Tein tänään tärkeitä tieteellisiä mittauksia pihalla, kun Raakkilan blogissa tuli kommenteissa puhetta siitä, miten ilman lämpötila vaihtelee meren tuntumassa. Onnekseni asun saaren sisäosissa, rantaan on muutama sata metriä, jonka aikana ilma vähän lämpenee. Meren yli kulkenut ilmahan on hyytävän kylmää.
Matkalla rannasta tänne on lisäksi metsiä tuulensuojana. Siispä maan tasalla voi olla todella lämmintä, etenkin näin tuulettomana päivänä. Tässä lämpötila noin senttimetrin korkeudelta tänään klo 11 muotopuutarhassa, taloni eteläpuolella. Tämä on lämmin paikka. Kuvassa on myös tähtisahrami 'Roseus'.
I tested how much the temperature varies between ground level and at one metre. Among other things. Today was a very still day, I expect the difference to be greater on a windy day.
Tänään oli todella tyyni päivä, joten testipäivä ei ehkä ollut paras mahdollinen. Metrin korkeudella mittari näyttää 11,1 astetta, kun maan tasalla se oli 14,9. Talon pohjoispuolella varjossa se oli 7,4 astetta maan tasalla ja 8,1 astetta metrin korkeudella.
Parin metrin korkeudella auringossa ilma oli hitusen viileämpää, 10,1 astetta, kun onnistuin kohtaamaan mittaushetkellä pienen tuulenvireen.
Löysin muotopuutarhasta vielä yhden uhmakkaan 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekan kukkanupun, kaikki muuthan tästä lajista on syöty.
Laitoin sille lasikuvun suojaksi. Ransu esittelee. Laskemalla karvaisen ahterinsa unkarinikiviuhkon päälle Ransu myös varmistaa, ettei sitäkään pysty kukaan haukkaamaan. Ainakaan juuri nyt.
Musti liittyi seuraamme.
Ransu meni todella ovelana väijymään kastelukannun taakse.
Hahaa! Täältä voin hyökätä täysin salaa!
(Varoitus: nyt seuraa kissakuvamaraton.)
(Onnistuin saamaan mukaan yhden kevätkurjenmiekan, oikeassa yläkulmassa pieni sininen.)
(Tässä kuvassa näkyy Mustin puutarha, kopin edustalla on vähän keltaista.)
Hyps...
... ja hyps.
Kyttäyskaksikko.
Sitten esikkoasiaa. Otin huone-esikkoni ulos, jotta vaihtaisin sen toiseen ruukkuun. Sepä olikin kaikessa hiljaisuudessa tehnyt kaverin! Toinen tupas kasvoi reilun viiden senttimetrin päässä emosta, jonka olisi ilmeisesti myös voinut jakaa kahdeksi, mutta jätin nyt sen jakamatta.
Pienempi osa lähti helposti irti vetämällä. Todella kivaa! Ostin kasvin kolme vuotta sitten. Tänä talvena siinä on koko ajan ollut ainakin yksi kukka.
Idänsinililjan ensimmäistä kukkaa ei ihan voi kutsua auenneeksi, mutta yritystä on.
PAM! Pikkusinililja 'Rosea' avasi ensimmäiset kukkansa täysin levälleen tänään! Toisessakin puskassa on yksi kukka auki, mutta tämä avautui näin komeasti. Että osaa kukkanen olla suloinen! Tämähän on todella pieni, vain noin 5 cm korkea.
Nyt me aloitamme iloisen perjantai-illan vieton esikoiden kanssa. Toissapäivänä tehdyn lasagnen viimeinen pala tirisee puuhellalla, se taitaa jo olla lämmin. Hyvä, koska näännyn nälkään!
Iloista viikonloppua ja muistakaahan syödä!
Huone-esikko – Primula obconica
Idänsinililja – Scilla siberica
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Pikkusinililja – Scilla bifolia
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus
Unkarinikiviuhko – Limonium gmelinii
Friday, 28 March 2014
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Täällä mä huokailen kuviasi katsellen..kyllä kevät on upeaa aikaa, vaikkakin voisi kestää aika pitkään!
ReplyDeleteKuvien perusteella olet saanut viettää mitä ihaninta kevätpäivää (ja unohtanut taas kaikessa tuoksinassa syödä ajoissa, tsot tsot). Meinasin kiljaista, kun esittelit nupulla olevan Katan (halkis tulee muuten varmasti käyttöön halkopinon lyhenteenä! :D), että nyt äkkiä jotain sen suojaksi! Aurinkoista viikonvaihdetta sulle ja pojille! :)
ReplyDeleteIhana listaus...tulin niin hyvälle tuulelle tästä . Kiitos.
ReplyDeleteIhanat PuutarhaPojat Musti ja Ransu. Hiano hyppy Ransulla :)
Mukavaa viikonloppua teille.
Voi ovelaa Ransua, Musti näytteli uskottavasti yllätettyä :)
ReplyDeleteSulla on siellä taas pamahtanut auki vaikka mitä!
Tänään en ehtinyt pihalle ollenkaan kartoittamaan kukkanupputilannetta kun oli kaikkia muita tarpeettoman tuntuisia, mutta pakollisia velvollisuuksia.
Varoitan ennakkoon; huominen postaukseni saattaa sisältää myös ruokakuvia, ehkä.
Hyvä, että muistit syödä tänään, ellet sitten unohtanut sitä lasagnea hellalle esikoita ihallessasi.....
Onpa "Rosea" kaunis! Tänään ja eilen on olleet ihan uskomattoman lämpimät päivät. Ei malta olla pihalta pois :)
ReplyDeleteKiitos kommenteista! Oli niin nälkä juttua kirjoittaessani, että unohdin kertoa yhden tärkeän havainnon: nappasin vuoden ensimmäisen punkin kävelemästä hihaani pitkin. Niin että nyt on sekin kausi virallisesti korkattu!
ReplyDeleteTaina T; Kevät on ihanaa, ja tänä vuonna se onneksi kestääkin pitkään, ihan mahtava juttu! Viime vuonna kevät oli ohi muutamassa viikossa, nyt tämä kestää kuukausia, jee :-)
Tiina; Halkis :-D Kata sai tosiaan heti kuvun päälleen, ja se oli siinä koko päivä, vaikka sille tuli ehkä vähän kuuma. Mutta nostin sitä välillä tuulettaakseni. Ei voi ottaa yhtään riskiä!
Leena ja Pojat; Kiitos, samaa teille! Noista pojista tulee aina hyvälle tuulelle.
Suvikummun Marja; En voinut unohtaa ruokaa, kun oli niin nälkä että korvissa jo suhisi.
Voi hiisi, ei mikään voi olla tärkeämpää kuin nuppukartoitus. Onneksi huomenna pitäisi myös olla mahtihieno päivä, niin varmasti näet jotain uutta. Täällä ei vielä yhtäkään sinivuokon nuppua, ne pitäytyvät maan tasalla edelleen!
Katja; No ei malta käydä sisällä edes syömässä! Söisin multaa jos pystyisin... Pikkusinililjat ovat todella suloisia, tämä vaaleanpunainen on söpö kuin tyttövauva.
ReplyDeleteMullekin tulee täällä ruudun takana kauhea suojeluvaisto, kun katselen sun ihania pikkuisia kukkia ja luettuani tuon edellisen kommentin mietin, pitääkö mun alata murehtia sun syömisiäkin! Tänään oli mahtava päivä, kun oli auringon lisäksi niin tuuletonta, harvinaista herkkua. Öljysin kalusteita ja huomenna aion häärätä pihalla taas koko päivän, happy happy :)
ReplyDeleteIhanan hyväntuulinen postaus, meillä Husbend on tabletillaan myös sun palstalla ja nauraa kahden kissan hyppelyille! VOi että mitä pamahduksiakin jo ja tuota lämpöä. Huomenna käyn puutarhassa, olkoon kuumetta tai ei!
ReplyDeleteMaria; Onneksi pikkusinililja näyttää olevan niin pieni, että sitä ei syödä. Tai sitten se jätetään rauhaan jonkun muun asian johdosta - mutta tänä keväänä jopa narsisseja on maisteltu, mikä on ennenkuulumatonta. Saa nähdä, moniko tulppaaneista kukkii, kun niitä on kaluttu todella ahkeraan. Toisaalta, ne kukkivat niin myöhään, että nuppuja ei varmaan ole ollut esillä... mutta kolmessa tulppaanilajissa näkyy jo nuppua!
ReplyDeleteSullakin on varmaan huomenna sellainen päivä, ettei malta poiketa sisälle edes syömään, odotas vaan... saavat pojat kuskata sulle ruuat ulos!
Pirkko; Toivottavasti taudit on huomiseen mennessä seltetty ja pääsette nauttimaan ulkoilmaelämästä! Kun pitäisi olla niin kaunis päivä.
Sun kukkamaissa pamahtelee auki vaikka mitä ihanuuksia :)Rosea sinililja on oikein sievä.
ReplyDeleteIhania tunnelmia ja komeat, karvaiset saaristolaiskissat ♥.
Mukavaa viikonloppua!
Kissoilla on hauskaa. Kiva on niitä seurata.
ReplyDeleteSinulla on noussu maasta monenlaista kaunista.
En ole kerennyt täällä käymään niin nyt katselin postauksesi.
Täälläkin oli tänään ihana päivä. Ihanaa.
Hyvää viikonloppua sinne teille.♥
AnnaS; Nämä kevätkukat on KAIKKI niin sieviä, pieniä, sinnikkäitä ja söpöjä! Vähän niin kuin teidän minikissa ;-)
ReplyDeleteKiitos samaa teille!
Sylvi; Kiitos, ei kaikkea tarvitse käydä katsomassa, tule silloin kuin ehdit! Hienoa, teilläkin on ollut upea ilma ja varmaan huomenna taas.
Kiitos, samaa teille!
Niin kauniita kevät kukkia pihassasi poksahtelee auki ja ilostuttamaan meidänkin silmiä Ja nuo kissat, ihan huippuja.
ReplyDeleteOikein hyvää viikonloppua!
Ihana kevät päivä siellä! Se on hassua, miten kevät tuntuu joka vuosi yhtä ihmeelliseltä. Kaunis tuo vaaleanpunnainen sinililja! Olet kyllä aikamoisessa paratiisissa, kun on upea puutarha ja lisäksi meri on noin lähellä, jos kohta se tekee varmasti tuulentuiverrusta tontille enemmän. Meri on jotakin ihmeellistä jo itsessään.
ReplyDeleteYllättävänkin pienten kappaleiden takaa kissa pystyy väijymään! Noissa painimishommissa teillä onkin parempi, kun tilaa riittää. Sisätiloissa pakkaa tulla seinät tai huonekalut vastaan.
ReplyDeleteMukavaa ja lämmintä viikonloppua!
Voi mitka hypsit! Kyllä Ransulla ja Mustilla riittää tuota lääniä kuljeskella :) Ihastuttava tuo Rosea, tahtoo tuommoisia tännekin!:) Saakohan niitä ihan tavan kukkaloista vai onko se joku spesiaali?
ReplyDeleteMummeli; Kiitos, samaa teille!
ReplyDeleteLaura; Kyllä meri on ihana asia, ja saarella asumisessa jotain erityistä. Rantatontti olisi toki upea - ja huiman kallis - mutta näin kevätihmisenä olen iloinen saaren suojissa olevasta etelärinnetontista!
Henna, Friede ja Figo; Pihallakin on toki kaikenlaista, mutta ei niin tiheästi kuin huonekalut sisällä. Aivotärähdyksen vaara on siis kai pienempi ;-)
Mama; Nyt en tiedä, missä päin olet... tuo on hankittu pääkaupunkiseudulta, Muhevaisesta. Taimimyymälöiden valikoimat vaihtelee, voihan olla, että sitä olisikin ensi syksynä laajemminkin saatavilla. Tavallinen sinikukkainen pikkusinililja on myös aivan ihana. Laitan kuvaa sitten kun se kukkii, mutta se on varjoisammassa paikassa eikä siinä näy vielä edes versonkärkeä.
Korpikangas myy sipuleita postimyyntinä, heillä on kaikenlaista erikoisempaakin sipulia.
Totisesti suloinen tuo pikkusinililja rosea! Onko sitä vaikea löytää myynnistä?
ReplyDeleteMielenkiintoiset mittaukset. Varmasti kasvin kannalta on eroa mihin sen istuttaa. Ehkäpä minäkin kokeilen mittailla joku päivä. :)
Aurinkoa saareen!
Toisilla ne esikot tekevät poikasia ja toisilla kuolla kupsahtavat muutaman päivän sisällä..:)
ReplyDeleteTuire; Juuri tuossa kommenttisi yllä ehdinkin kertomaan, mistä tuo on, eli Muhevaisesta, tarkemmin sanoen Espoosta Matinkylän Muhevaisesta. Taimiliikkeissä kylläkin valikoimat vaihtuvat jossain määrin vuosittain, ostin noiden sipulit toissa syksynä. Kannattaa pitää silmät auki myös Korpikankaan, Viherpeukaloiden, Exotic Gardenin jne. postimyyntifirmojen suhteen.
ReplyDeleteTärkeintä varmasti on, että istuttaa talon eteläpuolelle talvenarat ja ne, joiden haluaa kukkivan aikaisin.
Irmastiina; Tuon huone-esikon viihtyminen on tullut täytenä yllätyksenä. Aika paljon vettä se vaatii, ja on joskus lähes kuollut kuivuuteen, mutta aina vironnut kun saanut vettä. Viileä sisäilma on ilmeisesti sille mieleen, kesät se on joskus viettänyt ulkona, mutta ei paahteessa.
Teidän jahtauskuvasarja oli tooooooosi kiva !
ReplyDeleteJa vaikka mä en kasveista muuta tiedä, että ne yleensä kuolee mun hoidossa niin ihanan keväisiä juttuja sulla sieltä maasta nousee.
Jahtauksia on tosi kiva katsoa, pelkään vain että sekoitan Ransun hienot hyökkäykset nauruntyrskähdyksilläni. Onneksi se osaa keskittyä olennaiseen, vaikka välillä saattaakin katsoa minua hämmästyneenä.
ReplyDeleteIhania kuvia ja kuulumisia Saaripalstalta. Ja nuo lämpötilalukemat!
ReplyDeleteEilen oli huippuhieno päivä, tänään tuuli ja oli selvästi viitisen astetta viileämpää.
ReplyDeleteAi että, sullahan on jo paljon kukkia. Meillä avautui tänään ensimmäiset valkoiset krookukset!
ReplyDeleteKevät on ihanaa aikaa!
Poitsuilla kevätlämpöä kinterissä ja mielessä. Pomp, pomp ja painiksi!
ReplyDeleteVoi ihanaa! Mulla ei ole vielä yksikään kevätsahrami (Crocus vernus) avautunut, yksi valkoinen on lupaavan suurella nupulla, mutta ei vielä yhtään auki. Kulta- ja tähtisahramit näyttää olevan vähän aikaisempia.
ReplyDeleteKomeita lukemia mittarissa. Meillä on taas maa jäässä :( Onneksi päivällä lämpenee.
ReplyDeleteZepa; Ransukin voi ulkoilla nyt täysillä, kun ei ole lumen häivääkään :-)
ReplyDeleteJokke; Tyynenä päivänä oli todella lämmintä, eilen tuuli jo enemmän ja tänään on muuten vain viileämpää. Mutta kyllä se taas lämpenee! Onneksi täällä ei ole maa jäässä, niin olen päässyt lempihommiin eli ojankaivuuseen ja kivien nostoon.
Ihania keväisiä kuvia, kiitos, oli ilo katsella.
ReplyDeleteMutta tuo sininen pöytä... Niiin mielettömän kaunis!! Onkohan jossain noita myynnissä vai onko se "antiikkia"?;)
t. sinisen ystävä
On se muutaman vuoden ikäinen, mutta ehkä sitä ei vielä antiikiksi lasketa ;-) Ostin sen valkoisena kai Plantagenin tai Bauhausin syysalesta (en ole sittemmin nähnyt heillä tuota samaa mallia) ja maalasin spraymaalilla siniseksi. Suosittelen spraymaalia kaikille tylsille valkoisille kalusteille!
ReplyDeleteKiitos vinkistä, täytyy pitää mielessä jos löytyisi tuollainen ihanuus pitsipöytä. Nyt kuitenkin syysaleja "odotellessa" oikein kaunista kevättä sinulle:)
ReplyDeleteKiitos, samaa sinulle!
ReplyDeleteSinililjoissa on jotakin sadunomaisen kaunista :)
ReplyDeleteMukava oli seurata kissapoikien leikkiäkin...Niillekin kevät on varmasti vuoden ihaninta aikaa! Kuulin kotoa, että Ossikin on vallan nuortunut viime viikkoina. Hänhän käy jo kahdeksattatoista ikävuottaan...
Kevät ottaa tällä viikolla taas takapakkia, mutta ensi viikolla taas täyttä vauhtia kohti kesää, toivon ma! :)
Sinililjat ovat niin pieniä ja urheita... ja tuossa vaaleanpunaisessa heteekin on piksut, vähänkö söpö!
ReplyDeleteKissoillekin kevät on kevät ♥ Ihana nuortunut Ossi!
Ei tässä hätäpäivää ole, kun viileää on vain öisin, päivisin lämmin, ja ensi viikonloppuna taas sitten lämpenee vähän. Hyvä vaan, että tämä ihana alkukevään kausi kestää pitkään :-)