteen nousu lämpötiloissa tuntuu luissa ja ytimissä – positiivisesti.
Voi! Tässä kuvassa on Musti esittelemässä, mutta se on juuri vesileimani alla. Mikä moka! Kuvassa on syreeniä oikealla, ne ovat vielä vihreitä, jonkin verran limenvihreää syysväriä on jo. Saarnessa on vielä osa lehdistä tallella.

Musti.


Paahdepenkissä kukkii vielä jokunen punakukkainen siankärsämö.

Paahdepenkin yläpäässä marjaomenapensas 'Marleena' on heittäytynyt pirteän punaiseksi. Keto on täynnä vaahteran lehtiä, jotka haravoin pois varmaan vasta keväällä, jos niistä on enää mitään jäljellä. Ne luultavasti lentävät tiehensä syysmyrskyissä. Taustalla näkyy muotopuutarha.

Tämä kuva on otettu muotopuutarhaan päin täysin vastakkaisesta suunnasta, Rohanista käsin. Välissä on metsäpuutarhapenkkejä, tosin niistä on vaikea nähdä oikein mitään. Vasemmalla on pari mäntyä, niiden alla on yksi metsäpuutarhapenkki, mutta sen edessä on komposti.
Muotopuutarhan 'Åkerö'-omenapuu on vielä täysin vihreä. Tuo keltainen vaahteranlehtimatto taustalla, muotopuutarhassa ja kedolla, on aivan ihanan värinen!


Loppuun vielä iltakuva talosta. On onnea saada edetä omaan tahtiinsa, vaikka sen verkkaisuus joskus kanssaihmisiä ihmetyttääkin. Talojen nopeaan nousemiseen on kai niin totuttu. Korjausrakentaminen on paljon hitaampaa, mutta onhan heitäkin, jotka saavat koko talon ikkunat korjattua parissa vuodessa. Ja sitten on vähän hitaampia korjaajia.
Uskotteko, että tästä tulee joskus valmista?
Minä en ole aina ihan varma.

Koristeomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Saarni – Fraxinus
Siankärsämö – Achillea millefolium
Ängelmä – Thalictrum

27 comments :

  1. Mikäs kiire valmiissa maailmassa! Eikös tämä ole jonkinlainen sananparsi. Ja hitaasti hyvää tulee! jne. Joten älähän hätäile, mulla puolestaan on vikana hätäisyys.
    Ihanan lämmintä siellä vielä kuulostaa olevan, nautihan ja pojat kanssa!

    ReplyDelete
  2. Ehtiihän sitä hitaamminkin, pikkuhiljaa valmista tulee kuitenkin.
    Syksyn kauniit lehdet ja värit ne hivelee silmää. Vielä joukossa kukkiakin,

    ReplyDelete
  3. Ajan kanssa ilman kiirettä tehden tulee hyvää jälkeä. :)

    ReplyDelete
  4. Onnea ikkunasta! Miksipä pitäisi aina olla niin kiire? Sanon tämän myös itselleni, kärsimättömälle ihmiselle. Nyt on tosiaan melko lämmin.Itse kyllä odotan jo talvikelejä ja pakkasia.

    ReplyDelete
  5. Hitaasti hyvä tulee, kiireessä tulee vaan sutta ja sekundaa. :)
    Meillä on jo kaikki puut paljaana ja kukat nukkumassa talviunta.

    ReplyDelete
  6. Kanske det är så att allt tar längre tid när man gör det med kärlek. Jag kan skynda och slarva men om jag gör åt oss själv brukar det gå långsammare. Man måste ju planera och drömma också!

    ReplyDelete
  7. Pike; Kiitos! Kyllä tämä lämpö tuntuu mukavalta, ihan vielä ei pakkasta kaipaisi.

    Mummeli; Kukkia on siellä sun täällä, ja ne näyttävät aivan ihanilta keltaisia lehtiä vasten.

    Sirpa ja Kollo; Toivottavasti niin! Joka vaihe on ainakin kovin hidas, kun jokainen ikkuna on hieman eri kokoinen, täytyy löytää isosta pinosta kuhunkin karmiin juuri se oikea ja sitten siihen kuuluvat lasit, tai leikata, jos alkuperäiset ovat menneet rikki.

    Vilma; Kiitos! No juu, toivon vaan, ettei talo ehdi lahota ennen kuin pääsen muuttamaan siihen ;-)

    Kosotäti; Toivotaavn näin!

    Carita; Tack, jag vet inte om det är så men säkert tar det tid att fundera när man gör något första gången. Eller inte ofta. Du säger det så vackert att jag tror dig ;-)

    ReplyDelete
  8. Vai että hitausongelmaa...minusta menet kuin duracel-pupu, ei yksi ihminen voi kaikkea saada yhdellä kertaa valmiiksi, ole vähän nyt armelias itsellesi :), ihailen reippauttasi ja onhan Sinulla pojat apuna ja kuinka paljon oikeasti olet saanut valmiiksi, juuri teit keittiöremppaa, kiviaitaa...ja vaikka mitä, hengästyttää ihan, vai hidas...!! Teilläpäin on vielä paljon vihreää, meillä puut ovat jo aika alastomia, lauantaina pyrytti lunta ja oli ihan kauhean kylmä kun pesin kasvihuoneita talviteloille.

    terveisin

    Kivipellon Saila

    ReplyDelete
  9. Onnea ikkunan valmistumisesta!
    Niin ne valmistuvat yksi kerrallaan ja omassa tahdissaan. Kiva, että välillä on muutama lämpöastekin, että pystyy vaikka ikkunaa työstämään
    Metsätyräkki ja ängelmä ovat mun suosikkeja.
    Vaahteranlehtimatto valaisee mukavasti syksyistä pihaa.
    Tänään on vielä lämmintä. Taidan istutella syksyn viimeisiä pihalla.

    ReplyDelete
  10. Kivipellon Saila; No voi sinua! Ehkä voin vaikuttaa ahkeralta, mutta olen kyllä aika hidas. Nyt kello on yli yksitoista ja olen vasta juomassa toista kuppia kahvia enkä tehnyt mitään muuta! Jotkut on puolestaan ahkeria keittiössä, mutta siitä ei jää tällaista pysyvää todistetta, paitsi tyytyväiset talouden asukkaat ;-)
    Voi että, kasvihuoneen pesu jäisin sormin on kyllä tuskaa!

    Irene; Kiitos! No juu, yksi kerrallaan tulee ja onhan nyt sentään jo ikkunat vintillä ja yhdessä päädyssä kokonaan valmiit, listat vain puuttuu ja uudet vuorilaudat, niin ja katto, ja rännit ja ja... :-D Loputonta!
    Taisit aiemminkin ihailla tuota tyräkin ja ängelmän liittoa. Se on kyllä kaunis! Tästä sainkin idean, lähetän sulle sähköpostia.

    ReplyDelete
  11. Onnea! Mä olen lievällä kauhulla muutamista blogeista katellut, miten valtavan työlästä tuo wanhojen ikkunoiden kunnostaminen on.. Huuh.

    Ihan oikea periaate. Ei itteensä kannata remontilla tappaa, tärkeämpiäkin asioita on :) Ja onnistumisen ilo, kyllä se tulee hitaammallakin mallilla, ehkä jopa voimakkaammin :)

    ReplyDelete
  12. Sitä tekee sen minkä ehtii! Onnittelut ikkunasta, oot sinä kyllä aikamoinen nainen kun itse saat aikaiseksi vaikka mitä!

    ReplyDelete
  13. Taru; Juu, kyllä se on hidasta hommaa, näpertelyä ja toisaalta mittaamista joka välissä, alkaen siitä, että kukin karmi on eri kokoinen ja sopii vain tiettyyn aukkoon seinässä, sitten kuhunkin karmiin on omat pokansa, niissä on monen sentin eroja. Ja pokiin lasit, niissä on monen millin ellei peräti parin sentin eroja. Toistaiseksi olen pärjännyt niillä laseilla, mitkä oli säästyneet ehjinä, mutta kohta on edessä reissu lasikauppaan.
    Ja siihen sitten päälle rapsutukset, kittaukset, muutama maalikerros ja niiden kuivumisen odottelu, lahonneiden puuosien vaihto, tappien veistäminen katajasta... eh heh, kyllä tässä kai saa vähän hullu olla.

    Mamma N; No kiitos! Niin, en tiedä, olisiko mies nopeampi. Riippuu tyypistä, varmaan! Ainakin se vaatisi kaikenmaailman koneita noiden isoisän hyvien työkalujen tilalle ;-)

    ReplyDelete
  14. Ristus, on niissä käpeltämistä! Tuli tuskanhiki jo lukiessa..

    Hmm, alkoi vähän kiinnostaa miten ja millaisilla työkaluilla vaihdat ikkunanpokien lahonneita puuosia :) Ehkäpä palaamme asiaan, jos sattuu tulemaan itselle ajankohtaiseksi ;)

    ReplyDelete
  15. Joo, hyvä kysymys! Puuosissa on sisäpuolella koristeurat, joten tilasin niitä valmiina kapuloina puusepältä. Niistä sitten sahaan ja väkerrän kuhunkin pokaan sopivan pituiseksi - onneksi tulin tilanneeksi suurimman ikkunakoon mukaan, muuten saattaisi jokunen jäädä muutaman sentin liian lyhyeksi! Nuo kun on 1800-luvun alkupuolen ikkunoita, ehkä siksi vähän merkillisiä. Onneksi, onneksi, kukaan ei ole niitä vaihtanut! Ja toivon, etten itsekään niitä pilaa.
    Voin näyttää sitten jos tulee ajankohtaiseksi.

    ReplyDelete
  16. Oi teillähän siellä kuullostaa leppoisan lämpimältä vielä.
    Hiljaa hyvää tulee :). Pitää sillain ajatella, kun hitaaksi käy jokin homma...

    ReplyDelete
  17. Hitaassa tekemisessä on se etu, että jokaista yksityiskohtaa tulee pohdittua tarkasti. Näin välttyy hosumisen aiheuttamilta vikapistoilta.
    Sinulla onkin uusi innovaatio vaahteranlehtien hävittämiseksi: odottaa tuulen vievän ne mennessään. Miten ratkaiset sen, kun tuuli tuo myös tullessaan?

    ReplyDelete
  18. Itse sain viimein kitattua kaari-ikkunani viimeiset lasit ja totesin etten enää ikinä yritä tehdä kittiä itse, vaan ostan valmista rautakaupasta! Oli se vaan niin helppoa kun kitti oli sopivan jäykkää, eikä tarttunut käsiin! Vielä maalausta vaille valmis ;)

    ReplyDelete
  19. Välillä tuntuu että teet niin tai näin, aina joku ihmettelijä löytyy :) Paras tehdä niin kuin itse meinaa:) Ihanan lämmintä siellä!

    ReplyDelete
  20. Kauniita syys kuvia. Otetaan oppia kissoilta, ne eivät turhia hötkyile. Etsivät lämpimän paikan ja käyvät nokosille. Ehtii sitä myöhemminkin.

    ReplyDelete
  21. Kyllä siitä joskus tulee valmista :) Jos oikein kova epätoivo iskee, niin kutsut meidät talkoisiin.

    ReplyDelete
  22. Multasormi; Juu, ihanan syksyistä on, talven ei tarvitse vielä tulla piiitkään aikaan!

    Between; Hehee, ei niitä tule! No eikun tulee. Ne kaikki kasaantuvat joihinkin painaumiin ja nurkkiin, niistä sitten haravoin pois, jos tarvitsee. Avoimilla paikoilla täällä ei tosiaan ole enää lehden lehteä parin puhurin jälkeen.
    Ja kun tästä vähän kylmenee, tungen lehtiä talvenarkojen kasvien suojaverkkojen sisään, esimerkiksi samettihortensia on pakko verkottaa peuroilta, mutta samalla sille saa talvisuojan verkon sisään.

    Minna; Ou! En ole tehnyt kittiä itse. Joku raja sentään :-D Onnittelut lähes valmiista ikuunasta!

    Päivi; Tuo on juuri totta! Aina löytyy monta mielipidettä. Paras vaan pitää vakaa linja, muuten ei tule mitään.

    Päikkä; Kissojen asenteesta saa hyvää mallia elämään :-)

    Katja; Heh, ihan kuin esimerkiksi teillä ei tosiaankaan olisi parempaa tekemistä, esimerkiksi omia kunnostettavia ikkunoita! Kiitos kumminkin tarjouksesta.

    ReplyDelete
  23. Valmista tulee, hitaasti mutta varmasti. Onhan sinulla hanke koko ajan vireillä ja nytkin taas hivenen edistynyt.
    Meillä Esko korjaili talon ikkunoita viime kesänä, tänä kesänä jatkoi hieman, ja ensi kesään jäivät melkein kaikki pohjoispuolen ikkunat.

    ReplyDelete
  24. Mikäpä kiire se on valamiissa mualimassa:D hiukan savolaista murretta;) meillä on maa valkeana!

    ReplyDelete
  25. Paula; Totta. Ja täytyy ottaa huomioon, että säännöllisesti huolletut ikkunat on vähön helpompia, näihin pitää joihinkin vaihtaa lahonneiden puuosien tilalle uusia, ja joitakin karmeja täytyy myös korjata osittain. Osa laseista on mennyt rikki jne.

    Maarit; Ai kaaheeta, maa valkiana! :-D

    ReplyDelete
  26. Onnea ikkunan johdosta, jokainen vaihe kaunistaa taloasi koko ajan enemmän!

    ReplyDelete
  27. Voi kiitos Maria ♥
    Olen kyllä samaa mieltä. Etu-julkisivussa oleva eka ikkuna on valtaisa muutos! Ja viime päivinä olen viimein saanut ikkunalistojakin paikoilleen, ainakin jonkinmoisia, mitä nyt vanhoista voi uudestaan käyttää.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!