Pitkästä aikaa kotona, eikä peura ole vieraillut – ihmeellistä!
Tummankeltaiset kukat sointuvat ihanasti kellastuviin koivuihin ja vaahteroihin.
Täydessä kukassa olevia ruostekukkia piti sihdata kameralla monesta suunnasta. Tässä taustalla häämöttää muotopuutarhaa.
Muotopuutarhassa on valkokukkainen ranskantulikukka rehahtanut oikein kunnon kukintaan korkeine kukkavarsineen! Kuvasta ei oikein erota, mutta sen takana on portlandruusu 'Comte de Chambordin' vaaleanpunaisia nuppuja, se on hyvä loppukauden kukkija. Myskimalvaakin on vielä kukassa.
Sulkapiiska 'Little Spire' on edelleen sinisävyinen; siinä on yhä nuppuja jäljellä.
Tarhamyrkkylilja 'Waterlily' teki kuin tekikin lisää kukkia, ja niistä tuli suurempia kuin se pieni ensimmäinen.
'Waterlily' on taustalla, edessä purppurakannusruoho 'Canon Went', joka kukkii siellä täällä pitkin muotopuutarhan penkkejä ja vähän niiden ulkopuolellakin. Siementaimituotanto on juuri sopivaa eli taimia tulee maltillisesti. Kukkavarresta näkee, että se venyy ja yhä uusia nuppuja syntyy latvaan. Kukinta-aika on todella pitkä!
Tarhamyrkkylilja 'Lilac Wonder' on nyt parhaassa kukassa.
Alppipenkissä kääpiöneilikka tuottaa aina pienen syyskukinnan, vaikka kesäkukinta onkin paljon runsaampi.
Levitin alppipenkkiin keskikesällä kompostimultaa katteeksi ja siitä iti muutama tomaatti. Kiinnostuksella olen seurannut, tuleeko niistä satoa: kaksi pientä keltaista pallukkaa löytyy, heh!
Preerialla kukkivat oranssikeltanot ja mäkimeirami. Molemmat leviävät kuin rutto, mutta sopivassa paikassa, jossa leviäminen ei haittaa, tuottavat rutkasti iloa.
Saavuin pienen taimilastin kanssa ja aloin katsella istutusalueen alaosaa kevätniityn reunalla. Siinä ei kasva oikein mitään, sillä alussa kaivoin siitä pois nokkoset, joita tässäkin kasvoi sankasti. Tuloksena syntyi oja kivipengermän alapuolelle. Tuossa edessä menevät kivirappuset alas pengermän päältä.
Marjaomenapensas 'Marleena' alkaa muuttua punaiseksi.
Pihan länsireunalla kasvavaa purppurahelmimarjaa ihastelin jo muutama viikko sitten, mutta se tuntuu kasvaneen vielä siitäkin! Hankin sen 20-senttisenä rääpäleenä postissa ulkomailta, nyt se on venynyt jo metriin. Kuvasta ei oikein kokoa hahmotakaan. Puska on tuo vasemmanpuoleisin verkkoasukki.
Kuusamat lienevät suosikkejani köynnöksistä; niiden kukinnot ovat niin tavattoman kauniit ja ötököiden suosiossa. Jos jaksaisin, kyttäisin kiitäjiä ja muita perhosia yötolkulla, mutta sänky ja kirja houkuttavat aina enemmän. Illan hämärtyessä erittyvä makea tuoksu lisää myös kuusamien ihanuutta, ne ovat hieman salaperäisiä yöllisen elämänsä kanssa.
Olen pikku hiljaa täytellyt ojaa silti kuitenkaan istuttamatta siihen juuri mitään. Nyt raivasin nurmikon reunalta ryöppyävät matarat ja istutin tilalle taimia, sipuleita ja mukuloita. Lajien täytyy sietää talvista kosteutta, mikä rajoittaa valikoimaa. Saapi nähdä, kuinka kasvit menestyvät. Tuli hankittua muutamia kokeilulajeja.
Päivittelin sitä, että näin keskeisellä paikalla on kohta, johon en ole tullut laittaneeksi mitään! Sitä niin sokeutuu asioille, jotka ovat aivan silmien edessä.
Kaksi muuta ovat vielä hyvin pieni kuparivaahtera ja kolmioka, josta on viimein kasvanut 1,5 -metrinen. Siitä pitäisi tulla puu; ehkä tuleekin. Joudun varmaan siirtämään kuparivaahteran, sillä niillä on liian vähän välimatkaa. Toisaalta kolmioka on niin äärettömän hidas, että se on kymmenessä vuodessa kasvanut alle metrin.
Koreaköynnöskuusama 'Goldflame' on tähän asti ollut kuusamista paras syyskukkija. Tuossa on yhtä paljon kukkia kuin kesällä, vaikka ollaan yli lokakuun puolenvälin!
Japaninvaahtera 'Osakazuki' on kesällä vihreä, mutta syysväri on loistavan punainen. Tarhakalliokielo tuottaa hienoa vastaväriä. Onneksi en istuttanut sitä aikanaan vaahteran eteen. Kuvittelin vaahterasta kasvavan parimetrisen, mutta se on turha toivo näillä leveysasteilla. Hieno matala puska se kumminkin on.
Tänään täytyy kantaa savipatsas-madonna sisään talveksi, sillä ensi yönä saatetaan meilläkin mennä ensi kertaa pakkaselle. Tällä hetkellä, keskellä päivää, mittari näyttää vain 2 astetta!
Ja vaikka tähän peurattomuuteen voisi tottua, ei siihen voi tuudittautua, etteivätkö ne tekisi rynnäkön aitani läpi – tai yli tai ali – joku päivä. Ystävien verkkoaitaan ne olivat tehneet reiän, ovat näemmä alkaneet kantaa työkaluja mukanaan. Vaahteratkin täytyy suojata, muuten ne latvotaan.
Japaninvaahtera Acer palmatum
Kolmioka Gleditsia triacanthos
Koreaköynnöskuusama Lonicera × heckrottii
Kuparivaahtera Acer griseum
Kääpiöneilikka Dianthus subacaulis
Marjaomenapensas Malus toringo var. sargentii
Myskimalva Malva moschata
Mäkimeirami Origanum vulgare
Oranssikeltano Pilosella aurantiaca
Portlandruusu Rosa Portland-Ryhmä
Purppurahelmimarja Callicarpa bodinieri var. giraldii
Purppurakannusruoho Linaria purpurea
Ranskantulikukka Verbascum chaixii
Sulkapiiska Perovskia atriplicifolia
Tarhakalliokielo Polygonatum × hybridum
Tarhamyrkkylilja Colchicum Speciosum-Ryhmä
Tarharuostekukka Crocosmia × crocosmiiflora
.jpg)
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Onpa upea näky tuo kuusama valkoisen portin vieressä. Ja mikä puna japaninvaahterassa. Kun kasvaa noin tuuheasti niin ei haittaa vaikka ei kasvaisi korkeaksi. Toivottavasti peurat pysyvät edelleen poissa.
ReplyDeleteKuusama on ihan käsittämättömän runsaassa kukassa. Aina se on kukkinut syksyllä, mutta en muista, että näin paljon.
DeleteOlisi se kyllä upea näky, jos japaninvaahterasta kasvaisi parimetrinen, leveä, kaunismuotoinen iso pensas, mutta on sekin hieno saavutus, että on talvehtinut tuossa jo 15 vuotta.
Minullakin on purppurahelmimarja ja se on hädin tuskin tuon sinun kasvisi kokoinen. Se yleensä paleltuu talvella, mutta sitkeästi se on aina kasvanut uudelleen. Onneksi! Se on talvisuojaturpeella suojattavien -listallani, jos se auttaisi kasvun kanssa. Olisi ihana nähdä siinä ne hienot marjat!
ReplyDeleteJapaninvaahterasi on kyllä upea! Omani (kaikki 4) vain ruskisti lehdet, ei tietoakaan mistä ruskavärityksestä. Odotin katsuran upeaa keltaista ruskaa,ja sen ihanaa tuoksua, mutta se myös vain ruskisti lehdet ja pudotti ne samoin tein maahan. Mikä pettymys, sinne meni ne tuoksutkin! :)
Itsekin suojasin purppurahelmimarjan joskus aluksi, mutta en enää. Haluaisin minäkin nähdä joskus ne marjat, joten ehkäpä sen ympärille voisi kumminkin jotain suojaa kietaista nyt, kun puska on kasvanut. Monta vuotta se oli alle polvenkorkuinen, mutta tänä vuonna viimein otti ja kasvoi!
DeleteVoi miten ikävää, että menivät tiputtamaan lehdet. Katsuran tuoksu on minulle edelleen mysteeri, sillä en ole ikinä siinä tuoksua huomannut. Oma puuni on niin kitulias ja monen metrin päässä pihatiestä keskellä istutuksia, että ei ole tullut rämmittyä sen luokse haistelemaan kuin ehkä kerran, enkä silloin huomannut mitään hajua.
Nuo peurat ovat olleet varmasti suuri riesa sinulle. Onneksi nyt ovat poissaolosi aikana pysyneet poissa.
ReplyDeleteKauniisti kukkivia myrkkyliljoja ja kerrassaan upea väri japaninvaahterassa.
On niin ihanaa, että edellisestä peuran vierailusta on seitsemisen kuukautta! Siitä asti, kun tukin niiden väylän läpi tiheän syreeniaidanteen. En olisi uskonut, että ne siitäkin tunkevat läpi, mutta sorkanjäljet lumessa jättivät todisteet. Nyt on kai sitten kaikki helpot reitit tukittu, eivätkä vieläkään ole viitsineet yrittää hankalampia. Niin ihmeellistä, että on saanut nauttia kaikista syyskukista sen sijaan, että katselisi syötyjä kukkavarsia, kuten tähän mennessä joka syksy yli kymmenen vuoden ajan.
DeleteMiten kaunista puutarhassasi on vielä näin syksyllä. Eniten tykkään tuosta japaninvaahterasta. Se on kerrassaan upea syysväreissään. Oma japaninvaahterani ei selvinnyt talvesta. Ehkä vielä joskus ostan uuden ja istutan sen termoruukkuun ja niin voin ottaa sen talveksi kesähuoneeseen.
ReplyDeleteLuulisin, että se talvehtisi sielläkin ihan avomaalla, kuten täällä minunkin puutarhassani; minulla on niitä kolme, mutta tuo 'Osakazuki' on vanhin. Olen istuttanut kaikki tuulensuojaisiin paikkoihin, jotta talvehtivat varmemmin.
DeleteAivan ihana tuo ruostekukka!
ReplyDeleteNuo kellansävyiset ovat niin namuja!
DeleteKiva katsella kukkivaa ja värikästä puutarhaa vielä tässä vaiheessa syksyä! Ihana ruostekukka, miten kauniisti kukkiikaan syysvärisenä. Ja kuusama on vallan unohtanut, että alkaa olla syksy jo pitkällä! Onko koreaköynnöskuusama jotenkin erilainen kukintansa suhteen verrattuna muihin kuusamiin? Oma tuoksuköynnöskuusamani kukkii jo alkukesästä, eikä siihen uusia kukintoja sen jälkeen muodostu. Japaninvaahteraa on tänne turha lähteä kokeilemaankaan, mutta olisi kiva saada tuollainen väri-ilottelija omaankin puutarhaan! Oli varmasti mukavaa palata kotiin, kun siellä vielä on noin hienoa kasvua ja kukintaa jäljellä! Ja madonnan on tosiaan aika siirtyä sisätiloihin :) Hyvää viikonloppua!
ReplyDeleteIhanaa, että värejä ja kukkia on, kun peuratkaan eivät ole käyneet.
DeleteSanoisin, että tuoksuköynnöskuusama on erilainen kuin monet muut. Se kukkii aikaisin eikä tosiaan jatka enää syksyyn, vaikka olen sellaisen maininnan joskus nähnyt – mutta täällä ainakaan se ei ole syyskukkija. Hyviä syyskukkijoita ovat koreaköynnöskuusaman lisäksi ruotsinköynnöskuusama ja tuliköynnöskuusama. Ne kaikki aloittavat kukinnan myöhemmin kuin tuoksuköynnöskuusama.
Erityisesti tuo koreaköynnöskuusama 'Goldflame' kukkii joka syksy, sillä otan siitä aina kuvia tuomipihlajien ruskanpunaisten lehtien vierellä, kuten eilenkin :-) Se voi johtua kasvupaikasta. Talon eteläseinustalla kasvava iso ruotsinköynnöskuusama kuivui pahoin kesän kuivuudessa ja on nytkin melko risuinen ja lehdetön. Muutama kukinto siinäkin on.
Kiitos, hyvää viikonloppua sinullekin!
Tarharuostekukka näyttää tosi kauniilta ja sopii ruskapuutarhaan erinomaisesti. Myös Marleena ja japaninvaahtera kiinnittivät huomion samasta syystä -ihania!
ReplyDeleteIhanan värisiä kauneuskasveja on nyt paljon!
DeleteKyllä kelpaa palata kotiin ihastelemaan tuollaista kukkamäärää ja vielä taimilastin kanssa. Miten upeaa, että peurat ovat edelleen pysyneet poissa! Ehkä lämmin ja ilmeisesti teilläkin edes kohtuullisen kostea syksy on taannut niille riittävästi ruokaa muualla. Toivottavasti eivät suunnittele mitään joukkorynnistystä aitojasi päin. Onneksi sentään edes osa kasveistasi on suojassa verkkojen takana.
ReplyDelete'Goldflame' näyttää komealta tuossa portinpielessä. Aivan kuin olisi vielä täysi kesä päällä eikä lokakuun puoliväli. Samaa mieltä taitavat olla tomaattisi.
'Osakazukin' ruska on taas henkeäsalpaavan hieno. Vuosi vuodelta kiehtoisi entistä enemmän saada japaninvaahtera itsellekin mutta se talvetus... Jyväskylässä näin avointen aikaan eräässä puutarhassa monta eriväristä japaninvaahteraa, joista osa kuulemma talvehtii ulkona. Oli niillä kyllä todella suojaisa paikkakin, varmaan vastasi olosuhteiltaan II-vyöhykettä hyvällä lumisuojalla. Ei ole hyvä "altistua" noille ihanuuksille, ettei pian ilmesty joku tännekin.
Täällä oli aamulla yllättäen -6 astetta pakkasta. Tuli kiire lähteä nostelemaan suojaamatta jääneitä talvetettavia varaston puolelle. "Vähän" olivat ruukut kohmeessa :D
Kyllä on tosiaan ihanaa ja ihmeellistä, etteivät peurat vielä ole änkeytyneet pihalleni. Olen toki aina niiden kulkureitin huomatessani tukkinut ja tiivistänyt, viime syksynä vedin valkoisen nauhankin vielä aidan yläpuolelle. Joten kai niillä alkaa olla riittävän hankalaa päästä. Omenat ja kasvimaan vihannekset niitä kyllä houkuttelisivat, onneksi tosiaan luonnossa on vielä syötävää ja maahan pudonneita omeniakin ehkä jossain.
DeleteVoi, japaninvaahtera on tosiaan kaunis pensas, mutta leveäkasvuisena vaatisi varmaan, että rakennat jonkun viherhuoneen ;-) Tuulensuoja on luultavasti tärkein, ja tosiaan lumisuoja. Ehkä voisit kokeilla, jos riittävän edullisesti tulisi vastaan. Siellä se varmaan talvehtisi lumen alla olevilta osin.
No huh, kun teillä oli kylmä aamu! Toivottavasti talvetettavat kestivät. Täälläkin on viimeiset pari yötä käväisty pakkasella ja eilen aamulla oli viljelylaatikon maa vielä iltapäivälläkin pinnasta kohmeessa, kun upotin siihen taimikasvatuksia, jotka olivat liian pieniä istutettavaksi tai eivät vielä itäneitä. Samalla taivaalta hituloi jotain vettä kiinteämpää... talven tulolta alkaa tuntua, ei ihan vielä tarvitsisi!
Onpa tuo japaninvaahtera todella punainen, tasaisen värinen punainen. Muuten ei kuvistasi voisi päätellä syksyä vielä elettävänkään, kun niin paljon kaikkea kukkivaa pihaltasi löytyy.
ReplyDeleteTuo japaninvaahtera on todella punainen, tasavärinen punainen. Niin paljon kukkivaa pihaltasi löytyy jottei luulisi vielä syksyn olevankaan.
ReplyDeleteEnsimmäinen kommenttisi oli jostain syystä juuttunut tarkastettavaksi. Ihanasti on kukkia ja syksyn värejä nyt samaan aikaan.
DeleteMukava lukea näitä kukintakuulumisiasi, kun täällä kuura on jo hipaissut tannerta muutamina öinä ja korkeintaan joitakuita rikkaruohojen kukkia saattaa vielä välillä nähdä.
ReplyDeleteUskomattomassa loisteessaan vielä tuo koreaköynnöskuusama. Vaikkei niitä kiitäjiä jaksaisikaan olla siellä yömyöhillä bongailemassa, niin kivaa silti tietää, että siellä puutarhassa on vaikka mitä salaista perhoselämää meneillään silloinkin, kun itse on mukavasti kirjan kanssa jo peiton alla kissa kainalossa:-).
Merja
Kuusama on ihmeen hyvä syyskukkija. Ja tuliköynnöskuusaman olen nähnyt pariinkin kertaan pienimuotoisesti kukassa helmikuussa, sekä etelärannikolla että saaristossa, silloin kun on sattunut erityisen lauha talvi. On ne ihmeellisiä. Joitakin vihreitä lehtiäkin saattaa olla läpi talven. Ihanaa tietää, että puutarhassa on koko ajan jotain elämää! Vaikka sitten talvella tai yöllä :-)
DeleteSiellä on niin kaunista ♥
ReplyDelete<3 Riippuu katsojasta, ja kuvakulmasta ;-)
DeleteKyllä on kaunis tuo ruostekukka ja tieto märkyyden sietämisestä, hyvä tietee. Miulla ei märkee paikkoo oo, vaan saishan tuolle vettä lörötellä ussiisti. Oma ruostekukkani ei kukkaan kerenny, olin epähuomiossa jättäny sen autotalliin istuttamatta ja kesällä hokasin vasta. Hieno väri tuossa japaninvaahterassa, omani on vielä ulukona, tänään viiään kellariin. Kauniita värejä on puutarhassasi ja toivottavasti nuo kauriin ryökäleet kestää verkkojen ulukopuolella. Meilläpäin ei oo nyt niitä näkyny, iliveskanta on hyvä ja ne huolen pitää liioista eläimistä.
ReplyDeleteOlivat saattaneet olla märässä ruukussa pitkäänkin, sillä olin kaupungissa pari viikkoa laulukurssin taika, eivätkä ruostekukat olleet moksiskaan. Istutin ne keväällä tahallaan pohjareiättömään muoviruukkuun, jotta multa pysyisi mahdollisimman kosteana. Harmillista, että omat mukulasi jäivät istuttamatta keväällä!
DeleteSe on hyvä, että on runsaasti ilveksiä. Tänne meille päin on myönnetty ilveksen kaatolupia, mikä on aivan hullua ja nurinkurista, kun kaurisongelma on aivan järkyttävä. Nehän tässä pitäisi ampua.