Sunday 10 May 2020

Valkovuokkoja äideille

No niin. Olin ottanut kuvia valkovuokoista sillä ajatuksella, että laitan ne äitienpäiväpostaukseen. Mutta kun ne ajatukset häipyvät päästä yhtä nopeasti kuin sinne saapuvatkin, niin juttu tulee vasta nyt.
Vuokko-esikkopuutarhassa kukkivat ihanat hämyvuokot eli valkovuokon sinertävät (tai punertavat) muodot.

Hieman tämä hämyvuokko näyttää jäävän tarhavarjohiipan jalkoihin, mutta se on silmänlumetta.

Oikeasti hämyvuokkoja on tuossa penkissä jo kaksi alati leviävää mätästä, joka kaikki on lähtöisin yhdestä pienestä Särkän perennataimistolta kymmenisen vuotta sitten hankitusta purkista.
Hämyvuokon värisävy vain ei ole paras mahdollinen tähän penkkiin. Etenkään tarhavarjohiipan kanssa ne eivät mitenkään korosta toistensa parhaita puolia. Ja ne kukkivat tasan samaan aikaan joka kevät. Asia on hieman häirinnyt minua joka vuosi, mutta nyt juuri sain kuningasidean.

Hämyvuokko on täydellinen muotopuutarhan pastellimaailmaan!
Tietenkään en saa koko kasvustoa poistettua vuokko-esikkopenkistä, eikä ole tarviskaan, mutta muutaman palan siirrän tänne ehdottomasti. Heti ensi viikolla.

Paksun varastojuurensa turvin valkovuokot myös sietävät kuivaa kasvupaikkaa. Muotopuutarhan hankalin penkki sijaitsee vaahteran alla, siinä on rutikuivaa. Silti tämä 'Virescens' -valkovuokko on kasvanut näin hienosti. Toki tämäkin on ehtinyt levitä tässä kymmenisen vuotta, mutta tämä osoittaa hyvin valkovuokkojen sietokyvyn.

Valkovuokot ovat söpöjä mennessään iltaisin nukkumaan.

Erikoisemmat valkovuokot eivät tähän lopu, ja hankin niitä mielelläni lisää aina kun löydän, sillä kuivuudenkesto ja se, että niitä ei syödä, ovat vahvoja valtteja. Mäntyjen alla metsäpuutarhapenkissä kukkii 'Monstrosa'. Tämä on nk. "Riina-penkki", sillä täällä on paljon valkoista. Tuntuu, että keväinen lemppari-väriyhdistelmäni taitaakin olla valko-kelta-vihreä. Se on niin kaunis ja raikas.

Kalpeankeltainen ternivuokko on valko- ja keltavuokon risteymä. Se ei ole ollut hanakka kukkimaan, mutta on selvästi runsastunut. Paikka on kyllä hyvin kuiva ja paahteinenkin.

Sen kasvutilaa ahdistelee kuitenkin vakavasti raunioyrtti 'Goldsmith', joka on joskus ollut kirjavalehtinen, mutta se on taantunut vihreälehtiseksi. Se on niin kaunis, että teen mielummin niin päin, että kaivan ternivuokon ja yhden pikkusydämen sen jaloista pois.
Tämä on risteymä-raunioyrtti, jolla on nätin punaiset nuput. Ne sointuvat täydellisesti 'Quebec' -tulppaaneihin ja kiinanpionin nouseviin varsiin! Lisäksi valkonarsissit ovat aloittaneet kukinnan, tämä kaunotar on 'Ornatus'. Luonnollinen ja rehevä yhdistelmä – juuri sellainen, josta pidän.

Ruoho vain kasvaa silmissä! Kukkapenkin reunuspöllejä ei edes erota. Osassa pihaa nurmi on tosiaan jo parikymmensenttistä.

Kipaistaan vielä saniaistarhaan, jossa avautuu suloinen kerrottu valkovuokko, tuossa 'Spoirot' -narsissista oikealle. Tämä on nimettömänä hankittu, Tommolan tilan tuotantoa. Kovasti muistuttaa 'Vestal' lajiketta. Täytyy ottaa uusia kuvia, kun kukat avautuvat enemmän.
Kaksi ystävältä saatua uutta erikoisempaa valkovuokkoa sekä vanhemmat hankinnat 'Green Fingers' ja 'Blue Eyes' eivät taida kukkia tänä vuonna. Hyvää on hyvä odottaa ja pääasia onkin, että lehtiä näkyy ja että ne runsastuvat vuosi vuodelta.

Loppuun vielä äitienpäiväkukka, joka ei ole valkovuokko, mutta arvelen värin olevan monen äidin mieleen: rusokoiranhammas.
Hyvää äitienpäivän iltaa, sopivasti kastelevaa sadetta ja hyviä sen jälkeisiä puutarhapäiviä!


Raunioyrtti – Symphytum
Rusokoiranhammas – Erythronium dens-canis
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
Ternivuokko – Anemone × lipsiensis
Valkonarsissi – Narcissus Poeticus-Ryhmä
Valkovuokko – Anemone nemorosa

31 comments :

  1. Oikein hyvä vuokkopostaus. Hauska tuo Riina-penkkk. Tiwdän kerrankin, mihin nimi viittaa.
    Meillä kasvaa luonnon valkovuokkoa niin paljon, että sen jalkoihin jää helposti muut vuokot. En ole nyt nähnyt saamaani hämyvuokkoa. Enkä löydä joskus ostamaani green fingersiä, koska en muista, mihin sen istutin. Täytyy ehkä ostaa uusia ja istuttaa ne penkkeihin, jotka merkkaan jollain jykevällä merkillä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei pitäisi kirjoittaa kännykällä aamulla, kun on just herännyt. Kirjoitusvirheet saataisivat vähentyä.

      Delete
    2. :-D
      Varmaan jos valkovuokkoa on valmiiksi paljon, on haastavaa istuttaa näitä erikoisempia, tai ne pitäisi tosiaan merkata hyvin. Mulla ei ihme kyllä ollut luonnon valkovuokkoa lainkaan tontilla. Olen siirtänyt pienen tuppaan metsästä ja sitten tuo 'Monstrosa' joko tekee taantunutta perusvuokkoa, tai sitten sen seassa oli tavallistakin valkovuokkoa - ostin sen purkissa Ruissalon puutarhasta, ja siellä sitä näkyy kasvavan luonnon vuokon kanssa sekaisin, joten ei olisi ihme sekään. Olen sitten siirtänyt niitä perusmuoto-osia koivikkoon, yrityksenä pitää tämä erikoisempi muoto erillään ja kasvurauhassa. Mutta jos sitä perus-valkovuokkoa olisi paljon joka puolella jo valmiiksi, niin en tiedä, mitä sitten voisi tehdä taatakseen erikoisemmille kasvurauhan. Erikoismuodot kun ovat usein heikompikasvuisia.

      Delete
  2. Kattava kattaus vuakkoja ja tua viimmeene, osuu ja uppos :D Onneksi mullaki näkyy nousevan. Oon nii kateelline, kukista ja viheriyrestä. Täälä valtafärinä valakoone. Onneksi ohimenevää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi sullakin rusokoiranhammas nousee!
      Voi ääh, nyt on tullut monin paikoin lunta. Tsemppiä ja toivottavasti kevät palaa pian!

      Delete
  3. Ooh mitä vuokkojen kukkatykitystä😍 Minulla muuten joku oli syönyt lammikon rannalla isossa ruukussa kasvaneet keltavuokon kukkavarret. En ole ennen huomannut niitä kenenkään syövän. Ihan vieressä olisi ollut runsaasti tavallista valkoista mutta ilmeisesti ei ole halunnut ruokailija kumarrella niin syvään, murr.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaa peuralta/kauriilta. Ne ryökäleet ovat niin laiskoja, että syövät vain sopivalta korkeudelta (lähes kaiken).

      Delete
  4. Vuokot ovat niin kauniita kukkia...nekin..:)

    ReplyDelete
  5. Kuningasideat ovat ehdottomasti loistavia. Varmasti kyseinen vuokko on hieno pastellisävyjen muotopuutarhaan.
    Riinapenkki :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi kuningasideoita tulee joskus, vaikka niitä joutuukin välillä odottelemaan vuosikaudet :-D

      Delete
  6. Ihastuttavia vuokkoja! Olen harkinnut niitä ns. metsäpuutarhaani eli palstan varjoisimpaan nurkkaan syreenin alle, tämä postaus ei nyt yhtään vähentänyt tarvetta.
    Riina-penkki - tiedän niin mitä tarkoitat. :)

    ReplyDelete
  7. Sinullahan on paljon erilaisia vuokkoja. Minulla ei ole kuin sitä tavallista valkoista luonnon omaa lajiketta ja sitä on paljon. Joskus näitä sävyjä ja sopivuuksia saa odotella kuningasidea ajatuksiin saakka. Tuo rusokoiranhammas sopisi väriltään minun uudempaan penkkiini.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva, jos tästä tuli ideaa :-) Luonnon valkovuokko on ihana.

      Delete
  8. Niin suloisia vuokkoja ja kaikkea muutakin! <3
    Noita vuokkoja olisi niin ihana saada enemmänkin puutarhaan.

    Tuon Riina-penkin kohdalla ihan sydämessä läikähti. <3
    Sä oot mun yksi suuri idoli, sillä olet kuin kävelevä kasvitietokirja ja sun puutarha on huikea kasvitieteellinen puutarha. Ja nyt sulla on Riina-penkki siellä. Itken onnesta!!!

    Ja olen siitä jo maininnutkin, että tänä keväänä olen ihastunut myös keltaiseen ja juuri valkoisen rinnalla. Vieläkin vastavärit esim. keltainen-liila on minulle liikaa, mutta juuri tuo kelta-valkoinen yhdistelmä on aivan ihana. Pastellin sävyissä kelta-liilakin käy, mutta tiedäthän sellaisen voimakkaan sävyisen yhdistelmän esim. tarha-alpi ja jalopähkämö tyyppisen...

    Tiedän kyllä ihmisiä kelle voimakkaat värit tuovat energiaa.
    Onneksi jokainen voi puutarhassaan loihtia juuri omista mieltymyksistään sellaisia yhdistelmiä kuin vain ikinä keksiikään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi sua ♥
      On justiin noin, että riippuu värisävystä ja myös sen määrästä... tuollainen ripaus vahvaa keltaista, niin kuin loistokevätesikon valkoisten kukkien keskellä (Monstrosan taustalla), on ihan just sopiva määrä valko-vihreyden sekaan. Mutta yleensä toimivin on kalpeankeltainen. Vihreänkin sävystä riippuu, millainen keltainen sopii. Mullakin on just nyt muotopuutarhan purppuraisten hyasinttien kaverina tulppaaneja, joissa on keltaista. 'Sweetheart' on sellainen raikkaan kelta-valkoinen tulppaani, jonka keltaisuus ei ole päällekäyvää. Niinpä se sopii oikein hyvin, minun silmääni. Onneksi voi luoda sellaisia komboja, jotka miellyttävät, ja myös keksiä niitä vähitellen! Sun vihreä-valkoinen puutarha on niin tyylikäs!

      Delete
  9. Vuokot ansaitsevat oman postauksen. Varsinkin, kun sinulla on useita erilaisia. Hyvä tietää, että tavalliset vuokot on syytä pitää erillään erikoisista. Valkovuokko on lisännyt meillä kasvustoa vähän sinne tänne, mutta onneksi hämy- ja keltavuokot ovat saaneet edelleen pitää alueensa.
    Riina-penkin esikuva on helppo päätellä.
    Rusokoiranhammas on oikea kaunotar. Se menee syksyn hankintalistalle - tai itse asiassa on jo.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin ja kun miettii, että keräsin postaukseen lähes pelkkiä valkovuokkoja ja niiden muotoja! Sitten on vielä kaikki muut vuokot. Huomasin juuri eilen syysvuokon puhjenneet lehdet, nekin vielä!
      En tiedä, onko syytä pitää erillään, mutta kun usein käy niin, että perusmuoto jyrää erikoismuodot, jotka ovat hitaampia leviämään, niin varmuuden vuoksi olen yrittänyt kerätä niitä eri paikkoihin. Keltavuokko varmaan toisena luonnonlajina pystyy pitämään puolensa valkovuokolle.

      Delete
  10. Mun on kyllä yritettävä koiranhammasta uudelleen, osaatko suositella millaiseen paikkaan on paras. Ja kiitos tiedosta että valkovuokko kestää kuivaa, nyt tiedän mihin hankin sitä. Minulla hämyvuokko on lähes hävinnyt eikä kukkinut tänä vuonna, taidan siirtää sitä toisaalle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pomminvarmoja ohjeita on aina vaikea antaa. Olen istuttanut rusokoiranhammasta kahteen eri paikkaan, joista kumpikin on puolivarjoisa. Etenkin tämä nyt kukkiva on katajan alla, jossa ei ole kosteutta kovin paljon tai kesällä ei yhtään, silti se pärjäilee ihan hyvin.
      Koiranhampaita saattaa löytää kesälläkin, tuo on Huovilan puiston taimimyynnistä loppukesällä ostettu ruukkukasvi, jonka ruukussa ei siis näkynyt muuta kuin multaa :-D Mutta taimilapun nähdessäni kiljaisin ilosta ja purkki takertui käteen.
      Toivottavasti hämyvuokko pärjää paremmin toisessa paikassa! Valkovuokoistakin on vaikea sanoa, missä parhaiten viihtyisivät. Periaatteessa ne kai ovat lehdon kasveja, mutta näköjään ne sietävät kuivuuttakin hyvin.

      Delete
  11. Hämyvuokot ovat niin suloisia <3 Mietin, voinkohan kutsua omaa vaaleanpunaista valkovuokkoani hämyvuokoksi. Todennäköisemmin se on ihan itsestään syntynyt kuin edellisen asukkaan ostos. Onko niiden nimeämisessä mitään logiikkaa? Vaaleanpunainen koiranhammas on myös ihana. On ainakin tämän äiskän mieleen :) Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä ihan varmasti voit, sillä hämyvuokko on yleisnimitys kaikille punerville ja sinerville, joita on nimettyinä useita lajikkeita, tunnetuin on 'Robinsoniana'. Omani ostin nimellä Anemone nemorosa f. caerulea eli "sininen valkovuokko". Hämyvuokkojen nimeämisessä ei tosiaan ole mitään logiikkaa, se on yleisnimitys monelle. Hieman hassua, että sellainen on keksitty, mutta minkäs teet. Eihän noille kerrannaisillekaan lajikkeille ole yhteistä "kattonimeä". Itse mieluiten puhun sinertävästä tai punertavasta valkovuokosta, sillä kyseessä tosiaan on valkovuokko. Mutta tää on saivartelua.
      Kiitos, mukavaa ja lumetonta viikkoa sinnekin!

      Delete
  12. Pidän erikoisen paljon tästä blogista. Täältä saan rikastuttavaa tietoa kukista, joista ei ole koskaan kuullutkaan! Samoin rikastun kaipaamastani kauneudesta, jota kyllikseni katselen. Pieni on kaunista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos sinulle Kirsti kauniista sanoistasi! Ihanat kommentit ovat bloggaamisen suola, tämä lämmittää. Olen samaa mieltä, pikku kukat ovat todella kauniita.

      Delete
  13. Kaunista on sinun kevät-piha.
    Tuo koiranhammas on todella kaunis. Taidankin sitä hankkia seuraavaksi pihaamme.
    Kaikkea hyvää sinne teille.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Koiranhammas varmasti viihtyy asiantuntevassa hoidossasi, kevätkukkia etenkään ei edes voi olla liikaa.
      Kiitos, kaikkea hyvää teillekin!

      Delete
  14. Hei, sulla on toiseksi viimeisessä kuvassa joku kiurunkannus - mikä ? Meilläpäin on koko kevään kukkinut rehevänä ja runsaana pystykiurunkannus - luulisin. Nyt löysin meidän pihalta kukkimassa paljon hennompaa kiurunkannusta. En tiedä johtuuko ero kasvupaikasta vai onko kyse kahdesta eri lajista.. Miten ne pystyy erottamaan toisistaan ? t Brita

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena myös hentokiurunkannus. Kannattaa katsoa esim. Luontoportti-sivustolta kuvia ja lukea tunnusmerkkejä. Itse en osaa sanoa, en ole varmaan ikinä nähnyt hentokiurunkannusta, tai ainakaan tunnistanut. Kyllähän pystykiurunkannuskin näyttää melko erilaiselta kasvupaikasta riippuen, mutta sinulla voi tosiaan olla hentokiurunkannustakin!

      Delete
  15. Vuokot ovat kyllä ihania kevätkukkia! Mun puutarhasta niitä näkyy puuttuvan vielä monta;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne on ihania! Täytyy silti tarkentaa harmillisesti: kyllä niitäkin syödään. Pari päivää sitten katsoin ihmeissäni, kun mäntyjen aluspenkissä näytti jotenkin tyhjältä. No, tuo 'Monstrosa' on syöty. Tai alimmat lehdet on jätetty, mutta kaikki kukat ja korkeat lehdet ovat poissa, varret vain jäljellä.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!