Kuusi kuvaa kesästä

Sain ihanan haasteen kuvata mennyttä kesää kuudella kuvalla. Haasteen lähetti Rikkaruohoelämää ja sen on pistänyt alulle Tuplasti terapiaa. Tämän vuoden haasteteema on luonto.
Aloitan kuvalla, joka ei ole kesää, se on toukokuun alusta eli parhainta kevättä. Puissa ei vielä ole lehtiä, mutta joka paikka kuhisee elämää. Muuttolinnut ovat pääosin saapuneet ja ovat kiivaasti pesintäpuuhissa.

Linnut kuuluvat saariston kesään sankoin joukoin. Onhan niitä toki talvellakin, mutta kesä on varsinaista lintujen aikaa. On lokkeja, tiiroja, merikotkia, kaikenlaisia vesilintuja ja pikkulinnut päälle. Lokkien ääni on tärkeää lapsuuden äänimaisemaa.

Laidun ei varsinaisesti ole luontoa, mutta se vaikuttaa luontoon. Ja sivumennen sanoen luonnonlaitumilla laiduntava lihakarja tuottaa niin ympäristöystävällistä lihaa kuin mahdollista sen lisäksi, että se on herkullista.

Luonnonlaitumilla on suuri merkitys hyönteis- ja kasvilajiston rikastuttamisessa. Konkreettisia esimerkkejä näkyy siinä, että kun vuosikymmenien tauon jälkeen saaremme niityille tuli taas laiduntajia, ilmestyivät pian kottaraiset pesimään, samoin pääskyset. Haarapääskyt ovat olleet jokakesäinen ilomme, mutta tänä kesänä näin ensimmäistä kertaa räystäspääskyjäkin. Pääskysiä voi nähdä singahtelemassa karjan ympärillä nappaamassa hyönteisiä.

Pääskyset ovat niin erottamaton osa kesää iloisesti sähkölangoilla tirskuttaessaan, että niiden muuton jälkeen syyskesä tuntuu suorastaan aavemaisen hiljaiselta.

Aivan pihani keskellä kasvaa kaksi komeaa kuusta. Kesäkuun alussa ihastelin kirsikanpunaisia emikukkia, joita oli oksilla kasapäin.

Tässä kuvassa tuo kuusi näkyykin ja toinen on sen takana. Yritin tehdä tämän postauksen ilman pihakuvia, sillä pihaa tulee kuvattua koko kesä. Puutarhaihminen ei välttämättä lähde kovin usein puutarhaa edemmäs luontoon, sillä pihalla riittää hommaa ja ulkoilua sekin on. Pitäisikin retkeillä useammin.

Kelpuutin pihakuvan siksi, että siinä näkyy hyvin, millainen puutarhani on. Se on melko villi ja mm. rakastamani koiranputket ja muut luonnonkukat saavat monin paikoin kasvaa mielensä mukaan.

Kevään ja alkukesän raikkaus on vuoden ihaninta. Tänä vuonna kesäkuu oli erikoisen helteinen. Heinäkuussa onneksi satoi jonkin verran, mutta olisi se lämpimämpikin voinut olla. 

Elokuu oli taas rutikuiva ja silloin heitti pari pihani pensasta henkensä sekä kaivostani loppui vesi. Retkellä entisillä kalkkilouhoksilla sai nähdä lukuisia ruskettuneita tai kellastuneita puita. Tässä on jo syksyn makua, vaikka elettiin vielä täyttä kuumaa kesää elokuussa.

Haastan Säätiedotus merenkulkijoille -blogin kertomaan kesästä kuudella kuvalla.

Kuusi kuvaa kesästä -haasteen teemana on tänä vuonna luonto ja säännöt seuraavat:

Postaa kuusi luontoaiheista kuvaa viime kesästä.

Haasta muutama blogi