Yritän nyt pysyä yhdessä pienessä alueessa, jotta tästäkin ei tule maratoonipostausta. Esikkopellossa kukkivat yhä tarhajouluruusut, tosin niiden värit alkavat vähitellen haalistua. Uusi narsissikin on avautunut yksittäisen Genèven kaveriksi: tämä on 'Loth Lorien'.
Kaikkein tummin jouluruusu on varjossa violetinmusta, vastavalossa viininpunainen. Aika hieno. Tämä paikka onkin kauneimmillaan iltavalossa.
Isoin tarhajouluruusupehko hehkuu.
Kevätesikot näyttävät, miksi kutsun tätä paikkaa esikkopelloksi.
Esikkopellon alareunassa olevan saarnen toisella puolella kukkii ihana vaskivarjohiippa, joka jää hennompana tarhavarjohiipan varjoon, vaikka onkin tätä korkeampi. Mutta kun tarhavarjohiippa on aina aivan täynnä kukkia.
Samaa ihanaa oranssia löytyy villistä punaisesta penkistä keisarinpikarililjan muodossa. Tumma on metsätyräkki 'Chameleon'.
Nyt eksyn hieman harhailemaan, kohta lopetan. Mutta kun tämän alueen kolme tuomipihlajaa alkavat tulla lehteen ja kukkaan, ne ovat niin ihania! Tämä on ruskopenkin rusotuomipihlaja, jonka lehtiä juuri ihastelin vastavalossa. Penkin ympärillä on verkkoaita, sillä siinä on nousussa niin paljon liljoja ja uusia tulppaaneja, että en halua menettää niitä.
Olen halunnut saada hyvän kuvan suruvaipasta, sillä se on ehkä kaunein perhonen. Nyt sellainen oleili hämyvuokolla, kun tulin huussista. Äkkiä sisään hakemaan kameraa! Sillä aikaa se oli siirtynyt narsissiin, jossa se poseerasi pitkään. Samettisten ruskeiden siipien pilkut ovat hämmästyttävät, sillä tietyssä valossa ne hohtavat kuparisina, välillä taas sinisinä.
Iloista viikonloppua – toivottavasti sää suosii! Täällä rankkasade ja räntä vaihtui iltapäivällä ihanaan aurinkoon.
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kevätesikko – Primula veris
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
Vaskivarjohiippa – Epimedium × warleyense
Saturday, 16 May 2020
Kevätesikkopellon kuulumisia
Tunnisteet:
epimedium
,
fritillaria
,
helleborus
,
narcissus
,
perhospuutarha
,
primula
,
vuokko-esikkopuutarha
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Ihanan pitkällä teillä on kevät siellä! Meillä kärvistellään just nyt taas räntäsateessa. Onkohan maa valkeana aamulla? Kevät kuitenkin hiipii pohjoiseenkin, joten odotellaan vielä hiukan. Sun kevätkuvat kukkijoista tuo kuitenkin suuren toivon ja odotuksen tännekin!
ReplyDeleteKummasti alkaa tulppaaneihin tulla väriä, vaikka tänäänkin tuli räntää ja nyt on mittari lähes nollassa. En sentään odota valkeaa maata aamuksi, mutta toisaalta... jos meinaa oikein kovasti pakkaselle vetää, niin olisihan lumesta hyötyä suojana.
DeleteKyllä se sinnekin tulee, heti kun aurinko paistaa niin ihmeitä tapahtuu!
Onkohan suruvaipat hiipuneet, en ole nähnyt niitä meillä pariin vuoteen. Toivottavasti kuitenkin palaavat. On nuo mahtavat jouluruusupehkot.
ReplyDeleteOlen jostain lukenut, että suruvaipan toukkien ravintokasvi on haapa. Tuli vähän huono omatunto, kun olen kaulannut kaikki pihani haavat, tonttini on vähän pieni niille. Lähiympäristöstä kyllä löytyy paljon haapaa. Mutta ehkä se on tuo ravintokasvikysymys. Pitäisi aina miettiä, onko tämä niin kutsuttu rikkakasvi kuitenkin jonkin tärkeän öttiäisen ravintokasvi, hyvänä esimerkkinä nokkonen. Ilman sitä meiltä häviäisi äkkiä aika montakin päiväperhosta! Toivottavasti tämä suruvaippahomma on vain jotakin vuosittaista vaihtelua.
DeleteIhanan keväinen postaus :)
ReplyDeleteJouluruusun väri on kerrassaan upea! Olen monena vuotena ajatellut että pitäisi istuttaa mutta aina on vaan jäänyt. Jospa sitten tänä vuonna.
Nyt niitä taitaa taimistoilta löytyä. Tarhajouluruusuissa on tosiaan paljon värivalikoimaa!
DeleteMahtava jouluruusun hehku! Esikkopelto on nimensä mukainen, hyvin ovat levinneet.
ReplyDeleteSuruvaippaa en ole meidän tontilla nähnyt, vaikka vieressä kasvoi lukemattomia haapoja. Yksi isokokoinen jäi metsureilta rajallemme. Pari viikkoa sitten pörriäisiä oli runsaasti, mutta ilmeisesti ovat kylmyyden vuoksi mönkineet suojiinsa.
Esikkoja on tuossa kivasti ja yritän vuosittain vähän kitkeä heinää pois, jotta pääsevät leviämään. Kohta niillä on kova taisto tsiljoonan jouluruusun siementaimen kanssa, niitä putkahtaa koko ajan lisää ja etenkin viime talvena ne kasvoivatkin reippaasti. Joskus pakkanen vie ne urakalla.
DeleteNyt kun aurinko tuli taas esiin, tulivat pörriäiset ja perhosetkin. Ihanaa. Kaaliperhosestakin olin tänään iloinen.
Oi miten ihana kuva tuo, jossa patsas ja kiviaita. Ihana tunnelma. Minä juurikin pihalla hämmästelin, miksen ole aiemmin kiinnittänyt huomiota rodojen alla kasvavien tarhavarjohiippojen kukintaan. Onkohan se tänä vuonna erityisen runsas? Olen kasvia pitänyt lähinnä maanpeittokasvina, mutta kukintaan on aivan ihana ja siro.
ReplyDeleteTuo onkin varmaan pihani tunnelmallisin kohta.
DeleteVarjohiipoilla kestää muutamia vuosia runsastua sen kokoisiksi, että ne huomataan - siihen asti niitä joutuu suunnilleen etsimään suurennuslasin kanssa. Ehkä vain et ole huomannut. Lauha talvi on hyvin voinut olla niillekin mieleen, niin kuin monelle muulle!
Ihanaa, kun pitää pysytellä pienellä alueella, ettei tule maratoonipostausta! Tapahtuu siis paljon. Tuo kuva patsaasta on ihana. Kukkaryppäät narsisseja ja muita ovat juuri sopivat tuonne.
ReplyDeleteKyllä tapahtuu, vaikka on todella kylmää - uusiin tulppaaneihin alkaa pikku hiljaa tulla väriä, tuomipihlajat tulevat kukkaan, puihin puhkeaa lehdet ja kottaraisen pienokaiset ovat jo kuoriutuneet!
DeleteIhana hehku jouluruusuissa! Kaunis pari valkoisen narsissin kanssa. Esikkopeltokin on jo selvästi nimensä veroinen. Meilläkään ei ole suruvaippoja näkynyt pariin vuoteen. Joitakin haapoja ja raitoja kasvaa heti tontin vieressä ja isompia vähän matkan päässä. Koivuja on myös jopa liiankin kanssa, joten luulisi olevan riittämiin ravintoa niiden toukillekin!
ReplyDeleteVarmaan suruvaippoja siellä kuitenkin oleilee, kun on ravintokasveja. Toivottavasti!
DeleteMahtava tuo jouluruusupuska! Niitä ei kyllä voi ikinä olla liikaa.
ReplyDeleteNo eipä voi! Tänä keväänä olen ostanut viisi uutta tarhajouluruusua. Haluan niitä muillekin paikoille!
DeleteJouluruususi vetävät sanattomaksi, niin kauniita ovat! Suruvaippa on nimeä jä väriä myöten kohtalokkaan oloinen, mutta ah, niin kaunis perhonen!
ReplyDeleteSuruvaippa on hienon kookas ja rauhallisen värinen, sopii minun silmään paremmin kuin värikkäät perhoset.
Delete