Mä ♥ mun vaja

Viimein valmis!

Paikkansa heinäkuun lopussa löytänyt vaja nökötti lähes tyhjillään monta viikkoa ennen kuin ennätin aloittaa sen parissa. Elokuun lopulla syntyi rakenne hyllykölle ja ruukutuspöytä, sen jälkeen sivuseinään ikkuna. Sitten projekti odotti taas lähes kuukauden ennen kuin ehdin jatkaa. Onneksi tällaiset projektit eivät karkaa mihinkään!

Seuraavaksi tein hyllyt ja kiinnittelin seiniin muitakin pikku säilytyskalusteita, joille ei ole löytynyt paikkaa muualla.

Nyt vajassa näyttää tältä. Melko täyttä! En edes siivonnut kuvaa varten, vaan tuossa on myös esim. muovikassillinen taimikasseja, joka todennäköisesti löytää järkevämmän paikan jostain korkeammalta. Kun on vain vähän tilaa, kannattaa seinät ja ripustaminen hyödyntää maksimaalisesti.

Niinpä olenkin ripustanut seinälle niin paljon työkaluja kuin olen voinut. 

Ruokaostoksilla Piispanristin Prismassa äkkäsin loistavat koukut, ostin ne kaikki (5 kpl). Siihen on nyt saanut osan työvälineistä. Minulla on liikaakin puutarhatyökaluja, sillä olen halunnut säästää kaikki vanhat ja kauniit. Niille voisi toisaalta rakentaa museon...

Kaksi isoa ikkunaa vie harmillisen ison osan seinäpinnasta, mutta toisaalta on kätevää, että nuo ovat tässä kasvimaan vierellä. Noita ikkunoita käytän keväällä viljelylaatikon kantena, jotta kylvökset ja varhaisperunat ovat suojassa yöpakkasilta.

Olisi vain kiva saada moottorisahalle ja sen tarvikkeille vielä säilytystila, nyt ne ovat lattialla ikkunoiden edessä... no, kaikkea ei voi saada.

Haluan, että on tilaa kulkeakin ja toisaalta tavaroita kauniisti ja selkeästi esillä. Yhden jo seinään kiinnittämäni hyllykön poistin, kun alkoi tuntua ahdistavalta. Toisaalta osa hyvistä ideoista tulee aina vasta ajan kanssa.

Sivuseinän uusi ikkuna tuo ihanan paljon valoa, alun perin oli vain pikkuikkuna päädyssä. Vaikka päätyseinä on etelään, ei siitä kovin paljon valoa tullut. Sivuikkuna on länteen eli sieltä paistaa koko iltapäivän.

Ikkunasta on myös kiva näkymä kasvimaalle vähän uudesta vinkkelistä: hieman ylempää kuin jos seisoisi samalla paikalla.

Aurinkoisena syyskuun iltana otettu kuva paljastaa, että ikkunan voisi pyyhkiä, vaikka mielestäni sen kyllä pyyhkäisin sen jälkeen, kun olin sen tehnyt ja paikoilleen asentanut. Mutta tästä näkee, että siitä tulee valoa vielä illallakin.

Ikkunan ja oven välissä on vain vähän säilytyskalusteita, jotta tuosta pääsee kulkemaan. Minitilojen kalustamisen konkarilta, Oravankesäpesän Katilta, tuli vinkki, että ei kannata latoa vajan perimmäiseksi mitään, jota saattaa tarvita. 

Tätä ajatellen mietin, että enpä tuokaan tänne kesäkalusteita varastoon talveksi, vaikka niin olin vähän ajatellut. Kun kuitenkin tarvitsen aina jotakin, moottorisahaa vähintään, keskellä talveakin. Yritän pitää kulkuväylän avoimena.

Entisen saunan naulakko pääsi tänne, vaikka siinä on hölmön pienet tapit työkaluille. Siinä oli hölmön pienet tapit kylläkin myös vaatteille ja pyyhkeille: ne putoilivat siitä aina. Mutta kyllä tuohon jotakin sai roikkumaan.

Ruukutuspöytää pääsin jo testaamaan, kun äidille ottamani begonianpistokas piti istuttaa.

Seinän yläosaan ruuvasin monta ruuvia, niistä suurin osa on vielä tyhjinä, mutta ei varmaan pitkään. Samoin katon vanerisiin kaarirakenteisiin voi vielä kiinnittää monia koukkuja sellaisiin kohtiin, joissa roikkuviin tavaroihin ei lyö päätä.

Ikkunan eteen mietin ikkunalautaa, mutta vajassa ei ole niin paljon tilaa, etteikö siihen löisi kyynärpäätään – ehkä huono idea.

Hyllytkin vetävät mukavasti tavaraa, muun muassa taimikasvatustarvikkeita. Puutarhavajan puuttuessa taimikasvatuslaatikoita on ollut kellarissa, vintillä ja entisen saunan eteisessä, eli olen aina joutunut aloittamaan hommat etsimällä tarvikkeita.

On muuten ollut ihanaa kerätä kaikki ruukunsirpaleet, ruukuntassut, narut, taimikyltit ja muut pikku asiat lukuisista eri jemmoista tänne hyllylle omiin kulhoihinsa! 

Alimman hyllyn tein nätisti uudesta puusta (muistaakseni), mutta sitten äkkäsin vanhan saunan edessä kasan siitä irrottamiani, vihreitä seinälautoja. En vain voi vastustaa kierrätystä, vaan tein niistä loput hyllyt. Hyllykkö olisi kyllä nätimpi ja yhtenäisempi samanlaisesta puunvärisestä laudasta tehtynä, mutta ei voi mitään. Tuo nyt ainakin näyttää minun tekemältäni. 

Oven viereen ulkopuolelle kiinnitin pienen vanhan hattu- /vaatekoukun, jotta siihenkin voi ripustaa jotain. Vesiletkulle on oma teline, joka on toistaiseksi kellarin ovessa. Olisi kuitenkin kiva, että sekin olisi tässä käyttöpaikkansa eli kasvimaan tuntumassa, joten kiinnitän telineen varmasti tälle tyhjälle ulkoseinälle. Kesällä letku lojuu kasvimaalla, mutta talveksi sen saisi tuohon siististi kiepille.

Tällainen vaja on oikea jokatytön unelma!