Saturday 1 March 2014

Suuri tapettikatsaus

Rynttyliisan kotkotukset -blogin Maija pyysi katsausta tapetteihini. Niitähän on esitelty sitä mukaa kuin olen jotakin tehnyt, mutta tässä kooste.
Olohuoneen tapetoin viime ja toissa talvena, tai siis tapetoin kaksi seinää, eli niin pitkälle kuin tapettia riitti. Tapetti on jotakin vanhempieni hankkimaa, kolme rullaa, joita ei koskaan käytetty. Lisäsin samalla kerroksen huokolevyä näihin seiniin, ne kun ovat talon tuulisimmalla nurkalla.
Tauluiksi laitoin joitakin talosta löytyneitä aarteita, valokuvia, kortteja ja kaunokirjoitusvihko.

A reader wished to see more of my wallpapers, so here is a whole post on them.

Makuuhuoneen seinät olivat hyvässä kunnossa ja niissä on oikein tyypillinen 50-luvun vaalea hailakkakuvioinen tapetti. Siinä on epämääräisiä vaaka- ja pystyraitoja ja väri on kiva siniharmaa, oikein levollinen makuuhuoneeseen. Ripustin seinälle kai äitini Sveitsistä ostaman kalenterin vuodelta 1955, jolloin äitini kai siis oli Sveitsissä, luulen. Minua ei silloin vielä ollut!

Keittiössä on kuluneimmat seinät ja ne ovat muutenkin oikeat pula-ajan seinät, laudoituksen päällä on vain nauloilla kiinnitetty pahvi, joka on maalattu. Minusta se tavallaan kuuluu rintamamiestaloon, niinpä en ole suunnitellut keittiöremonttia. Olisi omituista, jos rintsikka olisi jotenkin ylellinen, sen kuuluu olla vaatimaton ja kotikutoinen, säästeliäästi kokoon kursittu.

Eteisen seinät ovat vain valkoista pahvia, joka on paikoitellen ihan repeillyt. Ajattelin vähän siistiä sitä sitten, kun se ei enää ole huonekalu- ja ikkunavarastona. Eteisen kupeessa on vessa, jonka rakennutin, sillä talossa ei ollut sisävessaa. Seinään laitoin pienen määrän tapettia, jota oli lapsuudenkotini eteisessä, vanhempani olivat säästäneet kaikki ylijäämäpalat.

Tämä tapetti on ihan lemppariani kaikista malleista ikinä. Valitettavasti sitä ei enää valmisteta.

Samaa tapettia toisessa, vielä ihanammassa värissä oli lapsuudenkotini lastenhuoneessa, siis minun ja siskoni makuuhuoneessa. Siitäkin oli säästetty ylijäämät, niinpä päällystin niillä kaupunkieteisessäni pari seinää.

Kaupunkimakkarini oli niin ruma, että siitä lähti tapetit ensi töiksi (siis hämäläiseeen tapaan ehkä kahden vuoden kuluttua). Lapsuudenkotini tapettiaarteistosta tuli tämäkin, tätä oli meillä olohuoneessa. Kaikki lapsuudenkotini tapetit olivat paperitapetteja ja olen ajatellut pitäytyä samoilla linjoilla, etenkin puutaloissa on varmaan tärkeää, ettei seinään synny muovikalvoa esimerkiksi vinyylitapetista.

Yhden tapettirullan olen sentään ostanut! Tämä Laura Ashleyn tarjoustapetti oli niin kivan väristä, että se täytyi ostaa, vaikka en tiennyt, mihin sitä käytän. Löytyihän sen paikka lopulta, kun päällystin sillä kylppärin oven viime talvena.
Samalla vaihdoin ruman kahvan ja lukon vähän kivempiin. Samaa kuosia eri värisenä on minulla muuten makuuhuoneen verhoissa.

Nyt hyvää yötä, maaliskuun ensimmäistä sellaista!

32 comments :

  1. Tuo kaupunkiasunnon eteisen tapetti saa kylmiä väreitä aikaan, niin ihana se on! Mutta kauniita ovat muutkin!

    ReplyDelete
  2. Ihanat tapetit, niitä olen ihastellut ennenkin. Täälläkin pitäisi ryhtyä tapiseeraamaan, mutta hämäläisiä ollaan.

    ReplyDelete
  3. Kiitos, oli kiva saada kaikki yhdessä nipussa. Ihania, niin ihania.

    ReplyDelete
  4. Vaikuttavia tapetteja ja ihanat vanhemmat, jotka ovat säästelleet vanhoja tapetinjämiä. Mun mielenkiintoisin löytöni on mummolanvintiltä ihan antiikkiset verholaudat. Ne ovat varmasti kulkeneet isovanhempien mukana jostain tosi vanhasta kodista, ei ainakaan heidän rintamamiestalostaan. Nyt ne ovat meidän suvilalla.

    ReplyDelete
  5. Ihania tapetteja Ja niin täynnä muistoja. Tuo vessan tapetti on kyllä huikean kaunis.

    ReplyDelete
  6. Yllättävvää kyl toi kaupunkimakkarin tapetti on mun suasikki. Ei tapetin näemmä tarttekaan olla värikäs mua miällyttääkseen. Kaikki noi tapetit hualisin meille vaikka heti. Kiitos esittelystä! <3
    Olispa meijän isäki säästäny kaikki ylijäämätapetit. Olis valinnan varaa, se on tapiseerannu ihmisten huusholleja tyäkseen 60-70-luvun vaihteesta lähtien. :-)

    ReplyDelete
  7. Vanhemmillasi on ollut silmää tapeteille. Mielestäni ovat aikakauteen nähdenkin erityisiä.Olin niin onnellinen kun viime kesänä rakentamaani kesähuoneeseen , entinen varasto , löytyi mummulani vanhaa keittiön tapettia 60-luvulta.Riitti tosin vain kahteen seinään täälläkin , kaksi muuta seinää maalattiin .Tuli kaunis ja nostalginen.

    ReplyDelete
  8. Ihana kooste! Tuo vessantapetti on oma suosikkini. :) Tapetit ovat niin hyvä juttu, aina!

    ReplyDelete
  9. Tosi ihania tapetteja...hyvä, että vanhempasi ovat niitä säästäneet..:)

    ReplyDelete
  10. Ihan mahtavan upeita tapetteja kaikki! Kotoisaa ja persoonallista, oikein hyvä :)

    ReplyDelete
  11. Ah, kumpa minunkin isovanhemmat olisivat säästäneet noita vanhempia ihanuuksia, paperitapetteja tms, mutta eeeeeei. Kaikkea muuta kyllä on hamstrattu, jotain 90-luvun krääsää.. :P ihanat tapetit!

    ReplyDelete
  12. Upeita tapetteja, mahtavaa että vanhempasi ovat säästäneet ylijääneet tapetit, ei tuollaisia ihanuuksia muuten löytyisikään.

    ReplyDelete
  13. Kiva esittely. Vessan tapetti on mielestäni kaikkein kaunein. Taideteoksia kyllä muutkin. Muistan yhden lapsuudenkotini (rintamamiestalo sekin), jonka isä itse remontoi ja materiaalit olivat varmaan kaikki halvinta mahdollista. Makuuhuoneessa oli yönsininen Kiurut-tapetti. Nyt se ei taida enää olla halpaa?

    ReplyDelete
  14. Kauniit ja persoonalliset tapetit. Tuo on niin totta, että rintsikat on vähän pula-aikaa, itse aina vähän järkytyn kun joku on tehnyt vaikka ultramodernin keittiön sellaiseen...

    ReplyDelete
  15. Kauniita tapetteja, joilla on tarina. Mukavaa viikonloppua, Saila!

    ReplyDelete
  16. Jaana; Se on todella upea, upottavan turkoosi.

    Myrsky ja Minna; Hyvä että muutkin ovat ;-)

    Susanna; Tapeteissa on sitä jotakin!

    Koti1898; Vanhempani syntyivät ennen sotaa, se varmasti vaikuttaa vajaiden rullien ja palasten säästelyintoon ;-)
    Vanhat verholaudat ovat aarteita!

    Sariw; Niin on, en voi myydä taloani tai asuntoani, kun olen liisteröinyt lapsuudenkotini niiden seinille :-D

    Maija; Se onkin superhieno tapetti, ja kaukaa katsottuna kuvio häviää, ei ole yhtään levoton. Tapettia on minipieni pala jäljellä, sen reunassa lukee Winter Osakeyhtiö. Mallin nimeä en tiedä.

    Aila; Noilla on sisustettu 70-luvun alussa, kun vanhempani ostivat asunnon, joka muutama vuosi sitten myytiin, niin sain tuon tapettiarkiston. Vanhempani taisivat olla helsinkiläisen Tapettitalon kanta-asiakkaita.
    Mummulan tapetti kuulostaa todella kivalta löydöltä kesähuoneeseen!

    Tuire; Tapetit on todellakin ihania!

    Irmastiina; Onni, tosiaan! Piti varmaan säästää, jos jotakin kohtaa täytyy paikata.

    Mamma N; Tapetit on!

    Tiina; Persoonallisuutta nimenomaan saa tapeteilla.

    Kukkahattuneiti; 70-luvulla oli jo muovipinnoitetapetteja, mutta onneksi vanhempani ostivat vain näitä paperitapetteja.

    Kosotäti; En olisi varmaan sisustanut näin läikikkäästi muuten ;-) Yhtäkään tapettia kun ei ole riittänyt kokonaiseen huoneeseen!

    Pellavasydämen Mervi; Kiurutapetti ei liene enää halpaa, vaan ei se kai huippukallistakaan ole. Tapetteihin kannattaa satsata, joka tapauksessa. On kuin pistäisi rahaa pankkiin ;-)

    Sametti Hortensia; Rintsikat on todellakin pula-aikaa. Pahviseinät kuuluu asiaan, ja puristepahvikatot, ja kaikenlaiset itse tehdyt värkkäykset! Ja toisaalta kokopuiset kalusteet keittiöön.

    ReplyDelete
  17. Valkoisten seinien omistaja tervehtii riemulla tapettivalintojasi. Upeita, varsinkin nuo jugendiin vivahtavat ja sitä edustavat. Ihan äldehienoja!

    ReplyDelete
  18. Warm and cost ! Oon ennenkin kehunut tapettejasi ; kaupunkikodin eteistä ja saaripalstan olkkaria. Kauniita ovat muutkin ! Ja maalatut pahviseinät ; aika kivan kuulosta.

    ReplyDelete
  19. Sinulla on kyllä huikean hienot ja persoonalliset tapetit! :)

    ReplyDelete
  20. Miten kauniita tapetteja, varsinkin tuo upea koukeroinen jugend-tapetti, ja mitkä värit!

    ReplyDelete
  21. Kiitos tapettinäytöstä. Kauniita on.

    ReplyDelete
  22. Ei kuule riitä sanat kuvaamaan miten hienoja nuo tapetit on, ihan mahtavat jugendkuviot osassa! En käsitä miksi tuollaisia ei tehdä enää, menekkiä oliis ihan takuulla.

    ReplyDelete
  23. Kiitos tapettipostauksesta!
    Kaupunkiasunnon makkarin ja eteisen tapetit ovat suosikkini. Kaikki kuitenkin kauniita.
    Nykyaikana on yllättävän vaikeaa löytää paperitapetteja tai ei sinällään vaikeaa, mutta ne ovat arvokkaassa vähemmistössä.

    Pirkanmaalla, Akaassa eli Toijalassa on Pihlgren & Ritolan tapettitehdas, jossa pääsee ihastelemaan vanhoja tapettikoneita (joista osa on vielä käytössä).

    ReplyDelete
  24. Intopii; Jugendkuviot ovat ihania. Onneksi minulla on riittävästi yhtä jugendkuvioista tapettia vanhan talonikin huoneeseen, en vielä tiedä mihin. Sekin on vanhempieni varastosta, ja sitä on paljon :-)

    Leena ja Pojat; Tapetit vaan on niin kivoja.

    Elina; Niin minustakin :-) On kivaa, kun kotona on kaunista kuosia.

    TuulaJ; Siinä on hienot värit, todella.

    Sylvi; Kiitos!

    Katja; Rullat varmaan kuluivat loppuun eikä uusia ole (vielä) tehty.

    AnnaS; Aiemmassa kommentissa mainitsin Tapettitalon Helsingissä, mistä kaikki nuo vanhempieni hankkimat tapetit ovat peräisin. Tapettitalossa myydään nimenomaan runsaasti Pihlgren & Ritolaa.
    Laura Ashleyllä on myös kivoja paperitapetteja.

    ReplyDelete
  25. Ihania ja persoonallisia tapetteja kaikki! Tuo sinun lempparisi, jota ei enää valmisteta, on minustakin ehdottomasti aivan ykkönen! )

    ReplyDelete
  26. Ihania tapetteja eri vuosikymmenillä! Hyvä idea siirtää muistoja lapsuudenkodista oman kodin seinille. Luulen, että tapetit ovat taas palaamassa sisustukseen pitkän valkoisen kauden vastapainona?

    ReplyDelete
  27. Mama; Siinä on todella kaunis kuvio.

    Päivi; Se olisi kiva! Vaikka ainahan voi valita, millaisen sisustuksen haluaa - onneksi. Värikkäitä ja voimakaskuvioisiakin tapetteja on ollut koko ajan saatavilla, valtavirrasta poikkeaville.

    ReplyDelete
  28. Upeita tapettiaarteita! Miten ihanaa, että ylijäämät on talletettu ja pääsivät käyttöön.

    ReplyDelete
  29. Vanhempani säästivät kaikkea mahdollista, onneksi niin :-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!