Lokakuun kalenteripoika

Juhlapäivä 

Tänään juhlaansa viettää syntymäpäiväsankari...

Mitä, minä vai?

Niin se on, että mamman pikkuinen kissanpoika, Mustin pikkuveli, täyttää tänään 16 vuotta!

Ruoka maistuu, mikä on tietysti aina hyvä merkki. Sydänlihasrappeumastaan ja jäykistä nivelistään huolimatta Ransu voi hyvin ja menee imuroimaan Mustin kiposta sinne jääneet ruuantähteet. Vaikka ihan niin paljoa ei tarvitsisi syödä.

Viime aikoina säät ovat viilenneet ja pojat voi löytää aiempaa useammin sängystä. Musti kaivautuu usein peiton alle, kun Ransulle tulee siellä liian kuuma. Paitsi jossain vaiheessa yötä se aina änkeytyy kylkeeni peiton alle hetkeksi. Taitaa tulla mammaa ikävä, kun on ollut monta tuntia erillään (metrin päässä).

Ransun elämä sujuu mukavasti rauhalliseen tahtiin tassutellen, joskus voi ottaa pienen juoksuspurtin. Mikäpä on tassutellessa, kun säät ovat tällaiset! Kuva on kyllä eiliseltä, mutta samanlaista on tänäänkin.

Meillä juhlitaan tänään myös minun ja Ransun nimipäiviä ja maailman eläinten päivää.

Hyvää eläinten päivää ja tänään alkavaa eläinten viikkoa myös sinne ruudun toiselle puolelle kaikille eläinkunnan edustajille!