Tuoksuherne 'Royal Wedding' jaksaa yhä kukkia, parilla kukalla. Pitääkin ottaa tästä siemeniä talteen! Ties vaikka ensi vuonnakin vietettäisiin kuninkaallisia häitä.
Takana rehottaa mäkimeirami, hieman liian suuri tähän koho-yrttipenkkiin. Samalla kun kerään siemenet herneestä, voisinkin saksia nuo meiramin kukkavarret pois niin tulisi vähän siisteyttä tähän.
Onpa blogin kirjoittaminen hyödyllistä, samalla tulee mietittyä mitä seuraavana päivänä on ohjelmassa.
Some lasts and some firsts... Sweet pea 'Royal Wedding' still producing flowers, and a Zinnia 'Envy' that has only just started. I planted my first Japanese anemone in the spring and it is flowering now.
Kohopenkin toisessa reunassa kukkii tsinnia. Kylvin nämä vähän myöhään, niinpä ne kukkivatkin myöhään. Tämä on vasta ensimmäinen avautunut kukka. Jos näin lämmintä piisaa, eivätköhän sen kaveritkin ehdi mukaan.
Kohopenkin takana näkyy pino talon vanhoja huonoja hirsiä, niitä riittää vielä pariin kohopenkkiin. Mutta niitä EN rakenna huomenna!
Tsinnia 'Envy'. Kateudesta kellanvihreä? Ihana, pidän tästä väristä.
Ransu mittailee katseellaan lintulauta/linnunpönttöä uuden metsäpuutarhan reunalla.
Tuolta niitä herkkupaloja saattaa joskus putoilla...
Mitä? Kröhöm, eeeiii mulla mitään ollut mielessä! Filosofiaa ajattelin! Pilvien kulkua ja tyttöjä!
Alkavan syyskuun kunniaksi tarhasyysvuokko 'September Charm' kukkii. Tämä on suloinen, mutta hyvin matala! Johtunee siitä, että se on istutettu vasta keväällä. Korkeutta on noin 30 cm. Odotin sellaista mitä olen nähnyt Englannissa, missä syysvuokkojen kukat kohoavat lähes vyötärölle saakka.
Hyvää syyskuuta!
Tarhasyysvuokko – Anemone × hybrida
Tsinnia, oppineittenkukka – Zinnia
.JPEG)
.jpg)
Ransulla on viisas katse. :)
ReplyDeleteHih..ensimmäisenä kiinnittyi katse todellakin Ransuun, mikä ilme...ja lintulaudan yläpuolella...hehe.hehe...voi sitä Ransua, on se vaan niin kaunis<3
ReplyDeleteTarhasyysvuokko? jahah taas pitää lähteä metsästämään, mulla kun on niin vähän syksyllä kukkivia ja vielä noin kauniin ( :D ) värinen.Ei siis keltainen vaan vaaleanpunainen.. heh..vaikka kait tääkin voisi muuntautua keltaiseksi kun mun penkkiin tulisi. Paitsi ettei enää tarvitse, olen jo siedättänyt itseni keltaisiin kukkiin.
Mukavaa loppuviikkoa sinne teille päin. Ja rapsutukset myös Mustille.
Syyskuu on kiva kuukausi, ei oo enää kuuma! Ja toivottavasti vielä ei satelekaan liikaa, etteivät tassut kastu (hyi). Terkkuja pojille!
ReplyDeleteHuomenta kamut!
ReplyDeleteRansussa on nyt pieni ristiriita, kun siitä on tullut muhkea ja vanhan ja viisaan näköinen, mutta luonteeltaan se on edelleen poikamainen jekkuilija!
Syysvuokot ovat kai ihan vähän talvenarkoja, jopa etelässä kannattaisi laittaa päälle talviturvetta tai havuja tms. katetta, varmuuden vuoksi. Minulla tuo on ollut vasta keväästä lähtien, joten talvikokemusta ei ole. Mutta menestyyhä meillä magnoliat ja puksipuutkin, tosin takuita niistäkään ei ole.
Syysvuokkojen värit ovat vaalea punainen ja valkoinen, keskusta on tuollainen hassu keltainen hapsukas nappi. Ne ovat todellakin suloisia!
Ja keltainen on todella kivan näköinen vaaleanpunaisten kukkien, violettienkin kanssa.
Vileää syyskuuta Sulolle, lämmintä kaikille sitä kaipaaville ;-)
Ihana Ransu! Kyllä se tiedetään, että linnut kiinnostaa :)
ReplyDeleteTyttökissoja ne poikakissat vaan ajattelee.
ReplyDeleteJoopa joo, ja höpö höpö. Ainahan niillä pojilla on mahdolliset saaliit, -eikun tytöt mielessä. (Tai voihan ne tytötkin saaliita olla) Mutta luulenpa että tiput ovat enemmän Ransun makuun kuin ne tytöt.
Ransu ♥) Jekkuilijanhan kuuluukin välillä istuskella lintulaudan alapuolella.
ReplyDeleteRansu näyttää just selvästi sellaiselta, että nuuhkii raikasta ilmaa. Meidän yks kissa oikein nyökytteli päätään ulkona ollessaan kun niin nautti ilman raikkaudesta. Ja joku takiainenkin on sitten toisen turkkiin tarttunut tai mikä lie. Ei taida olla ihan ensimmäinen tuossa turkissa.
ReplyDeleteHurmaava Ransu. Ja niin myös nuo ihanat, vanhat hirret. Muutuinpa kateudesta kellertäväksi ;)
ReplyDeleteRansu on söötti!
ReplyDeleteMistä olet löytänyt näin hienon taustakuvan?
Pitääkin käydä tarkistamassa oman syysvuokkoni tilanne, pari päivää sitten oli ainakin vielä nupulla. Ostin sen vasta keväällä ja toivon kovasti että ehtii kukkia täällä meillä ja että menisi talven yli.
ReplyDeleteKiitos kaikille ihanista viesteistä!
ReplyDeleteSesse; Niin kai... ei tule yllätyksenä ;-)
Myrsky; Ransu tykkää todistettavasti paristakin tytöstä, vaikka on leikattu. Se kosiskelee tyttöjä, vaikka ei ehkä muista miksi ;-)
Naukulan Mamma; Ransulla tuntuu olevan tepposet mielessä vähän turhankin usein, mutta ihana riiviö se on <3
Auli; Ransu on käänteinen Matto-Mikko! Se käy keräämässä kaiken maailman roskat, siemenet ja neulaset ulkoa ja ripottelee ne sitten sisälle.
Elämäni matkat; Voi ei! Niitä voi varmaan bongata maaseudulla paljonkin, mutta ongelmana on kuljetus. Mulla taas on toisinpäin: kun kaikenlaista purkujätettä syntyy, pitää sille keksiä käyttöä kun ei voi minnekään viedäkään. Pikaista punastumista /ihonväristymistä!
Sirutuuli; Taustakuva on oma kuvani merimiehen taloni sisältä ennen kuin sitä alettiin restauroida. En löytänyt bloggerista suoraan sellaista mallia, jossa voisi laittaa oman taustakuvan, mutta osaan tehdä yksinkertaisia nettisivuja ja laitoin kuvan omalla koodilla sinne. Ehkä sinulta löytyy joku koodaustaitoinen tuttu, jos et itse osaa?
Pioni; Toivon minäkin, että syysvuokot menestyvät meillä, ne ovat niin suloisia. Ylätyksekseni tuo on tehnyt monta nuppua, vaikka on vasta nuori taimi. Ja pituuskasvuakin alkaa kuulemma tulla parin ensimmäisen vuoden jälkeen (siis jos se selviää talvista).
:DDD Voi tuota Ransu-höpsöläistä. Aina kujeet mielessä :)
ReplyDeleteRansun kanssa eläessä ei käy aika pitkäksi. Ja saa hihitellä joka päivä, ja pussailla! Aika täydellistä oikeastaan :-)
ReplyDeleteHauska, komea, salaperäinen, sopivan pehmeä, tulee aina kotiin (porsaankyljyksille?), tuo tullessaan lahjoja (myyriä, neulasia)... Ransuhan on aivan täydellinen hurmurimies ;)
ReplyDeleteNiin se kai on. Minut se on ainakin hurmannut ihan täysin ;-)
ReplyDelete