Monday 30 April 2012

Persian helmi ja muita tulppaaneja

Eilen avautui puutarhani ensimmäinen tulppaani, kauniin sunnuntain kunniaksi. Viime päivät ovat olleet niin lämpimiä, että kevätkukat kukkivat ja kuihtuvat kohisten – kuuntelin viilenevää säätä povailevaa säätiedotusta varsin tyytyväisenä.
Tämä ensimmäinen on tähtitulppaani 'Persian Pearl'. Taustalla kukkivat vaaleanpunaiset helmililjat ja vasemmalla muutama hyasintti valmistelee kukkanuppujaan.

The first tulip to bloom is a lovely T. humilis 'Persian Pearl'. Oh bliss.

Varsinainen helmi! Tämän suloisuuden korkeus on vain noin 15 cm.

Tänään, vapun kunniaksi, avautui ensimmäinen Duc van Tol Rose-tulppaani. Tämä on vaaleanpunainen, mutta punerrus tulee vasta kukan vanhenemisen myötä. Sekä tähtitulppaani että Duc van Tol Rose menevät suppuun yöksi ja pilvisellä säällä.
Taustalla kukkivat toissa syksynä istutetut 'Top Hit' -hyasintit ja keskellä nousee persianpikarililjan suuri verso. Parin vuoden kokemuksen mukaan hyasinttien voimakas tuoksu saattaa harhauttaa peuroja ja jäniksiä pois tulppaanien kimpusta, tulppaanejani on nimittäin näinä keväinä syöty aiempaa vähemmän.
Duc van Tol -tulppaanit ovat ensimmäisiä luultavasti liekkitulppaanista Hollannissa jalostettuja tulppaaneja 1500-luvulta. Vaaleanpunainen versio jalostettiin pari sataa vuotta myöhemmin.

Seuraavaksi kukkansa avaavat ehkä kääpiötulppaanit. Nämä leviävät viihtyessään niin hyvin, että istutin ne luonnonmukaisempaan paikkaan suuren pilarikatajan edustalle. Kaikki ylimmät kuvat on otettu muotopuutarhasta.

Lopuksi pojat toivottavat kaikille tarkkaavaista ja myyräntäyteistä vappua!

Have a happy Labour Day!

Kääpiötulppaani – Tulipa turkestanica
Liekkitulppaani – Tulipa armena
Persianpikarililja – Fritillaria persica
Tähtitulppaani – Tulipa humilis

Sunday 29 April 2012

Iloinen yllätys nro 2

Kun tein pihakierrosta, huomasin tyytyväisenä, että posliinihyasintit ovat sopeutuneet joka paikkaan mihin niitä istutin. Taisin istuttaa 50 sipulin pussillisen neljä tai viisi vuotta sitten syksyllä. Tämä on erinomaisen sopeutumiskykyinen pieni kevätkukka ja niin herkkä kuin toivoa saattaa. Vaaleissa kukissa on pehmeät, välimerenturkoosit raidat.
Mutta mitähän tuolla takana sinertää?

Mitä ihmettä. En löytänyt puutarhapäiväkirjastani näistä mitään merkintää, laatikollisesta sipulikukkien etikettejä – olen säästänyt ne kaikki – ei myöskään ollut apua. Oikealla on selvästi juuri se sinikevättähti, mitä juuri täällä blogissa haikailin!
Vasemmalla on kukkatupas, joka osoittaa, ettei näitä ole viime syksynä istutettu: kasvi on selvästi jo ehtinyt levitä. Se näyttää erehdyttävästi pikkusinililjalta, joten kunnes toisin todistetaan, sanotaan, että se on sitä.

Kukat ovat todella herkkiä, pieniä ja niillä on suloiset tummat navat. Olin tietämättäni tällaisten ihanuuksien onnellinen omistaja!
Ainoa keksimäni selitys on se, että kun olen parina vuonna ollut puutarhamessuilla samalla osastolla kuin Aarno Kasvi ja hänellä on ollut tapana tuoda Ruissalosta kukkivia pieniä sipulikukkia sipuleineen muovimukeissa näytille, on hän antanut nämä minulle ja olen istuttanut ne tähän. Siitä minulla vain ei ole mitään mielikuvaa enkä selvästi ole ollut paikalla aiempina keväinä silloin, kun nämä ovat kukkineet.

Aarnon peruja on nimittäin tämä nyt jo mukavan suuri tupas kevätlumipisaraa. Tämäkin on lähtöisin yhdestä muovimukissa siirretystä sipulista muutama vuosi sitten. Tämä viihtyy erinomaisesti taloni pohjoisseinustalla, kosteassa ja kylmässä maassa, joka ei kuivu täysin kesälläkään. Korkeampi kesälumipisarakin viihtyy lehtomaisissa olosuhteissa.

Tavallinen skilla eli idänsinililja asuu myös pihallani, mutta vasta parina pienenä tuppaana. Lapsuudenkodissani se oli levittäytynyt siniseksi matoksi koko pihalle ja olin varsin iloinen, kun huomasin saaneeni sitä kyytipoikana siirrettyäni rusopäivänliljan ja tillipionin kotipihalta tänne. Tämä kasvaa tillipionin punaisten versojen vieressä, ne näkyvät skillasta oikealle. Muut punertavat lehdet ympärillä ovat mesiangervoa. Sitä täytyy kitkeä ja rajoittaa, mutta kaunista kasvia ei koskaan voi kitkeä kokonaan pois.

Onnekasta sunnuntaita!

I have found some lovely Scilla sardensis and S. bifolia in my garden that I only have a faint idea where they might be from. What a lovely surprise!

Idänsinililja – Scilla siberica
Kevätlumipisara – Leucojum vernum
Pikkusinililja – Scilla bifolia
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Sinikevättähti – Scilla sardensis

Saturday 28 April 2012

Helmililjoja

Helmililjat alkavat näyttää mukavasti väriä. Tavalliset siniset tummahelmililjat alkavat olla kukassa. Näissä tyypeissä on mahtavan lupaavat kukkapamput! Tämä lajike on merkintöjeni mukaan 'Ocean Magic'; vaaleansininen, alaspäin tummuva kukkatähkä.

Ransu ystävällisesti toimii mannekiinina. Helmililjoja on heti Ransun tassujen edessä ja vasemmalla puolella. Ransun oikealla puolella pitäisi olla 'Princess Irene' -tulppaaneja.
Eikö vain Ransulle ole kasvaneet pitkät mahtiviikset sitten viime näkemän? Siitä tulee yhä vain äijämäisempi ♥

Syksyllä löysin taimimyymälästä vaaleanpunaisten helmililjojen sipuleita! Ne maksoivat kai peräti euron kappale, mutta pakkohan niitä oli muutama hankkia. Nyt nekin alkavat kukkia. Eikö ole soma?


Pirkolta tuli tunnustus Saaripalstalle Elämää ja elämyksiä -blogista. Kiitos Pirkko!
Tähän liittyvät puutarhaa ja kasveja koskevat kysymykset, joihin vastasin kertaalleen täällä.

Kuitenkin nyt, kun on kevät ja kaikkea ihanaa jo kukkii, vastaan kysymykseen lempikasvista tällä kertaa niin, että oikeastaan kaikkein tärkeimpiä kasveja ovat ne, jotka aloittavat kevään. Ne näyttävät, että talvesta selvittiin ja elämä jatkuu, ja se on mahdottoman tärkeää! Minulla on joku alitajuinen pelko siitä, että talven pimeys ja kylmä tulivat jäädäkseen ja aurinkoa ja kukkia ei ehkä koskaan enää näe. Kun kevät ja kasvu koittavat, on helpotus ja riemu suuri!
Olo on kuin kuninkaalla, kun kaikki ne lempikasvit nyt kukkivat tai alkavat kukkia. Oi onnea. Ei kai kuningaskaan voi olla näin tyytyväinen.
Onnellista viikonloppua!

Helmililja – Muscari

Friday 27 April 2012

Iloinen yllätys nro 1

Kuka tietää mikä tämä on? Vihje: tämä on köynnös.
Tässä kukkii akebia, kuvattuna Hollannissa viime huhtikuussa.

Tässä toinen versio Amsterdamin kasvitieteellisessä puutarhassa.

Tässä on minun akebiani, kuvattuna toissapäivänä! Se on viettänyt talven ulkona muotopuutarhan kukkapenkissä täysin ilman suojauksia.
Ostin sen Kauppilan taimimyymälästä Turusta, heillä on aika mahtava valikoima kasveja myös tällaisille hulluille uhkapelureille. Tässä on nimittäin sijoitus, jossa saattaa hyvinkin menettää rahansa. Mutta en menettänyt! Hengissä on!

My Akebia quinata is alive! It is very borderline hardy even in the southernmost Finland. I photographed it in flower in Holland last April.

Olen niin iloinen! Lopuksi muutama kuva Hollannista vuoden takaa.

Tulppaanien ilotulitusta Keukenhofissa.

Iloista perjantaita!

Akebia – Akebia quinata

Thursday 26 April 2012

Jatketaan jouluruusuilla

Jouluruusut kukkivat. Yksi on viihtynyt esikkopellossani monta vuotta niin hyvin, että se sai syksyllä kolme kaveria. Yksi on ilmeisesti talven aikana hävinnyt, tai sitten en muuten vain löydä sitä kuivasta heinikosta. Ei se mitään, on näissä muissakin ihastelemista. Tämä erinomaisen tumma kaunotar kiinnitti huomioni viime keväänä, toiset ostin taimimyymälän syysalesta (-70 %!). Kasvit kannattaisikin aina hankkia syksyllä, ne saa silloin edullisesti, lisäksi lämmin, kostea syksy on hyvää istutusaikaa. Kasvit juurtuvat hyvin eivätkä kärsi helteen tuomasta stressistä.

Hmm... alkaa kummasti tehdä mieli punaviiniä!

Tämä neljä vuotta viihtynyt yksilö on hieman vaaleamman punainen.

Mukana täytyy olla yksi limenvihreäkin, minusta nämä ovat niin mahtavan värisiä. Nämä kaikki ovat tarhajouluruusua. Valkokukkaista, matalampaa vaaleajouluruusua istutin vasta viime syksynä ja se ei vielä kuki kunnolla.

Hellebores flowering now! And they are not bores at all, ha ha.
Below a stripy-leaved lily of the valley, bought at Stockholm garden fair this month.

Lopuksi kuva Tukholman puutarhamessuilta ostetuista valkoraidallisista kieloista. Nämä ovat näin pitkällä, sillä ne astustivat kymmenen päivää lasitetulla parvekkeella.
Toiveikasta torstaita!

Raidallinen kielo – Lily of the valley (stripy) – Convallaria majalis 'Albostriata'
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-ryhmä

Wednesday 25 April 2012

Aloitetaan vaikka kurjenmiekoista

Olipa ihanaa tulla kotiin liian pitkään kestäneen kaupunkioleskelun jälkeen. Täällähän kukkii vaikka mikä! Ja versoo sitäkin useampi. Aloitetaan näistä, ihanaakin ihanammista keväisistä kurjenmiekoista.
Istutin muutama vuosi sitten pihan lähes ainoaan kukkapenkkiin kevätkurjenmiekkoja. En tajunnut, miten märkä paikka on talvisin. Kevätkurjenmiekoille se ei sovi alkuunkaan, niinpä niistä suurin osa on kuollut, pari sinnittelijää on jäljellä kuivemmassa päässä, tässä toinen niistä. Paikka on sen sijaan erinomainen posliinihyasintille, vinkki muillekin, joilla on talvimärkä ja kevätkostea puutarha.

Nyt kun minulla on muotopuutarha talon paahteisella puolella, istutin sinne syksyllä kurjenmiekkoja. Vaaleansininen kevätkurjenmiekka 'Katharine Hodgkin' vain alkaa olla lopettelemassa esitystään, tämä on niistä ainoa, joka on enää joten kuten salonkikelpoinen.

Onneksi muotopuutarhan toisessa penkissä on vielä show pystyssä. Nämä ilahduttavat mahdottomasti, eihän tuossa ole muuten vielä mitään väriä! Viereinen 'Endless Summer' -hortensiakin on kuin risuluuta vain.

Nämä ostin syksyllä ranskalaisesta supermarketista "kasvitieteellinen iiris -mélangena".


Mukana on yksi hurrrrmaavan purppurainen!

Kaksin aina kaunihimpi ♥

Aurinkoista päivänjatkoa!

There are some lovely dwarf irises flowering now that I have found a sunny and dry enough spot for them.

Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides

Tuesday 24 April 2012

Uutuudet Elsan lempituolissa

Olen niin innoissani tästä: minipuutarha vihanneskrassille, vaikkapa työpöydän kulmalle! Kylä-valikoimassa on tämä kuvan kyläkauppa, mummonmökki ja kirkko. Kaikissa on mukana lisäarkki, josta voi leikata varusteita puutarhaan, kuten polkupyörä, tuuliviiri tai lintulauta. Mukana tulevat myös vihanneskrassin siemenet ja muovivati sekä imupaperi, joten kylvöpuuhiin voi ryhtyä heti.

Ihan pikkuisen isommassa palstapuutarhassa on sama idea ja tarvikkeet, mutta puutarha on eri ympäristössä. Nyt ollaan siirtolapuutarhassa: siinähän on vaja, aita, pajutuet, työkalut ja kaikki! Tämän minipuutarhan voi halutessaan itse värittää. Materiaali on pahvia, tässäkin on mukana muoviastia ja imupaperi sekä pussillinen vihanneskrassin siemeniä.

Tämä huippuhieno ja huippusuloinen rakennus on Plantini – maailman pienin talvipuutarha: alle 10 cm korkea ja oikeaa metallia... tämäkin toimitetaan litteässä paketissa ja kootaan, oikeastaan taitellaan, itse. Mukana muovivati, turvenapit ja pieni pussi orvokin siemeniä.

Kaikki nämä ihanuudet siis Elsan lempituolissa. Riemukasta päivänjatkoa!

Monday 23 April 2012

Terveisiä lampolasta

Greetings from the sheep shed

Nuuh nuuh... Bää!

Bää!

BÄÄ!

BÄÄ!!!

Iloista päivänjatkoa!

Sunday 22 April 2012

Merkinnät puutarhapäiväkirjaan alkavat

Sen lisäksi, että päiväkirjaan merkitään kevään ensimmäiset nuput, kukat, nousevat versot ja säätilat, sinne päätyvät myös huomiot ja suunnitelmat.
Tänä keväänä olen jo ehtinyt kirjoittaa päiväkirjan sivuille: lisää krookuksia! osta syksyllä sinikevättähteä!
Sinikevättähti (kuvassa yllä) on yleisempää isokevättähteä pienempi ja loistavan farkkusininen ihanuus. Näin tätä ystäväni pihalla jo viisi vuotta sitten, noteerasin, mutta en ole löytänyt sipuleita mistään. Nyt täytyy etsiä, sillä etsivä löytää kyllä. Asiaan täytyy paneutua. Eihän ihminen voi elää enää yhtään kevättä ilman sinikevättähteä. Jostain syystä en ole niin ihastunut isokevättähteen.
Kevättähtiäkin varhaisempia lajeja, siis lumikelloa, krookusta ja talventähteä aion hankkia lisää heti, kun vastaan tulee kiinnostavia lajeja. Toukokuussa kukkivia lajeja riittää, mutta varhaiskevään väritys on tärkeää.

I must find some Scilla sardensis bulbs in the autumn. It is hardy here yet it is difficult to find – I have had it on my shopping list for five years now! A good web search usually brings results, so I have now noted it in my garden journal as a task for autumn.

Kirjoituksen kuvat ovat tämänkeväisestä Tulppaanien lumo -näyttelystä.
Aurinkoista sunnuntaita!

Isokevättähti – Scilla (ent. Chionodoxa) luciliae
Sinikevättähti – Scilla (ent. Chionodoxa) sardensis


Saturday 21 April 2012

Kissat ja kassit / kissat ja laatikot

Aihe on klassikko ja kaikki kissanomistajat tuntevat ilmiön. Missä kassi, siellä myös kissa. Todennäköisesti änkeytymässä sisään kassiin. Tai laatikkoon.
Tässä Ransu ja taimikassi, tosin Ransun huomio herpaantui hetkeksi kassista kun kylkeen ilmaantui väärin oleva karva.

Cats and bags, cats and boxes. Packing my web shop orders proves difficult at times (impossible at other times).

Muotoillessani pahvilaatikkoa erääseen tilaukseen sopivaksi Ransu omi ylijääneen osan välittömästi. On kummallista, miten kookaskin kissa pystyy litistymään.

Aika kätevää. Voisin vain vetää teippiä paketin ympäri ja lähettää Ransun.

Lähettää... Ransun...

Jooei. Olikos sitä porsaankylkeä vielä?

Thursday 19 April 2012

Uudet nupit

Käväisinpä päivänä eräänä Laura Ashleyn putiikissa pääkaupungissa. Siellä silmä osui hauskoihin ja hyvän värisiin vetimiin. Nämähän ovat kuin tehdyt keittiöni 50-luvun väreihin ja tunnelmaan!

Astiakaappi on takuulla keittiöni alkuperäinen kaluste. Sen ovet ovat joskus olleet vaaleansiniset ennen kuin ne on maalattu turkoosimmalla sävyllä. Maalipinta on hieman kulunut vedinten ympäriltä paljastaen alkuperäistä väriä, mutta se ei haittaa.
En ollut ajatellut vaihtaa nuppeja sillä nekin olivat alkuperäiset, vaikuttivat bakeliittisilta, vaikka ne olivat tahriintuneet huolimattoman maalarin pensselistä eikä niitä saanut puhtaiksi. Yleensä olen sitä mieltä, että alkuperäinen on monin verroin arvokkaampi kuin uusi. Mutta nyt menivät nupit vaihtoon.

Kaapissa on hieno ominaisuus sen lisäksi, että se on tietenkin täyspuuta. Vieressä on ovi eteiseen ja sen puoleisessa kaapinovessa on keskellä sarana, jolloin kaapinoven saa taiteltua kapeaksi eikä se häiritse ovesta kulkijaa. Nerokasta.
Hyllyllä on tietenkin samanlaisia kukallisia kahvikuppeja kuin nupeissa, sehän on selvä.
Kukkaisaa ja kahvirikasta loppuviikkoa!

My kitchen treasure, an original drying cupboard from 1950's, got new knobs. The old ones were stained with paint so I put them away despite the fact they seemed to be bakelite. But they could not be cleaned.
The new knobs are from Laura Ashley.
A brilliant feature is the cupboard's folding door: folded it is not in the way of people walking in and out – the door to the entrance hall is to the right. Small house, great solutions.