Näitä nousee niin, että kohina käy. Tämä on varmaankin 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekka.
There is so much happening right now! I can't believe it, the spring has arrived!
Ja tämä puolestaan joku tarha-, helluntai- tai pikkukurjenmiekka viime syksyn hankinnoista.
Näistä en ole ihan varma, pitäisi kaivaa istutusmuistiinpanot esiin, mutta olen liian täpinöissäni. Voisi olla hyasintteja. Niillä on juuri tuollaiset valaan nokkaa muistuttavat lehdenkärjet.
Vaaleanpunakukkaisen helmililjan tunnistaa verson väristä.
Nämä ovat puolestaan italiantulppaaneja, olen aika varma.
Mustalaukkoja näyttää nousevan monta, mikä on iloinen uutinen, sillä viime kesänä näitä kukki tässä vain yksi. Tässä kuvassa eivät näy kaikki, sillä niitä kasvaa yhden ruusun eri puolilla. Ilmeisesti ne pitivät välivuoden, eikä ihmekään, kun viime talvi oli yhtä Siperiaa. Olisin minäkin tarvinnut hermolomaa.
Sokerina pohjalla: se lumikello (kerrottu puistolumikello), joka eilen vasta oli nousussa, alkoi tänään avautua!
Lisäksi sille nousee kavereita ♥
Pakahtuneen onnellisena toivotan hyvää uutta viikkoa kaikille!
Helluntaikurjenmiekka – Iris Intermedia-Ryhmä
Helmililja – Muscari
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Italiantulppaani – Tulipa clusiana
Mustalaukka – Allium nigrum
Pikkukurjenmiekka – Iris Pumila-Ryhmä
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Tarhakurjenmiekka – Iris Germanica-Ryhmä
.JPEG)
.jpg)
Kaksi ihanaa kevätpostausta. Näistähän nousee ihan jalat puoli metriä ilmaan. Lumikelloja kukassa. Ja noin paljon piippoja.
ReplyDeleteEdellisestä postauksestasi: näyttääpä vanha talosi harmaalta tai ei niin vintin ikkuna on harvinaisen kaunis. Edellisen postauksesi viimeinen kuva Ransusta on ihana, myös kuva Mustista ja kuva, jossa pojat pasteeraavat tietä pitkin, Musti edellä ja Ransu perässä.
No sieltähän ne kukkaset jo kurkkaavat.
ReplyDeleteMeilläkin lumikellot kukkivat.
Ihana aika meillä edessä, vai kuinka.
Mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle Mustille ja Ransulle
Hurjaa, että jo helmikuussa käy tuollainen suhina kukkapenkeissä! Ihanaa, mutta samalla vähän pelottavaa. Niinkuin aina keväisin, mieliala nousee samaan tahtiin versojen kanssa :)
ReplyDeleteKyllä uusi elämä jaksaa aina yllättää ja ilostuttaa!Mikä ystäväpiiri sinua jo ympäröikin!.Täytyypä kulkea omassa pihapiirissäkin nenä nöyrästi maata kohden. minulla on kanoja joten odotan innolla jopa voikukkien lehtiä , kanojen herkkuja.Tänä talvena saatoin poimia niitä vielä marraskuussa.
ReplyDeleteVoi, että! Sulla on jo lumikellot kukassa! Ja piippoja vaikka kuinka monta. Pitääkin tänään kurkata miltä omalla pihalla näyttää :o)
ReplyDeleteMinäkin kävin eilen katsomassa että onko rohkeita yksilöitä näkyvissä. Kaksi löysin! (Maajussi tosin toppuutteli että ei ne talven kylmät vielä tässä ole.) Oikein ihanaa viikkoa sinullekin, aurinkoa on luvassa:)
ReplyDeleteNäyttää upealta jo nyt..kevättä kohti mennään, on jo pakko mennä!
ReplyDeleteIhania kevään alkuja, oi kumpa jo täälläkin alkais tapahtumaan.
ReplyDeleteNiin sitä vaan kukat kukkii helmikuussa. Mulla kukki orvokki tammikuun puoleenväliin saakka huvimajan vieressä. Kyl luantoäiti nyt hellii sua. Mun toiveistani se ei niinkään piittaa. :-)
ReplyDeleteKohinan melkein kuulee tänne asti!
ReplyDeleteVoi Katherine Hodgin on ihana, toivottavasti puskee täälläkin ;) Muistan, että kukkisi ennen lehtien tuloa, onkohan noin? LUmikellotkin jo kukkivat siellä ;)
ReplyDeleteVoiko tämä oikeasti olla totta, että nyt on jo kevät!
ReplyDeleteMeilläkin linnut laulaa ja se vähäinenkin lumi sulaa ihan silmissä. Päivän mittaan täytyy kyllä mennä käymään pihalla ja katsoa näkyykö piippoja. Ensin vain revin neidin huoneen loput tapetit irti, enää muutama vuota.
Uijuijui! Voi tätä ihanaa talvea!
ReplyDeleteKyllä sinun kelpaa, kun kaikkea ihanaa vihreää pukkaa jo näkyviin :)
ReplyDeleteVoi elämän kevät :)
Paula; Kyllä, nämä nostavat suorastaan lentoon! Kiitos, ikkuna puuttui vintiltäni niin teetin yhden paikallisen talon mallin mukaan uudet ikkunat.
ReplyDeleteSeuraavat kissat ovat kyllä tosi ihanaa lenkkiseuraa! Muistan ihmetelleeni sitä ystävien luona Pohjois-Karjalassa, kun heidän Olga seurasi, ja nyt minulla on kaksi seuraajaa! Viljokin lähti mukaan lenkeille. Ne varmaan tekevät niin, kun yksi kissa lähtee niin kaikki seuraavat.
Sylvi; Ihana aika on, oikeastaan jo nyt! Mieli kuplii ilosta ja laulaa, ja oikeastaan laulan ihan konkreettisesti ääneen tuolla pihalla. Kiitos, mukavaa viikkoa teillekin!
Sara; Mieliala todellakin nousee :-)
Aila; Ystäväpiiri, hyvin sanottu. Ystäviä, joiden edellisestä näkemisestä on lähes vuosi. Minulla on joitakin voikukanlehtiä näkyvissä, on hyvä aika kitkeä kun oikein loistavat. Jos vain saa juuren maasta, pitää olla sula kohta.
Minna; Kannattaa!
Myrsky ja Minna; Maajussit eivät aina ole oikeassa ;-) Kiitos!
Taina T; Nyt täytyy alkaa olla kevät, mahtava juttu :-)
Kosotäti; Toivottavasti pian!
Maija; Hitsi, toivottavasti sinuakin kuullaan!
Mamma N; Niin varmasti, kasvun voima on hurja.
Tylsä Mörökölli; Kyllä minäkin musitelen, että Hodgkin posauttaa kukan tuosta paksusta tuposta ja sitten jossain vaiheessa tulevan lehdet.
Pioni; Ihanan keväistä teilläkin! Varmasti siellä jo jotakin tapahtuu, voi olla että paljonkin :-)
Tuula S; Tämä on toteutunut toiveuni, ihan ihmeellistä!
Mama; Todellakin kelpaa, ei voi valittaa yhtään mistään, paitsi siitä, ettei kaikilla puutarhureilla ole vielä näin keväistä.
Ooh! <3 Tänään täytyy kotimatkalla poiketa katsastamassa omat lumikellot ja muut kaverukset puutarhassa.
ReplyDeleteHyvänen aika sentään, ihanaa<3 Kyllä nyt saadaan hyvitystä viime kevään pïnaviikoista!
ReplyDeleteAah * ruusunpunaiset lasit ailmillä*
ReplyDeleteR&T
On kyllä vähän epäreilua esittää tuollaista määrää piippoja. Ei kai se sinun saaresi ole vahingossa purjehtinut vähän etelämmäksi tai talven tuulet heivanneet mökkisi jonnekin Visbyn viereen?
ReplyDeleteSievän suloisia piippoja! Ja mikä mahtava kyky tunnistaa kasvi pienestäkin merkistä, minulle tuottaa aina yhtä suurta tuskaa :D
ReplyDeleteSuloista! Varsinkin tuo lumikellon nuppu.
ReplyDeleteTiina; Porissa on mitattu päivän lämpöennätys, ainakin pari ellei kolme astetta lämpimämpää kuin meillä!
ReplyDeleteMinna; Älä muuta sano, samaa minäkin mietin. Tämä on sellainen lahja, että alan uskoa joulupukkiin.
R&T; Niin :-) Aah vaan.
Between; Mitä, eiköhän teillä ole suunnilleen sama määrä! Ja tässä ei ole kaikki. Kaikki ei mahdu yhteen postaukseen! Tässä ei esimerkiksi ollut yhtään krookusta. Visbyn läheisyys ei toisaalta haittaisi ;-)
Katja; Heh, ei se ole mahtava kyky, vaan sen tulosta, että kömmin pihalla joka kevät nenä kiinni maassa, kyllä ne vähitellen oppii tuntemaan kun joka päivä tekee saman kierroksen :-D
Saraheinä; Todella suloisia pieniä ovat.
Ei mää en kestä. I can´t take it! Siis sullako NYT jo kukkaa pukkaa?! ONko ne ehtiny olla levossa ollenkaan? hei nyt on helemikuu..
ReplyDeleteNoh, pitää tulla tänne blogiin kevättä viettämään :))tästä lähtien.-
No kyllähän lumikellot on olleet lepotilassa jo ainakin kahdeksan kuukautta hei ;-) On jo aikakin!
ReplyDeleteTervetuloa, vaan eikö teilläpäinkin ollut tänään tosi lämmintä, läntisessä manner-Suomessa on tänään ollut varmasti lämpimämpää kuin saaristossa!
Tästä postauksesta tulin ihan onnelliseksi ♥
ReplyDeleteHyvä juttu :-) Voit kuvitella, miten onnellinen olin tuolla versoja bongailemassa! No, ihan yhtä onnellinen kuin sinäkin samassa puuhassa.
ReplyDeleteMuistatko kun viime syksynä surit, kuinka pitkä matka on kevääseen... Nyt se on jo täällä (toivotaan, ettei takatalvi iske!!)
ReplyDeleteKevään ensi kukkaset ovat siis jo auenneet, ajatella! <3
Mukavaa viikonloppua! :)
Ihanaa, että ollaan jo näin pitkällä ja erityisen ihanaa, että kevät on ainakin toistaiseksi jo alkanut! Olen edelleen silti sitä mieltä, että lokakuun ja maaliskuun väli on hir-mui-sen pitkä Suomessa. Aivan liian pitkä...
ReplyDelete