Suuri tapettikatsaus

Rynttyliisan kotkotukset -blogin Maija pyysi katsausta tapetteihini. Niitähän on esitelty sitä mukaa kuin olen jotakin tehnyt, mutta tässä kooste.
Olohuoneen tapetoin viime ja toissa talvena, tai siis tapetoin kaksi seinää, eli niin pitkälle kuin tapettia riitti. Tapetti on jotakin vanhempieni hankkimaa, kolme rullaa, joita ei koskaan käytetty. Lisäsin samalla kerroksen huokolevyä näihin seiniin, ne kun ovat talon tuulisimmalla nurkalla.
Tauluiksi laitoin joitakin talosta löytyneitä aarteita, valokuvia, kortteja ja kaunokirjoitusvihko.

A reader wished to see more of my wallpapers, so here is a whole post on them.

Makuuhuoneen seinät olivat hyvässä kunnossa ja niissä on oikein tyypillinen 50-luvun vaalea hailakkakuvioinen tapetti. Siinä on epämääräisiä vaaka- ja pystyraitoja ja väri on kiva siniharmaa, oikein levollinen makuuhuoneeseen. Ripustin seinälle kai äitini Sveitsistä ostaman kalenterin vuodelta 1955, jolloin äitini kai siis oli Sveitsissä, luulen. Minua ei silloin vielä ollut!

Keittiössä on kuluneimmat seinät ja ne ovat muutenkin oikeat pula-ajan seinät, laudoituksen päällä on vain nauloilla kiinnitetty pahvi, joka on maalattu. Minusta se tavallaan kuuluu rintamamiestaloon, niinpä en ole suunnitellut keittiöremonttia. Olisi omituista, jos rintsikka olisi jotenkin ylellinen, sen kuuluu olla vaatimaton ja kotikutoinen, säästeliäästi kokoon kursittu.

Eteisen seinät ovat vain valkoista pahvia, joka on paikoitellen ihan repeillyt. Ajattelin vähän siistiä sitä sitten, kun se ei enää ole huonekalu- ja ikkunavarastona. Eteisen kupeessa on vessa, jonka rakennutin, sillä talossa ei ollut sisävessaa. Seinään laitoin pienen määrän tapettia, jota oli lapsuudenkotini eteisessä, vanhempani olivat säästäneet kaikki ylijäämäpalat.

Tämä tapetti on ihan lemppariani kaikista malleista ikinä. Valitettavasti sitä ei enää valmisteta.

Samaa tapettia toisessa, vielä ihanammassa värissä oli lapsuudenkotini lastenhuoneessa, siis minun ja siskoni makuuhuoneessa. Siitäkin oli säästetty ylijäämät, niinpä päällystin niillä kaupunkieteisessäni pari seinää.

Kaupunkimakkarini oli niin ruma, että siitä lähti tapetit ensi töiksi (siis hämäläiseeen tapaan ehkä kahden vuoden kuluttua). Lapsuudenkotini tapettiaarteistosta tuli tämäkin, tätä oli meillä olohuoneessa. Kaikki lapsuudenkotini tapetit olivat paperitapetteja ja olen ajatellut pitäytyä samoilla linjoilla, etenkin puutaloissa on varmaan tärkeää, ettei seinään synny muovikalvoa esimerkiksi vinyylitapetista.

Yhden tapettirullan olen sentään ostanut! Tämä Laura Ashleyn tarjoustapetti oli niin kivan väristä, että se täytyi ostaa, vaikka en tiennyt, mihin sitä käytän. Löytyihän sen paikka lopulta, kun päällystin sillä kylppärin oven viime talvena.
Samalla vaihdoin ruman kahvan ja lukon vähän kivempiin. Samaa kuosia eri värisenä on minulla muuten makuuhuoneen verhoissa.

Nyt hyvää yötä, maaliskuun ensimmäistä sellaista!