Monday, 6 October 2014
Maanmuokkausaika
Syksy on siitä mukavaa aikaa, että on taas aikaa. Ruohonleikkuu ei työllistä samaan tapaan kuin kesällä eivätkä rikkaruohotkaan siemennä ja kasva yhtä villiin tahtiin. On taas aikaa muokata ja muovata. Pääsee lempipuuhaani eli lapio- ja kivenpyörityshommiin!
Tässä saunan nurkalla on pihani märin kohta, mutapuutarha. Mudassa kasvaa mm. kuvassa näkyvää vaalearaitaista kirjosorsimoa. Nyt muovailin mutapuutarhan reunamaa kivillä, kun toisaalla liian suureksi puskaksi levinnyt kaunokurjenmiekka piti jakaa, sille täytyi saada paikka.
On muuten mahtavaa, kun joidenkin kasvien istuttamisesta on jo niin pitkä aika ja ne ovat viihtyneet niin hyvin, että niitä voi jakaa!
Autumn is great moving earth time!
Tässä on näkymä mutapuutarhan yli toiseen suuntaan. Etualalla kukkii vaaleanpunakukkainen kellopeippi, haluan tuohon korkeaa ja tuuheaa kasvillisuutta. Taustalla näkyy Rohan-puutarhan kukkapenkkiä.
Näkymä Rohanin päädystä, mutapuutarha jää vasemmalle ison katajan taakse. Rohanin oikean reunan kukkapenkistä on nyt valmiina yli puolet. Alueen keskelle tulee aukio, tai ehkä enemmän tuohon saunan puoleiseen reunaan. Sitä ehtii vielä miettiä. Saunan ja Rohanin välissä on oja, niitä risteilee pihallani paljon.
Terkut Tiinalle: tuliaisiksi tuotu purppuraorvokki leviää todella kivasti ja on tehnyt siementaimia jopa parin metrin päähän emokasvista! Tämä on aivan ihana maanpeittokasvi varjoon, tässä se kasvaa katajan varjossa alppiruusun alla.
Rohanin ensimmäinen kukkapenkki tulee vielä laajenemaan tai ainakin saamaan lisää asukkaita entisten väleihin, kunhan kasvitilaus saapuu Hollannista. Olen ollut erittäin tyytyväinen vuosi sitten istutettuun Hollannista tilattuun pinkkikukkaiseen ohdakkeeseen Cirsium rivulare 'Atropurpureum', se on tehnyt jo laajan lehtiruusukkeen ja tuottanut jatkuvasti uusia kukkia jo kuukausien ajan.
Huomaa Musti taustalla myyräjahdissa.
Ransu oli tapansa mukaan mammajahdissa eli seurasi mitä teen. Ja vähän piti myös seurata, mitä Musti puuhailee ja saako se saalista.
Tässä kuvassa näkyy se yksinkertainen systeemi, millä reunustan kukkapenkit, jotta nurmikko ei leviä niihin. Upotan maahan vanhan seinälaudan ja tuen sen rimanpätkillä. Ruohonleikkuun helpottamiseksi olen myös upottanut maahan tiiviin rivin tiiliä lautareunan nurmen puolelle, mutta niiden kuoppa täytyy vuorata maanrakennuskankaalla, muuten nurmi kasvaa tiilien väleihin ja sitä ei jaksa kukaan leikata. Ajatus on siis se, että ruohonleikkurin pyörä kulkee tiilirivin päällä, näin nurmen reunatkin saadaan leikattua yhdellä kertaa eikä trimmeriä tarvita erikseen. Kaikki nurmen orjuudesta vapautuva aika on plussaa!
Unelmana on kyllä se, että saisin tämän ja monen muun puutarha-alueen nurmikäytävät kivettyä, mutta kustannussyistä se tapahtunee hamassa tulevaisuudessa tai ei silloinkaan. Siihen asti mennään näillä.
Kellopeippi – Physostegia virginiana
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Tunnisteet:
cirsium
,
glyceria
,
mutapuutarha
,
physostegia
,
rohan
,
viola
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Minäkin olen oppinut nauttimaan syksyistä, juuri tuon ajan vuoksi. Keväällä on töissä ja kotona kiireistä, mutta syksyllä ehtii tekemään muutakin kuin ihan kaikkein välttämätöntä. Tulee uusia ideoita ja istutuksia.
ReplyDeleteEn olekaan nähnyt tuota vaaleanpunakukkaista kellopeippiä enkä purppuraorvokkia aiemmin. Mulla on vain valkoinen kellopeippi. Kellopeipit on mun mielestä kuin koruja.
Mukavaa syksyä!
Mukavaa touhua on syksylläkin.
ReplyDeleteAi kun ihanat kuva Ransusta tuolla aikaisemmassa. >onnittelut Ransulle!♥
Mukavia päiviä sinne
Vai on teillä sekä myyrä- että mammajahteja:D
ReplyDeleteMulla on ihan samoja ajatuksia syksystä, ja mitä pidempi syksy sitä enemmän ehtii tehdä ulkona vaikka mitä, se on niin inspiroivaa ja mukavaa. Kevät on aina (paitsi viime kevät) liian lyhyt ja kesällä ei ehdi.
ReplyDeleteEnsiksi kiitos aktiivisesta ja tunnelmallisesta blogista! Olen ryhtynyt vakioseuraajaksi. :)
ReplyDeleteSyksy on minullekin puutarhatöiden aikaa. Myymälät ovat tarjouksia täynnä, ja uusia ruukkuja, kasveja ym. saa ostetuksi murto-osalla kevätkauden hinnoista.
Riina; Ihanasti sanottu, kuin koruja. Minäkin tykkään kovasti. Muutama vuosi sitten kylvämäni valkokukkaiset kellopeipit vaan ovat hävinneet. Istutin niiden pienet siementaimet syksyllä maahan, varmaan liian pieninä, kun ne eivät ole tähän päivään mennessä siitä enää nousseet.
ReplyDeleteSylvi; Kiitos kovasti, iloa päiviin sinnekin!
Myrsky ja Minna; Kyllä, sellaisia jahteja meilläpäin harrastetaan ;-)
Leena; Oi, viime kevät! Olisipa aina sellainen.
Anu-Maria; Kiitos ja tervetuloa! Nuo alennusmyynnit tekevät syksystä vielä entistäkin paremman puutarhakauden :-)
Mikään ei tuoksu niin hyvälle kuin syksyinen juuri käännetty maa.
ReplyDeleteMukavia puutarhatöitä:)
Kohta pääsen minäkin hommiin pitkästä aikaa. Kaivinkone pyörähtää pihassa tällä viikolla ja sitten.....
ReplyDeleteMukava kuulla, että purppuraorvokki porskuttaa rehevänä menemään :) Se tosiaan voi nakkailla niitä siemeniä parinkin metrin päähän, mä olen kans löytänyt siementaimia kokonaan toisesta kukkapenkistäkin. Siitä saa kivasti lisäysmatskua täysin ilmaiseksi :)
ReplyDeleteOlet kyllä superahkera ja periksiantamaton! Muistahan suojata alaselkä kylmältä, ettei käy vanhanaikaisesti ;)
Kosotäti; Maa tuoksuu, ai että sitä hetkeä kun se taas keväällä talven jälkeen alkaa tuoksua!
ReplyDeleteMaarit; No niin, iloisia puutarhahommia!
Tiina; Purppuraorvokki on ihana, enkä olisi varmaan itse tajunnut moista aarretta hankkia. Tosiaan kivasti saa siitä lisää maanpeittoa sinne sun tänne!
Se alaselkä on jo käynyt mielessä, kyykkiessä olen nykinyt takkia alaspäin, voisi taas kääräistä sen ison villahuivin lantiolle, se on paras.
Tuo kellopeippikin on kaunista. Ei minulle tule mieleen, mitä mahdollisuuksia antaa muta, mutta tuntuu kostealta eli jos pidät keltakurjenmiekoista vai haluatko jotain erikoisempaa.
ReplyDeleteJokainen hävitetty murmikkoneliö on puutaarhurin onnea!
♥
Juu, minulla on jo kolmea lajiketta keltakurjenmiekkaa toisaalla, tosin voisi vielä valkokukkaista versiota hankkia. Harva kasvi pärjää mutaojan vetisellä pohjalla, kirjosorsimo viihtyy ja sarjarimpiäkin tuossa kasvaa. Reunoille on jo paljon enemmän valinnanvaraa kasveissa.
ReplyDeleteVoi kunpa nurmea ei tarvitsisi leikata, niin siitä voisi jopa pitää.
Kävin ostamassa krookuksen sipulia. Miten käy, jos nypin niistä alut pois, kun ovat aika pitkällä ?
ReplyDeleteEi, älä nypi. Monet sipulikukat tekevät versoja myymälän lämmössä, kyllä niiden kasvu hyytyy kun pääsevät ulos ja jatkuu sitten aikanaan, kun lämpötila on suotuisampi.
ReplyDelete