Thursday, 23 October 2014

Kalvennut Winston Churchill

Olen tässä ihaillut Rohan-puutarhani onnistunutta värimaailmaa, vaikka sen ensimmäinen kukkapenkki onkin vasta vuosi sitten perustettu ja sekin on vielä vaiheessa. Ideana oli yhdistää tummaa ja valkoista, etenkin tummaa purppuraa ja ruskeanpunaista. Mukana on tietysti muitakin sävyjä, ei se noin jyrkästi mene.
Paikoitellen värimaailma on jo tavoitettu! Tummaa edustaa tässä yhä ahkerasti kukkiva ohdake Cirsium rivulare 'Atropurpureum'. Shokkipinkki harmaakäenkukka komppaa kivasti. Valkoisia ovat Raakkilasta saatu kellohyasintti ja taustan valkoinen syysasteri.

Hetkinen. Valkoinen syysasteri? Tämän piti kylläkin olla purppuranpunainen 'Winston Churchill'! Ostin tämän taimimyymälän syysalesta viime syksynä. Taimi oli niin härmän peitossa, että leikkasin sen matalaksi eikä se tietenkään kukkinut. Minulla ei ollut hajuakaan tähän asti, että tämä onkin joku ihan muu tyyppi kuin Winston.
Voi... Winston on niin kaunis. Mutta onneksi tämäkin sopii Rohanin värimaailmaan.
Täytynee tehdä uusi taimistoreissu. Se ei harmita kovinkaan paljon! Olisi vain kiva tietää, mitä tämä on. Pitkän kesän aikana käy helposti niin, että taimien nimilaput saattavat vaihtaa paikkaa – jos jostakin taimipurkista putoaa lappu, asiakas työntää sen takaisin ja se voikin mennä viereiseen purkkiin. Tällaista sattuu, eikä taimimyymälää voi siitä syyttää.
Pikainen nettihaku paljasti, että tämä voisi olla 'White Ladies', sillä sitäkin myydään sillä taimistolla, mistä tämän hankin.


Onneksi puutarhassani on tämä kauniin punainen 'Royal Ruby' -syysasteri! Tämä kasvaa villissä punaisessa penkissä, mistä voisin tietysti jakaa tätä Rohaniinkin, joskus kun tämä on tarpeeksi suuri jaettavaksi.

Sitten takaisin Rohaniin. Toinen väriään yllättävästi vaihtanut on tämä, jonka ostin sentään kukkivana! Viime vuonna tämä oli punakukkainen syyshohdekukka 'Rote Tone', tänä vuonna sävy on muuttunut epäilyttävästi keltaiseksi.
Mitä puutarhassani oikein tapahtuu? Joku hobitti käy siellä yön hiljaisina tunteina vaihtamassa kasveja?
Toisaalta tämän muut kukat ovat voineet ollakin punaisia, ne vain ovat joko kukkineet poissa ollessani tai sitten peura on syönyt ne. Kummastakin on todistusaineistoa.

Tässä on juuri sitä värimaailmaa, jota hainkin. Kukkapenkin reunuskasviksi ostettu purppurahappomarja 'Concorde' on yhä yksittäiskasvi, sillä viime vuonna otetut pistokkaat eivät onnistuneet enkä ole muistanut ottaa uusia. Täytynee kirjoittaa asia ylös johonkin listaan...
Vasemmalla on tummakurjenpolvi 'Samobor', se sopii Rohaniin kuin nakutettu niin lehtien kuin tumman violettien kukkienkin puolesta.

Tämä Rohanin yhden puolen kukkapenkki on ehkä jo seitsemän metrin pituinen, enää puuttuu muutama metri tuolta kauemmasta päästä. Jos talvi ei nyt päätä alkaa tästä, ajattelin vielä istuttaa muutaman (kymmenen) taimen, jotka ovat matkalla Hollannista.
Älä yritä tulla, talvi! Lähde takaisin Siperiaan, mistä tulitkin!


Päivän asu -kuva työpäivän päätteeksi. Huomaa myös kuraiset hihansuut.
Nämä ovat tällä kertaa ainoat housuni täällä. Pesukone on kaupungissa ja unohdin ottaa muita housuja mukaan kuin nämä, jotka jalassa tulinkin. Oikeasti käyn näissä jopa töissä, mitä ei nyt uskoisi.
Kuraisilla housuilla ei viitsi istua sohvalle, niinpä olen viettänyt illat pitkissä vanhoissa villakalsareissa. Älkää vain kertoko kenellekään!

Ai niin, onhan minulla ne untuvahousut. Nehän olisivatkin huomattavasti villakalsareita tyylikkäämmät.


I thought I had a Winston Churchill in my border. How surprised I was to discover white flowers! Winston, you look very pale...


Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Kellohyasintti – Galtonia candicans
Purppurahappomarja – Berberis thunbergii, punalehtiset lajikkeet
Syysasteri – Aster novi-belgii
Syyshohdekukka – Helenium Autumnale-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Gerahium phaeum

29 comments :

  1. Säilyykö sinulla tuo kellohyasintti talven yli maassa?

    Me kasvatellaan sitä varmuuden vuoksi ruukussa ja nostetaan talveksi kellariin.

    ReplyDelete
  2. Voi Saila sä olet ihana hupsu! <3 Kai niistä villakalsareistakin kuuluis tänne blogiin kuva laittaa, kun untuvapöksyistäkin on :D Ihana Rohan ja vielä kukkivat kasvit. Mahtava sävymaailma ;)

    ReplyDelete
  3. Tulihan ne untuvapöksyt sieltä, heti kun luin tekstin, ajattelin että jos ne vain on saaripalstalla mukana, niin kyllä pärjäät :D
    Ja illalla Ransu pöksyineen kaveriksi sohvalle niin kyllä tarkenee.

    ReplyDelete
  4. Noin vain pottumaa muuttuu puutarhaksi! Tuo värimaailma on vaikuttava, vahvoja yhdistelmiä pitäisi osata käyttää juurikin noin. Minä olen haalinut aletulppaaneita ja tumma purppura ja valkoinen sekoitus odottaa viikonlopun lauhtuvaa säätä.

    ReplyDelete
  5. Hurmaavia nuo syysasterit, minulla on vain peruslilaa, taitaapi hypätä nuo hankittavien listalle :) Rumat ne vaatteillaan koreilee, pienet tahrat ei menoa haittaa :)

    ReplyDelete
  6. Raakki; Sain kellohyasintit teiltä ja teidän neuvojen mukaan ajattelin talvettaa sisällä. En vain ole raaskinut kaivaa tuota vielä kukkivaa ylös maasta. Toisen kukkavarret söi peura ja sen vein jo kellariin, missä en ole kylläkään aiemmin onnistunut talvettamaan mitään. Mutta ajattelin kokeilla uutta tekniikkaa: siellä on maapohja (hiekkaa), johon kaivoin kuopan ja sipulit sinne, päälle styroksia pakkassuojaksi.
    Olen kyllä kuullut, että kellohyasintti olisi pärjännyt ulkonakin talven yli eteläisessä Suomessa, mutta ehkä se on kuten ruostekukka, varma ei voi olla.

    Tiina; No EN kyllä laita kuvaa! Oli ihan riittämiin, että ovelle kolkutti yhtenä iltana ihan vieras mies, joka oli vieläpä hauskannäköinen. Ja mulla ne kalsarit jalassa. Äh! :-D

    Katja; Arvaa mitä, koska olen ihan jäässä, vedin nyt untuvahousutkin jalkaan! Päällä on siis sekä villakalsarit että untuvahousut, ja neljä paitaa päällekkäin, ja kahdet villasukat. Jotenkin tämä etelätuuli ottaa tähän taloon kovemmin kuin mikään ikinä, sillä suunnalla mulla ei ole mitään tuulensuojaa - ja miten etelätuuli voi olla näin hyytävää?
    Ja apua, kevääseen on kuusi kuukautta!!!

    Maria; Pottumaana se ei ikuna ollut näin hyvin hoidettu, nyt olen nyhtänyt rikkaruohoja monta kertaa kesässä! Ei vain näytä vielä miltään, kun raamit puuttuvat: takaa pensasaita ja edestä matala reunusaita.
    Tummat ja vaaleat tulppaanit ovat ihania yhdessä.

    Minna; Valkoiset ja purppuranpunaiset asterit ovat ihania, suosittelen! Ja kun ne tulevat kukkaan näin myöhään, tosin liiankin myöhään jos talvi tulee näin aikaisin.

    ReplyDelete
  7. Puutarhurin asusi on loistava!
    Kaikkea kaunista sinulla vielä kukkii. Syysastereita minunkin pitää saada lisää! Valkoinen on kyllä ihastuttava

    ReplyDelete
  8. Valkoinen on yllättävän kiva syysväri, vaikka olisin luullut toisin, kun kohta tulee kumminkin lunta, mistä en tykkää yhtään. Mutta se on raikas ja kaunis, ja erottuu kivasti syksyisestä maisemasta, vaikka ei värikäs olekaan.

    ReplyDelete
  9. Taas muistuu mieleeni kellohyasinttini, jotka harmittavasti unohtuivat maahan talveksi. Eivät säilyneet ainakaan Koskella. Asterisi näyttävät suloisilta. ne minulta vielä kokonaan puuttuvatkin. Olen luullut että asterit ovat yksivuotisia, mutta ilmeisesti eivät.

    ReplyDelete
  10. Kauniit syysasterit! Omani eivät ehtineet kukkia tänä vuonna ollenkaan, kun alkukesästä innoissani kitkin vahingossa ne pois...

    ReplyDelete
  11. Syysasterit ovat kyllä kauniita ja voimakas purppura syksyyn sopiva. Tummakurjenpolvi purppurahappomarjan kanssa on myös erinomainen yhdistelmä! Se on kyllä hassua että kun taimen tai jonkun juurakon ostaa niin värit vain vaihtelee...meillä on keltasabotaasi ollut jo kauan.En enää tiedä mistä se johtuu ja mikä ja kuka sabotoi mutta esimerkkejä on harmittavan paljon, voisiko se johtua ilmastakin?? Jos maalaisilma muuttaa sävyä...siitä on todistekin...sain pelakuun kummitytöltä joka myös inhoaa lohenpunaista eikä ole koskaan kasvattanut lohenpunaisia pelakuita. No hän toi tädille pelakuun taimen, upean mielestään...ja kuinka ollakkaan kun kukka avautui, oli se lohenpunainen...

    Arvaamaton on Suomen luonto! Pihatouhuasusi oli kovin ilahduttava, uskon että untuvahousut kuitenkin saattavat vedota myös komeisiin nuoriin herroihin... :)

    terveisin

    Kivipellon Saila

    ReplyDelete
  12. Mä oon kans ihastunut valkoisen ja purppuran väripariin. Mul on esim. purppurakeijunkukkaa ja Schneewitchen-ruusua samassa penkissä.
    Ei tuo ´White Ladies`- vahinko varmastikaan harmita. Se on aivan ihana!
    Ja tuo päivän asukuva on aivan paras! Meidän puutarhabloggareiden tarttis oikeesti tehdä ´vastaisku`muotiblogeille meidän päivänasuilla. :)

    ReplyDelete
  13. Olen törmännyt tuohon nimilapun vaihtumisen myötä tuleviin yllätyksiin monta kertaa. Juuri alekasvien yhteydessä.

    Tuo purppurahappomarja on aivan ihastuttava ja uusi tuttavuus minulle!

    Tutun näköinen Päivän asu, juuri tuolta sitä sisään astuessaan pitää näyttääkin :). Ihmettelin meillä naapurissa asuvaa rouva, joka kulki aina "pihatöissä" (niin ainakin luulin) joko vaaleassa pitkässä hameessa tai vaaleissa pellavahousuissa. Aina puhtaana! Kun tarkemmin seurasin rouvan pihaa, niin huomasin, että pihaan porhalti viherrakentajan auto. Onneksi on ammattiauttajia, niille jotka eivät halua itse kontata pihalla :).

    ReplyDelete
  14. En tiedä, minkälainen Churhill on luonnossa, mutta tuo valkoinen asteri on todella kaunis. Omat asterini ovat haalean liiloja tai vaaleanpunaisia. Kauniita nekin ovat. Tuo valkoinen on niin ihanan raikkaan näköinen ja sopii tuohon kukkapenkkiin hyvin.
    Villakalsarit ovat kyllä poikaa iltasella, kun tuntuu viileältä, kun majoittuu sohvalle lukemaan tai kirjoittamaan. Päivällä kun on liikkeessä ei viileyttä huomaa.

    ReplyDelete
  15. Ihana, ihana Rohan ja tuo värimaailmansa. Valkoinen asteri on hyvin kaunis! Päivän asu -kuva on huippu, mutta vaadimme villakalsareita!

    ReplyDelete
  16. Saila, olet niin hoikka tyttönen ! Saathan ruokaa tarpeeksi ;)
    Meillähän ei myyrät,, peurat eivätkä jäkikset tee tuhoja. Mutta nyt oli kellohyasintit poikkastu, jänishän se on ollut, koska niitä tässä pyörii. Ai se pitäisi talvettaa...mulla on kukkasipuleiden istutusta vielä edessä, vaikka istutukst oli mukamas jo tehty. Pakkohan niitä on ostaa, kun hyllyllä apeina huutelevat.
    Red Ruby on ihana, kukkii vaan jotenkin kovin vaisusti...myös viime syksynä. Tuo valkoinenhan on tosi kaunis.
    Kalsonkit vaan framille !!

    ReplyDelete
  17. ....siis minulla kukkii vaisusti tuo RR..

    ReplyDelete
  18. Paula; Asterit kuuluvat ehdottomasti vanhan talon puutarhaan! Ne ovat niin helppojakin, ja niitä ei ehkä kukaan syö, ei ainakaan meillä. Syysasterit ja elokuunasterit ovat monivuotisia, ja monet muut.

    Anu-Maria Fabritius; Voi ei :-D Tällaisia mokia sattuu kyllä itse kullekin...

    Kivipellon Saila; Keltasabotaasi :-D Onneksi pidän keltaisesta ja se on tosi hyvä tehosteväri vaaleanpunaiselle, violetille ja siniselle. Maan pH voi muuttaa monenkin kasvin kukinnon väriä huomattavasti, ei vain hortensioilla.

    Riina; No niin, omaa asukuvaa vaan kehiin :-)

    Tarja; Alekasveissa varmaan juuri siksi, että ne ovat olleet monta kuukautta taimistolla pyöriteltävänä ja lappu on saattanut pudota ja korvautua toisella.
    Vähän ihmettelinkin, että ei kukaan nyt kuvailemassasi asussa voi tehdä pihatöitä :-D

    Irene; Churchill olisi aika saman näköinen kuin Royal Ruby, eli ehkä menetys ei kumminkaan ole kovin karvas. Pikemminkin on ilo saada ihan uudenlainen asteri pihaan. Valkoinen on tosiaan kiva, suosittelen!

    Pirkko; Villakalsarikuvaa saatte kyllä odottaa siihen asti että kuolen :-D Sitten minusta saa ottaa mitä vaan kuvia, ei enää haittaa!

    Leena ja Pojat; No kun kukaan ei tee ruokaa! Tarvitsisin oman kokin.
    Samallahan voit kaivaa kellohyasintin ylös, kun istutat jonkun muun sen tilalle, vaikka tulppaaneja.

    Tiina; Joo. Mutta hei, jos menee maalla tuosta noin vain kolkuttelemaan vieraiden ihmisten ovia, niin on omalla vastuulla, millaisissa tamineissa se tullaan avaamaan!

    ReplyDelete
  19. Vaatteissasi asuu aurinko!

    ReplyDelete
  20. Heh, joo, että sattuikin. No ei ole ihan sattumaa kyllä ;-) Oranssi rulettaa!

    ReplyDelete
  21. Upea sävy sävyyn oleva kokonaisuus :)Ihana kun tuo Rohan etenee ja muuttuu sellaiseksi kun tahdoit. Winston Churchill ei kyllä ole kovin houkutteleva nimi kukalle, robusti sikarinpössyttelijä. Toivottavasti saat kuitenkin vielä Winstonin. Odotan jo raporttia uusista kasveista kieli pitkällä!

    ReplyDelete
  22. Äsch, att jag är så mycket större än du, jag hade säkert haft byxor att låna ut. Litet för stora byxor är ändå bättre än ingenting så säg till bara om du är utan nån annan gång. Annars går det som i ramsan: Den som inga byxor har den får gå med rumpan bar :)

    ReplyDelete
  23. Oi sun housutilannetta, mutta pahoin pelkään, että untuvapöksyaika pudottautuu täältä pohjoisesta sinne etelään, joten hyvä että ne ovat oikeassa paikassa. Mutta hyvä ei ole että lumi-räntäsateet peittäisivät nuo sinun vielä kauniit kukkaset.

    ReplyDelete
  24. Noin superin oransseilla vaatteilla kyllä luulisi viiman palaavan Siperiaan oitis. Sääli, ettei kylmyys taida olla nin hyvätapainen ja tottelevainen. Onneksi on villakalsarit ja ne kuuluisat untuvahousut, vaikka ovelle kolkuttelijoita järkyttäisivätkin :D

    ReplyDelete
  25. Sametti Hortensia; Älä muuta sano, Winston Churchill puutarhassa ei ole kovin houkutteleva ajatus :-D Mutta se asteri itse on kyllä varsinainen kaunotar, nimestään huolimatta! Välillä kyllä ihmetyttää nää kasvien nimeämiset.

    Carita; Voi tack! Det gick nog bra med gammal kalsong ;-) Inte behövde vara helt utan :-D

    Maarit; Juu, tykkään kovasti itsekin! Kun kasvit tuuheutuvat niin väriskaala pääsee esiin paremmin.

    Pike; Oi ja voi. Onneksi nyt alkaa taas plus-kymmenasteinen kausi, niin on hyvä vielä istuttaa, oikein hyvä.

    Ella; Ovelle saa tulla kolkuttamaan omalla vastuulla! Untuvapöksyissä tuli kyllä jo aika pian kuuma, mutta on ne niin pehmeät, kevyet ja ihanat. Ihan käy lintuja kateeksi.

    ReplyDelete
  26. Onpas ihhana sävyt, niin kukissa kuin työasussakin :)

    ReplyDelete
  27. Väriä pitää elämässä olla!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!