August calendar boy is Musti the Panther.
Musti viihtyy yöt ulkona. On turvallista nukkua, kun ulkona on pantteripartio.
Knitting – a cardigan for Isobel
5 hours ago
Wednesday, 17 August 2011
Elokuun kalenteripoika
August calendar boy is Musti the Panther.
Musti viihtyy yöt ulkona. On turvallista nukkua, kun ulkona on pantteripartio.
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
.JPEG)
.jpg)
Mustat kissat ovat kyllä omalla tavallaan mystisiä, juuri tuo kun sulkee silmät niin mitään ei erotu. Meillä on ollut täysin vitivalkoinen kissa jolla oli eriparisilmät, metkan näköinen, mutta vain silmät auki :)
ReplyDeleteKyllä näyttää hyvältä alempana talon seinä. Ja on siinä hirrellä paksuutta, sanoisin kartanokooksi! Eikä tule turhan montaa hirsikertaa ja väliä josta tuulla sisään. Meillä on saatu vihdoin paneloitua se seinä josta ikkunanaluset oli lahot. Toivottavasti viikonloppuna olisi maalaussää. Tosin laajennusosan panelit oli seinissä liki kolme vuotta maalaamatta!
Musta kissa on hieno, siinä on kissan sulavuus yhdistettynä salaperäisyyteen. Kissan hahmo on jo kaunis, ja mustana se jotenkin korostuu... sen on kuin silhuettikuva!
ReplyDeleteKyllä noita hirsiä on käynyt ihmettelemässä yksi jos toinenkin. Siinä ollaan mietitty, että mistä ihmeestä noin paksuja puita onkaan löytynyt. Ei tältä saarelta varmaankaan.
Ei ne paneelit tai laudat mutamassa vuodessa miksikään mene. Paremmin vain tarttuu maali kun vähän tikkuuntuvat ;-) UV-säteilyn aiheuttama kuluminen on muistaakseni jotakin 2 mm sadassa vuodessa. Mutta onhan siinä muutakin säälle altistumista, ja maalattuna sekin puu on suojassa. Pääasia on kumminkin, että talon runko on suojassa!
Musti herättää minussa sympatioita siksikin, että minulla oli ennen piki- ja umpimusta kollikissa. Sen emo oli ns. mustasavu ja minulla oli toinenkin mustasavu kissa. Siksi mustat ja savut kissat viehättävät, kuten kyllä monet muutkin. Sinulla on Mustista ilmeikkäitä kuvia, vaikka toisaalta juuri musta kissa on omanlaisensa vaikea kuvattava, olen tainnut sanoa ennenkin. No, ehkä Musti on erityisen ilmeikäs kissa. On siinä funteeraamista, kun mamma pakkaa autoa. Täytyykö taas lähteä? Mutta ei kai mammaa yksinkään voi päästää? Jos Musti taikka Ransu kaikin voimin vastustaisivat koppaan menemistä, kyllä siinä varmaan mammalle hiki tulee...
ReplyDeleteMusti on kyllä oikea komistus:) Minulla oli pikkutyttönä musta kissa nimeltä Susanna, vain muutama valkoinen karva leuan alla. Samanlainen yöhiippari ja -partioija.
ReplyDeleteMustat kissat on kyllä komeita. Musti näyttää kyllä niin hoialta ja pantterimaiselta. Elämässäni on ollut jossakin määrin kaksi mustaa kissaa. Molemmat olivat aika persoonoita. Meillä oli jo ennen lapsia Mörri, joka oli aika erikoinen. Se oli selvästi mieheni kissa. Emme oikein päässeet sinuiksi koskaan keskenämme (en minä siis kissan enkä miehen kanssa pitkässä juoksussa...). Se oli kyllä kauhean fiksu kissa. Mm. osasi leikkiä piiloa kun leikimme sitä ennen kuin meillä oli lapsia. Kissa odotti rauhallisesti kun piilouduimme ja sitten haki meidät vuoronperään. Kun mies oli töissä kissa "kyttäsi" minua nurkan takana ja kun lähdin kävelemään se seurasi ja kun pysähdyin se pysähtyi. Jollakin tavalla Mörristä jäi vähän noitakissan fiilis.Kun mies tuli töistä kotiin se tunsi jo rappukäytävän äänistä koska tuli hänen "ihmisensä" ja odotti onnellisena oven takana. Eläinlääkärisikoni Anna sanoi joskus, että Mörrillä voisi olla joku kromosomiheitto, samanlainen kuin joillakin hevosilla, joita ei ole saatu perinteisesti koulutetuksi työhevosiksi, se oli niin omapäinen ja erikoisen älykäs. Jotkut tuttummekin olivat sen mielestä inhokkeja, esim. yks Seppo jota se vihasi. Olipas pitkä Mörrikommentti.
ReplyDeleteHyvin sanottu Paula; Täytyykö lähteä - mutta ei sitä voi yksinkään päästää :-D Kissaystävälliset naapurit lupasivat käydä laittamassa ruokaa ja rapsuttaa jos näkevät, niin pojille ei tule sellainen olo että heidät on hyljätty. Ja he pääsevät kissaluukusta sisään ja ulos miten haluavat.
ReplyDeleteZelda; Olen miettinyt, että Musti taitaa tietää omaavansa täydellisen suojavärin yöllä, ja Susannasta kertomasi mukaan olen nyt vakuuttunut, että kissat kyllä tietävät.
Auli; Mörri oli selvästi suuri persoona.
Mustus Rooman keisari on kyllä nimensä veroinen. Pantteri esiintyy kuvissa niin ylväänä ja vakaana kuin antiikin veistos :)
ReplyDeleteMusti on tasaisen rauhallinen tyyppi. Se on helläkin, mutta ujoilee vieraiden edessä. Tyypillinen suomalainen mies! Niin ehkä kuitenkin ennemmin kuin Rooman keisari ;-)
ReplyDeleteMusti on ihana! <3
ReplyDeleteJa hienoa, että sinulla on mukavat naapurit, ettei kissoja tarvitse aina ottaa mukaan. Kissoillekin tämä järjestelmä sopii varmaan hyvin! :)
Tiedätkö kuinka suurta reviiriä Musti ja Ransu pitävät? Nukkuvatko ne yleensä päivällä?
Komea ja uljas musta pantteri ♥
ReplyDeleteVarmasti Musti sadattelee mielessään mamman autonpakkaustouhuja, miksi ihmeessä pitää AINA olla jonnekin menossa.....
Hyvä, että tällä kertaa Musti saa jäädä talonvahdiksi :D
Mustin olemuksessa on paljon samaa kuin Onnissa, vaikka Onnissa on vähän valkoisiakin kohtia. Onni on edelleen sydämistynyt Teekkarin koirasta ja viettää aikaansa lähimetsikössä.
Käy vain aamuisin syömässä jogurttinsa keittiössä. On ressukka niin laihtunutkin. Mutta 1,5 viikon kuluttua koira lähtee takaisin Tampereelle, toivottavasti Onni sitten palaa sohvakissaksi ja lihottaa itsensä pulskaan kuntoon talveksi ;))
Onneksi on eläinystävällisiä naapureita! Muuten kissat joutuisivat asumaan muutaman päivän kaupungissa tylsistyneinä, sielläkin on ystävälliset naapurit, mutta nyt ei tarvitse roudata kissoja sinne :-)
ReplyDeleteEi ole tietoa reviirin laajuudesta, ei se kai kovin laaja ole. Ransu nukkuu yöt aina sängyssä ja liikkuu päivisin pihalla tai kylässä tässä lähistöllä. Mustikin käy niin monta kertaa päivässä kotona ja pyörii pihalla, ettei se kovin kaukana voi olla. Noin kerran kesässä se on poissa kokonaisen vuorokauden, jolloin olen tietysti huolissani.
Kuulen usein makkariin, kun kissaluukku kolahtaa eteisessä, niin avaan oven ja päästän kissan sisään. Koska sitä varten ei käytännössä tarvitse edes nousta sängystä, olen usein aamuisin hämmästynyt: Ai Musti olikin sisällä?! :-D Taidan avata oven ilman että herään.
Minustakin Mustissa on vähän samaa näköä kuin Marjan Onnissa. Musti on myös hoikistunut nyt kesällä, kun se ei ehdi käydä kotona syömässä kuin pari kertaa päivässä - on niin kiire - ja muutenkin viettää liikunnallista elämää. Se on ihan rantakuosissa :-D Talveksi ehtii taas kasvattaa masua, kuten Onnikin. Onneksi Onni käy kuitenkin kotona vaikka onkin suuttunut!
Sydän sykkii täälläkin mustille kissoille! Ja muillekin ei sen puoleen...Tuollaista pantteria täällä ei ole Onnin jälkeen nähtykään.
ReplyDeleteKomee. Siis tosi komee poika Onko Musti myös sellainen "vallankumouksellinen" musta pantteri?
ReplyDeleteNaukulan Onnikin on selvästi aito Musta Pantteri ♥
ReplyDeleteHmm, ehkä Mustin hiljaisuuden taustalla onkin vallankumouksellisia ajatuksia??!
Mustiparka varmaa pelkää että nyt tuli lähtö...
ReplyDeleteMustat kissat <3
Mustilla on kuvissa upeat oikeat pantterivaanimisasennot.
Mustat kissat ovat ihania mikropanttereita <3
ReplyDeleteMeidän Doriskin pelkäs autossa, niin että luulin sen olevan karvaton. Ei ihme, jos on epävarma olo, kun katselee avoinna olevaan takakonttia.
ReplyDeleteHurrrrrrrrjan hienoja kuvia hurrrrrrrjasta pantteripedosta! Mustat kissat kyllä sykähdyttävät aina.
ReplyDeleteSydän sanoo puputi-pum!
ReplyDeleteHöh. Tietenkään saArelta ei saisi lähteä, jos kerta pantteri niin sanoo!
ReplyDeleteMusTat on parhaimpii!!!!!! Meitä ei huomaa pimeellä, mikä tarkottaa että pitääPi nukkua kevyesti tai mutsi astuu pääLLE!
On kyllä Musti komia poika, ei siitä mihinkään pääse. Taispa Ransuki olla elokuun lehdessä mallina, myyrä/hiiri vieressä?
ReplyDeleteIhanat pantterimaiset kuvat ; )
ReplyDeleteMinulla on ollut musta pitkähkökarvainen pyreneittenpaimenkoira. Välillä oli niin huvittavaa, kun mustuudesta ei erottunut kuin vaaleanpunainen kieli, silmät sillä kun oli tummat. No, kielestä tunnisti, kumpi oli etupää hih ; )
Voi musta sporttinen herrasmiesmäinen viisas kaunis Musti. <3 En voi kuvitella mitään hienompaa!
ReplyDeletet. Ikuinen Musti-fani
Ihana!
ReplyDeleteKiitos kaikille kommenteista!
ReplyDeleteMustat kissat on varsinaisia komistuksia <3
Ja mustat koirat myös.
Mustin ja Ransun ei tarvinnut lähteä saarelta, sillä kiltit naapurit kävivät laittamassa tuoretta ruokaa kaksi kertaa päivässä ja rapsuttelivat poikia samalla sekä muutenkin katsoivat, että pojat liikkuvat näköpiirissä päivittäin. Pojathan pääsevät kissanluukusta kotiinsa vaikka ovi olisikin kiinni.
Puutarhuri; Ransu on tosiaankin uusimmassa lehdessä, sillä se on Suomen johtavia vesimyyräspesialisteja ;-)
Voi meillä oli tuollainen musta kissa, ihan samannäköinen sen nimi oli Minni, se jäi auton alle kun oli tulossa kotiin, saaristossa on oma viehättävyytensä, se on kuin toinen maailma meren rannalla, ei kovin pitkä matka samalle merelle. Tervetulo tsiikaamaan blogiani ynmm...http://sanosekukkasin.blogspot.com
ReplyDeleteOtan osaa Pipsa :-( Se on surullista, kun lemmikki kuolee tapaturmaisesti ennen aikojaan, vaikka ainahan lemmikin menettäminen on raskasta. Mutta näin sitä on vaikeampi hyväksyä.
ReplyDelete