Saturday, 9 May 2020

Sisäkukkia sadetta odotellessa

Sisäkukat jäävät puutarhan kukkien jalkoihin näinä aikoina. Huomenna illalla tähän aikaan toivottavasti sataa paljon ja pitkään, joten sitä odotellessa tsekataan, mikä on tilanne sisällä. Lattioita ei tsekata, sillä niissä pyörivät hirmuiset villakoirat – aika menee totisesti muuhunkin kuin imuroimiseen. Voihan sitä toivoa, että sadesäällä ei keksi mitään muuta tekemistä.

Ihana Suvikummun Marjalta saatu kääpiöpelargoni 'Thessaloniki' hohtaa. Se on todellinen kääpiö ja vähän väliä vaarassa kuivahtaa kuoliaaksi, mutta tokenee aina ja kukkii silti erittäin ahkerasti (tai ehkä siksi juuri).
Edessä kivan värinen 'Cheeky Chappy', jonka parissa terälehdessä on tuo vaalea läikkä, kuin valon hohdetta.

'Raspberry Ripple' on lähes aina kukassa, oli kesä tai talvi. Kapeat lehdet kuuluvat kriinumille ja neidikille.

Tässä yhteispotretti edellisen sateen aikaan, joka oli joskus ennen vappua. Kasvimaan kylvöt on nyt tehty ja puutarhaa on täytynyt muutenkin jo kastella, joten odottelen sadetta vesi kielellä.

Jos on yhdelle ikkunalle koottu hohtavanpunaiset, niin toisella ikkunalla näyttää tältä. Hempsukka Mårbacka edessä, tarkennus on ihastuttavaan kääpiökokoiseen 'Natalie' -pelargoniin, jonka persikansävyisillä terälehdillä on valkeat reunat.

Ystävältä muutama vuosi sitten saatu maljaköynnös on yhä hengissä ja on ekaa kertaa alkanut kukkia näin aikaisin. Ensimmäinen kukka ihailee peilikuvaansa ikkunasta.

Koti-aiheiseen postaukseen sopii pari kuvaa kotikylästä, eikö? Kävimme ystävien kanssa kävelyllä, eksyimme hieman ja tulimme ulos metsästä kyläniityn eteläreunaan. Kylä avautui upeasti eteemme, tässä siitä otos suunnilleen keskeltä.

Kuvakulma hitusen oikealle, niin näkyy minunkin taloni, tuo keltainen. Heti sen takana on vanhempi taloni, se ei oikein näy.
Kylään saapuessa on jännä, lämmin kotiintulon tunnelma. Koin sen jo silloin, kun kävin katsomassa taloani, kun se oli myynnissä. Kun on käynyt tutkimassa saarta ja saapuu tähän kylään, tuntuu kotoisalta. Parin tunnin metsärämpimisen jälkeen näkymä oli suorastaan urbaani, mutta mielipidettä värittänee se, että koronan takia ei ollut tullut käytyä viikkotolkulla missään.

Takaisin kotiin. Makuuhuoneessa on ihana verenpisara 'Whiteknight's Pearl' alkanut taas kukkia. Tämä on ahkera! Varsin ihanaa, sillä tämä on myös maailman kauneimpia verenpisaroita.

Poikien sadevinkki: pysykää kuivana!

PS. Kaivoin susirumat Juanit koivikosta ruukkuun, jossa ne näyttävät ihan siedettäviltä tuolla kasvimaan reunalla.


Kriinumi – Crinum
Maljaköynnös – Mandevilla
Neidikki – Nerine
Verenpisara – Fuchsia

31 comments :

  1. Ne mätsäävät hyvin kastelukannuun;)
    Ihania kukkia sulla sisällä! Miten ihmeessä saat pelargoniat kukkimaaan läpi talvenkin?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin mätsäävät :-D
      Eivät pelargonit talvella juurikaan kuki, tuo yksi 'Prins Nikolai' -mårbacka, joka puskee nykyisin lähinnä vaaleanpunaisia kukkia, ja 'Raspberry Ripple' ovat yleensä ainoat talvella kukassa. Nyt muistin antaa kaikille sisäkukille lannoitetta joskus maaliskuussa ja annoin uudestaan huhtikuussa, tässä varmaan tulos siitä. Muutenhan nuo viihtyvät, kun on viileää talvisin. Olen jo ottanut patterit pois päältä, niin ei täällä tälläkään hetkellä ole sisälämpö kuin alle 16 astetta. Ehkä myös se kauhun tasapaino, että ovat pienissä ruukuissa ja meinaavat vähän väliä kuolla kuivuuteen, tuottaa kukkia.

      Delete
    2. Hyvää äitienpäivää ♥

      Delete
  2. Hianosti kukkivat pelargooniat. Meinaan olla helisemäs nuaren vintin taimien kans, ku ei meinaa muistaa käyrä eres kastelemas niitä. Imuroomisesta puhumattakaa. Tänää kyllä kävelyytin imuria ja karmia ropina vaan kuuluu ku imuri veti kaikki ravat, jyvät ja pikkukivet kitahansa. On kyllä kotoosan näkööne kylä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Naurattaa ihan sikana tuo ropina!
      Kissojen takia mulla on rapaa sängyssäkin, huitaisen vain pahimmat lattialle ennen kuin käyn itse maate. En voi väittää olevani täysin ravaton itsekään.

      Delete
  3. Hyvää huomenta ja äitienpäivää!

    Minä olen myös muuttanut ulos, mitä nyt töissä täytyy sisätiloissa pysytellä. Eilen täytin kaksi kasvilavaa mullalla ja odottelen myös kovasti huomisia kaatosateita. Ajattelin, että ei tarvitsisi niin paljoa ostovettä tuhlata, jos taivaalta tulisi laareihin kostuketta. Ensi viikolla olisi tarkoitus pistää maahan perunat, porkkanat, sipulit, persilja ja kehäkukat. Mutta ennen sitä tuo multa pitäisi saada märäksi!

    Meilläkään ei ole kotitöihin panostettu, kun ulkona on niin paljon parempaa tekemistä. Sen verran kuitenkin aikaa riittää, että pikkuiset pelargonin pistokkaat ja itämässä olevat avomaankurkun, kesäkurpitsan ja krassin siemenet saavat tilkan vettä harva se päivä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti tulee oikein makoisa sade!
      Taimia täytyy muistaa kastella, ja sitten itsekin juoda, syödä ja nukkua välillä. Sadepäivä tulee ihan hyvään saumaan, sillä minun pitäisi saada kirjoitettua yksi essee ja tekeminen hieman takkuaa ihanan toukokuun takia.
      Kiitos ja hyvää äitienpäivää sinnekin!

      Delete
  4. Juan kaunistui - tai kenties sentään komistui - heti päästyään kastelukannun kanssa sävysävyseuraan.
    Sinulla on ihastuttava kokoelma kauniita kukkia sisälläkin. Saattaisi olla jopa kummallista, jos kasvi-ihmisen ikkunalaudat olisivat tyhjinä. Villakoirat pysyvät kyllä hyvin nurkkapiiloissa, kun talossa on kaksi karvaista isäntää ylläpitämässä järjestystä.
    Vesisadetta on luvassa, hyvä niin. Alkaa jo olla pölisevän kuivaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juan muuttui karmeasta siedettäväksi ja se on jo jotakin se.
      Minulla on vähän huono omatunto niistä villakoirista kissojen takia. Sitten, kun tulee helle, hakeutuu Ransu mielellään lattialle sängyn alle ja sohvan taakse, missä on viileää. Täytyy imuroida paikat ennen hellettä siis, ettei se joudu makaamaan pölyssä.

      Delete
  5. Voi miten ihanassa pikkuisessa kylässä on kotisi♥.
    Minulla jäi vahingossa pelakuut edellisenä yönä ulos, mutta onneksi eivät paleltuneet...viimeyönä olisivat varmasti kuolleet, kun oli ollut vielä aamulla pakkasta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onni onnettumuudessa, että ei jäänyt viime yöksi! Täälläkin kävi hitusen pakkasella. Olin istuttanut hajuherneiden taimet jo ulos, mutta ne vaikuttavat vihreiltä vielä. On niillä varmaan ollut vilu.
      Kerrostalonaapurini lasitetulla parvekkeella talvehti pelargoni, se tekee versoa! Joten kyllä ne jotain viileyttä sietävät, tai riippuu kai pelakuusta ja siitä, miten se on vähitellen tottunut viilenevään.

      Delete
    2. Hyvää äitienpäivää ♥

      Delete
  6. Saaristossa yhtenäiset kylämaisemat ovat säilyneet. Isojaon takia mantereella ovat harvinaisuuksia.
    Ihanat pelakuut. Juanit menettelee ruukussa ihan kelvosti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ei paljon ole pystytty jakamaan maita isommiksi kokonaisuuksiksi. Mullakin on metsäpalsta kuvassa näkyvän radiomaston vieressä ja niittypalsta toisaalla. Tuo kyläniittykin on jaettu poikkiraidoiksi, lähes joka talolla oma kaistale, mun niitty on idempänä.

      Delete
    2. Hyvää äitienpäivää!

      Delete
  7. Sinulla kaikki kukkii! Kukkaisaa päivää sinulle <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, hyvää äitienpäivää sinulle Sesse!

      Delete
  8. Kaunis kylämiljöö.
    Siellä on kukinta käynnissä sisälläkin:)
    Aurinkoista toukokuuta sinulle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikkialla kukkii toukokuussa ♥
      Kiitos, hyvää äitienpäivää!

      Delete
  9. Kaunista pelakuitten kukkimista. Miten viehättävä onkaan tuo kylä, missä sinä asut. En ole tainnut aiemmin nähdäkään kuvia tästä kylästäsi. Mukavaa tulevaa viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Enpä olekaan kuvannut kylääni ikinä tasan tuosta kuvakulmasta, tietä pitkin sitä ei näe noin "kasvokkain", kun koko kylä on nauhana etelärinteessä ja tie kulkee sen juurella.
      Kiitos, hyvää äitienpäivän iltaa!

      Delete
  10. Ihanat pelargonit! <3 Alkoi kiinnostamaan tuo neidikki. Ostin vahingossa (köh köh) keväällä pussillisen niitä, talvetatko ne sisällä? Eivät siis ole kertakäyttökukkia.

    Hyvää kissamammapäivää ja pusut pojille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulla on ollut neidikki pari vuotta, ostin yhden sipulin, mutta se ei ole vieläkään kukkinut. Ehkä lannoittaminen tai runsaampi kastelu kasvukaudella voisi auttaa. Se on talvenarka Britanniassakin, missä se pitää nostaa esim. kasvihuoneeseen talveksi. Mutta ilman muuta sitä ei kannata heittää pois yhden kesän jälkeen, jos vain on tilaa ruukulle.
      Kiitos, hyvää kissamammapäivää sinullekin!

      Delete
  11. Hellyttävä kuva pojista, pitävät niin somasti hyvänä toisiaan <3 Kauniin värisiä pelakuita ja idyllisen näköinen kylä siellä teillä!

    T: Musti-fani Ransua myös lämmöllä ajatellen

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pojat kiittävät terveisistä! Löytyvät nytkin kaulakkain sängystä, vaikka ulkona paistaa aurinko.

      Delete
  12. Minua kiinnostaa aina pelargonia postaukset. Sinulla on kiinnostavia lajikkeita. Ja kaunis on kotikulmasi maisemat.

    ReplyDelete
  13. Tosi kivoja pelargoneja! Vielä joitain vuosia sitten en tykännyt pelargoneista - ne olivat jotenkin tylsiä ja niin nähtyjä - mutta sitten yhtäkkiä aloin tykästyä niihin ja nyt talvettelen ja tsemppailen omiani ihan innoissani. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Melkeinpä voisin sanoa samaa, kunnes valkeni, millaisia kaikkia niitä onkaan! Eniten tykkään pienikukkaisista, mutta kun nämä kotipelargonit ovat näin ahkeria kukkijoita, niin täytyyhän niitäkin olla. Kyllä näihin sitten hurahtaa ihan totaalisesti, eipä olisi joskus uskonut.

      Delete
  14. Tunnistan tuon tunteen samaksi jonka itsekin koin kun tulin katsomaan meidän tonttia ensimmäisen kerran. Sitä vaan tiesi, että oli tullut kotiin💚

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on mukava tunne! Tosin hieman ongelmallista on se, että kodiksi kokemiaan paikkoja on useita ja monissa eri maissa :-D Milläs jakaudut, tarvitaan useampi elämä!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!