Thursday, 20 March 2014

Ompeluväkerryksiä

Aloitin tämän kevyen takin teon noin kymmenen vuotta sitten, mutta se jäi vaiheeseen. Kerran seisomaan jäänyttä projektia on hirmu vaikea jatkaa, kun ei enää jaksa muistella, mitä sen kanssa pitikään tehdä. Viimein ryhdyin jatkamaan takkiprojektia. Onneksi takki ei ollut viimeisimmän muodinmukainen kymmenen(kään) vuotta sitten, vaan kaava taisi olla jostain 80-luvulta, mutta muokkasin sitä vähän. Sehän näissä kesken jääneissä vaateprojekteissa on vikana, että ne vanhenevat.

Finally, I finished a coat I had started some ten years ago. Luckily, I still like the model and love the fabric.

Yritin ottaa kuvaa itsestäni takki päällä. Hmm, takkia ei oikein näy. Ehkä makuuhuoneessa on paremmin tilaa?

Yritän saada selän koristeompelun kuvaan. Äh.

No niin. Ja Musti avustaa.

Ehkä koriste näkyy kuitenkin paremmin näin. Se on jokin vanha brodeeraus ystäväni äidin, tai äidinäidin, vanhasta ompelutarvikevarastosta (R, jos luet tätä, niin kiitos tästä ♥). Koruompelus lienee kuulunut johonkin kaulukseen, se oli kiinnitetty kellastuneeseen silkkiin.
Lisäsin koristeen kun huomasin, että takki istuu paremmin, jos selkään lisää vekin.
Takin kangas on ihan ohutta villaa, jonka ostin ajat sitten isosta hallista täynnä tavaraa keskellä Normandian maaseutua. Onneksi sää taas lämpenee, niin uutta takkia pääsee käyttämään, näihin lämpötiloihin se on liian ohut.

Tässä kaunis yksityiskohta lähempää. Vieressä on toinen vaatekappale, joka on odottanut korjausta pitkään, ja jota olen aika ajoin kuitenkin tarvinnut kipeästi! Se on opiskeluaikanani Englannista vanhojen vaatteiden myymälästä löytämäni alushame, mutta sen olkaimet olivat viimein tulleet tiensä päähän. Nyt vaihdoin ne samettinauhoihin.

Alushame on tässä äitini vanhan 50-luvun iltapuvun vieressä. Tuossa puvussa muuten sekä minä että siskoni tanssimme vanhojentanssit aikoinaan. Äiti piirsi mallin Diorin pitämässä esitelmätilaisuudessa Pariisissa, missä mallit esittelivät Diorin luomuksia, ja vei luonnoksensa ompelijalle. Siinä mekossa on tanssittu paljon, sillä äitini kävi ahkerasti tansseissa 50-luvulla opiskelijana, tanssittajina varmaan teekkaripoikia.
Alushame on nyt taas ollut ahkerassa käytössä, ihan siitä ilosta, että sain sen viimein takaisin käyttöön! Se on loistavaa laatua, selvästi käsin tehty, istuu kuin valettu ja on tyyliltään niin ihana, että siinä tuntee olevansa ihan Marilyn.

Iloista kevätpäiväntasausta!

25 comments :

  1. Oletpa monitaituri! Tosi nätti takki tulossa, ja tuo brodeeraus on yllä ihana. Vanhat vaatteet ovat usein säilyttämisen arvoisia.

    ReplyDelete
  2. Oih, mitä aarteita!

    Koriste istuu takkiin ihan täydellisesti ja antaa sille hienon loppusilauksen. Joskus sitä kannattaa selvästi vähän kypsytellä ompelusten valmistumista ; )

    ReplyDelete
  3. Vautsi vau, mitä ihanuuksia!! Itellänihän on peukalo keskellä kämmentä mitä tulee käsitöihin, joten tuommoisiin saavutuksiin en ikinä kykene.

    ReplyDelete
  4. Tylsä Mörökölli; Kiitos! Takki onkin nyt valmis, ei muuta kuin odottelemaan yli kymmenen asteen kelejä :-)
    Vanhoissa vaatteissa on jo kangas ihan eri laatua kuin nykypäivänä, ja leikkaus sekä työ laadukasta. Harmittaa, ettei ole tullut säilytettyä äidin vanhoja vetimiä enemmän. Tuokin alushame on niin hyvin leikattu ja napakka, ettei sen kanssa tarvitse rintsikoita ollenkaan. Ihmeellistä.

    Inka; Selvästi tämäkin asia paranee kypsyttelemällä ;-)

    Tiina; En minäkään mikään taitava ole, ja usein joutuu tekemään saman kohdan useaan kertaan ennen kuin onnistuu (kun ei osaa lukea ohjeita ;-)) Ja kun ompelukoneenikin on vuosimallia '59, niin siitä on tullut oikutteleva vanha leidi ja se jättää välillä pistoja väliin!

    ReplyDelete
  5. Hienoja!

    Ihania tarinoita. Englannin maaseutua ja Dioria Pariisista, oih.

    ReplyDelete
  6. Onpas todella kaunis takki ja hyvin sinun näköisesi! :)

    ReplyDelete
  7. Kiitos! Äitini Dior-mekon tarina on aika kiva. Äiti sai stipendin Pariisiin, vaikka ei omien sanojensa mukaan ollut ollenkaan ranskan kurssinsa parhaimmistoa. Ranskan valtio järjesti ranskalaiseen kulttuuriin tutustumiskurssin Sorbonnessa muiden Euroopan maiden opiskelijoille. Siellä pidettiin esitelmiä kulttuurin eri alueista, joista yksi oli tietenkin haute couture. Esitelmää piti itse Christian Dior, ja sen aikana muutama malli esitteli Diorin vaatteita. Siellä äidin kynä sauhusi lehtiön sivuilla ja tulos on tässä!

    ReplyDelete
  8. Eiku nyt pökrään. Ensinnäkin tuo takki, ja erikseen sen selkä. Woah! Sit nuo loput vielä. Dior-kopio ja tarinakin vielä. Ihan mahtavaa.

    Mä en osaa jättää ompeluhommaa kesken. Tai muutakaan käsityötä. Se on vaan tehtävä niin kauan että on valmis. Varmaan käviskin just niin, että ei valmistu ikinä jos lasken käsistäni.

    ReplyDelete
  9. Det kryper fram en helt annan Saila än den vi är vana att se i trädgårdsarbete :)

    ReplyDelete
  10. Brodeeraus sopii ihanasti takin väreihin! En muista, koska viimeksi olisin käyttänyt alushametta, mutta voin kuvitella, että tuollaisessa vanhassa, kauniissa vaatteessa tuntee itsensä tosi naiselliseksi.

    ReplyDelete
  11. Onpa todella kauniita ja persoonallisia vaatekappaleita! Varsinkin tuo brodeeraus on ihan huippu! Alushameeseen vielä suihkaus Chanel vitosta, niin marilyntunnelma kohoaa kattoon! :)

    ReplyDelete
  12. Zepa; Apua, toivottavasti et lyönyt päätäsi ;-)
    Olisikin viisainta tehdä heti loppuun. Mutta aina ei ole mahdollisuutta, jos on joku projekti joka vie kaiken ajan tms. Sitten tulee tauko, joka venyyyyyy.

    Maarit; Kiitos!

    Carita; En människa har många sidor :-)

    Saraheinä; Moni mekko tai hame istuu paljon nätimmin alushameen kanssa. Itse tykkään käyttää esim. trikoisia kietaisumekkoja, mutta ne takertuvat sukkahousuihin jos ei laita alushametta.

    Sussi; Kiitos!

    Mama; Hei todella, joo. Itselläni ei ole Chanel vitosta, mutta ystäväni äiti käyttää, ehkä voisin lainata häneltä ;-D

    D-malli; Kiitos!

    ReplyDelete
  13. Kaunis takki siitä tulee.
    Oi oli minulla tuolla vintillä monta vähän käytettyjä leninkejä joita voisi varmaan käyttää kun vähän muuttelisi mallia. Mutta kun on niin paljon muita harrastuksia ettei kerkiä.No sitten kun tulen vanhaksi niin eiköhän sitä aikaa tule. hih hii.(näin luulin)

    Olet tosi ahkera tekemään kaikkea.
    Ihalen tarmokkuuttasi.

    ReplyDelete
  14. Voi miten kauniita vaatteita! Takkihan on upea, ihan huippu. Hmmm. Pitäisiköhän ryhtyä ompelemaan oikeillekin ihmisille minivaatteiden lisäksi.

    ReplyDelete
  15. Sylvi; Kiitos! Sinulla on niin paljon muita harrastuksia, leivotkin niin ahkeraan, ja sitten on suuri suku. Mukavaa viikonloppua!

    Hannajaleijona; Teet niin ihania minivaatteita! Ei kai siinä muuta eroa isoihin ole kuin suurempi määrä kangasta ;-)

    ReplyDelete
  16. Aivan mahtavan ihana takki, hyvä että teit sen valmiiksi.

    ReplyDelete
  17. Kiitos! En ole ihan satatyytyväinen, joten saa nähdä koska alan ratkoa ;-) Ei siinä ehkä hirveästi muutettavaa olisi... Mutta voisi olla tyytyväinen näinkin, käyttää tätä ja tehdä seuraavaksi jotain uutta!

    ReplyDelete
  18. Kaunis koriste, eihän takissakaan mitää vikaa oo.

    ReplyDelete
  19. Kiitos! Tuo koriste on kyllä superhyperhieno.

    ReplyDelete
  20. Voi mikä ihanuus tuo takki! <3 Minä en osaa ommella, joten nostan hattua taidoillesi!

    ReplyDelete
  21. Ompelu on mukavaa, suosittelen!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!