An evening at my Cottage Garden...
Muotopuutarhan toisella laidalla kukkii puolestaan neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'.
Tässä kuva hieman kauempaa. Harmaalehtinen kasvi etualalla on välimerenmaruna 'Powis Castle', se talvehti loistavasti pienen olkikasan ja katonharjatiilen alla. Olen niin iloinen siitä!
Olisi pitänyt laittaa sama systeemi ruostekukkien päälle, sillä ne menehtyivät viime talvena, kun lunta oli niin vähän.
Tänään sain puksipuuaidatkin leikattua, joten sain taas vähän lisää pistokkaita, jotka pääsivätkin saman tien maahan. Ne juurtuvat valtavan hyvin, mutta kasvavat vain noin sentin vuodessa! Varsinainen ikuisuusprojekti. Kasvavat kyllä sitten reippaammin, kun juuristokin on isompi.
Musti esittelee, tässä tilanne eilen illalla vielä ennen puksipuiden leikkuuta (ja nurmen reunahaituvien siistimistä). Hitaasti kasvamisessa on se etu, että aitoja ei välttämättä tarvitse leikata kuin kerran vuodessa.
Kas, tuolla päin on jotakin kiinnostavaa, siirrytään sinne.
Kas, iiso! Tämä on herännyt takaisin elämään. Jostain syystä iisot viihtyvät minulla hirveän huonosti, niitä vain kuolee yksi toisensa perään. Tämänkin julistin jo kuolleeksi, lisäksi tämän piti olla jokin vaaleanpunakukkainen lajike. Ei se mitään, tämä on mukava yllätys.
Edellisessä kuvassa taustalla häämöttävä unkarinikiviuhko on hyvä värikomppaus iisolle. Tässä kuvassa taustalla puolestaan kukkii kirkkaansinikukkainen hopeapiiska.
Vaaleanpunainen on kaunis siniviolettien kanssa, niinpä tämä ransunhäntäkukka eli komealuppio kasvaa edellisten läheisyydessä. Taustalla näkyy valkoinen lilja, joka ei tänä vuonna kukkinut, sillä lähes kaikki pihani liljat purtiin poikki. Peurat ovat siitä raivostuttavia, että ne syövät kukkavarret, mutta eivät selvästi nälkäänsä, sillä ne eivät vaivaudu kumartumaan ja syömään kasvia alempaa – kukat vain.
Vaaleanpunaista löytyy myös toisesta penkistä, välimerenmarunan vierestä. Tämä on pihani ensimmäinen syysleimu, joka kukkii (paitsi viime vuonna, kun ostin tämän kukkivana, mutta sitä ei lasketa)! Nämäkin ovat peurojen ruokalistalla ja aiempi valkokukkainen yritys menehtyi syödyksi tulemiseen. Tämä näyttää nyt paremmalta. Lajike on 'Crème de Menthe' ja tällä on valkokirjavat lehdet. Osassa versoista on kokonaan vihreät lehdet, mutta en raaski leikata niitä pois, antaa kasvin kerätä mahdollisimman paljon voimia juuristoon, jos tämäkin syödään kohta. Nautitaan nyt näistä ihanista kukista niin kauan kuin niitä on!
Kohtalokkaan tummaakin löytyy. Köynnöskaaressa kasvaa köynnösukonhattu 'Red Wine'.
Pasuunaan on tulossa paljon kukkia. Onneksi on vielä lämmintä!
Lämpöisen syyskesäistä viikonjatkoa kaikille!
Hopeapiiska – Perovskia-risteymät
Iiso – Agastache
Komealuppio, kuvan laji – Sanguisorba hakusanensis var. japonica
Köynnösukonhattu – Aconitum hemsleyanum
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Pasuuna – Brugmansia
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Puksipuu – Buxus
Ruostekukka – Crocosmia
Syysleimu – Phlox paniculata
Unkarinikiviuhko – Limonium gmelinii
Välimerenmaruna – Artemisia arborescens
Olen haaveillu köynnösukonhatusta. Tuollainen tummanpuhuva on todella kaunis.
ReplyDeleteSullahan kukkii siellä vaikka mitä! Minulla ei ole kukassa muuta kuin syysleimut ja puna-ailakki jota laitoin rohkeasti luumulehtoon.
ReplyDeleteMun köynnösukonhatulle taisi käydä köpelösti kesän helteissä vaikka kastelin sitä. Kuolla kupsahti ihan yhtäkkiä. No, sainpahan hyvän syyn lähteä taas Tûriin.
Mitä luulet, joko punalehtiruusun kiulukoita voi kerätä ja lähettää?
Riitta Jylhä; Oikeastaan, köynnösukonhatun kukan väri on tällainen tumman viininpunainen luonnostaakin, luullakseni. En ole varma, tai on niitä sinisiäkin kai. Aika hieno tuo väri on!
ReplyDeleteKatja; Voi hitsi, toivottavasti köynnösukonhattusi tokenee! Rohkaisuksi sanon, että ostin omani Tukholman puutarhamessuilta monta vuotta sitten ja istutin sen ensin keskelle kukkapenkkiä paahteeseen ja vailla mitään köynnöstukea. Sitten tajusin, että se on köynös ja siirsin sen tuen juurelle, mutta edelleen paahteeseen. Sitten tajusin, että se on enempi varjon kasvi ja siirsin varjoon. Joka kerta se kituutti mutta pysyi hengissä, nyt vihdoin onnkesi viihtyy ja on rehevöitynyt. Ehkä sinunkin hattusi vielä herää henkiin sieltä, älä luovuta!
Tjaa, nyt täytyy kaivaa vanhat muistiinpanot ruusuista, en tiedä koska niitä voisi kerätä.
Oi, kun on ihania! Minäkin olen haaveillut köynnösukonhatusta!
ReplyDeleteUpeita ruusuja ja upea köynnösukonhattu (ostoslistalla ollut jo pidempään). Kivipellossa kasvaa vaivaksi asti iisoa, olen sitä yrittänyt vähentää, tosin olin ihan ällikällä lyöty kun olin taas perkaamassa iisoa pois, Sulo-kisu katsoi minua taas sellaisella kysyvällä katseella, aionko tosiaan deletoidan sen lempparikukat; Sulo kiehnää, hinkaa itseään ja maistelee iisoa ihan hurmassa, lieneekö leikatulle kollille onnenyrtti?
ReplyDeleteterveisin
Kivipellon Saila
Monenlaista kaunista on pihallasi, erityisesti nuo ruusut ovat hurmaavan romanttisia kerroksellisuudessaan :).
ReplyDeleteMinä jännään kuin naapurilta saatu iisoppi alkaa viihtymään uudessa kodissaan vai katoaako penkistä. Tällä hetkellä näky on hieman lohduton.
Maarit; Se on ihana! Suomessa ainakin Vakka-Taimi myy sitä.
ReplyDeleteKivipellon Saila; Voi hassua Suloa! En ole huomannut, että täällä siitä piitattaisiin, mutta voi johtua siitäkin, että se kasvaa niin kituliaasti että kasvia tuskin huomaa.
Susanna; Ruusut ovat ihania, kunpa portlandruusu joskus kasvaisi, halusin siitä pensaan enkä alle polvenkorkuista muiden takana piileskelevää ujoliinia.
Toivottavasti iisoppi siitä vielä reipastuu.
Musta toi ransunhäntäkukka ois paljon kivampi nimitys luppiolle ;) Ihanasti sulla vielä kukkia - ja jonkun muun värisiä kuin perussyyssävyisiä!
ReplyDeleteOlis se parempi nimi joo :-)
ReplyDeleteTotta, vaikka en aluksi miettinyt mitään väriteemaa tähän muotopuutarhaan, tajusin jossain vaiheessa, että violetti, valkoinen ja vaaleanpunainen toimii keväästä syksyyn, vähän muita värejä joukossa.
Aloin miettiä, mikä on perussyyssävy. Joku nauhusten värimaailma varmaan, lämpimän keltainen?
Isäntä valppaana!
ReplyDeleteKaunis tuo köynnösukonhattu. Mekin yritmme kerran sitä laittaa mutta ei onnistunut.
ReplyDeletePitäi yrittää uudestaan.
Mukavaa keskiviikkoa sinne.
Mamma N; Se on nyt niin valppaana, että tuskin nukkuu kotona. Ei näy öin, ei päivin, silloin tällöin vaan käy kääntymässä vähän aikaa ja sitten taas kiire ulos.
ReplyDeleteSylvi; Kannattaa yrittää uudestaan, se on aika jännä.
Kiitos, samaa teille!
Upeat rusut, ja pitääpä laittaakin puksipuusta pistokkaita maahan.
ReplyDeleteVoi miten kaunis ruusu. Ja köynnösukonhattu, yritin myös kerran siemenestä, muttei tullut mitään. Sitkeä projekti tuo puksipuiden istutus, nostan hattua kovasti. Ihanaa kun on lämmintä!!
ReplyDeleteIhanaisia kukkivaisia kaikki : ) Kovin englantilainen tunnelma muotopuutarhassa, splendid indeed.
ReplyDeleteUpea ruusu! Ja upea Musti!
ReplyDeleteHieno kukkanen tuo köynösukonhattu! Kissa kaunokaiselle terkkuja karvakavereilta!
ReplyDeleteKosotäti; Kannatta laittaa, vaikka niiden kasvua saa kyllä odotella tooodella kärsivällisenä.
ReplyDeleteSametti Hortensia; Ilma on niin hieno! Aamuisin on kylmä, mutta kun sumu hälvenee, alkaa aurinko ja ihana lämpö ♥
Inka; Ihanaa, se oli tarkoituskin! Niin kuin Miss Marplen puutarha tai jotakin.
Myrsky ja Minna; Aina komeana, tietenkin. Isännän täytyy.
Päikkä; Kiitos, terkut teidän karvakamuille!
On taas niin ihania kukkia. Tuon vaaleanpunaisen ransunhäntäkukan minäkin haluaisin. Ja erilaisia marunoita. Lisäksun tuollaisen uhkeantumman ukonhatun.
ReplyDeleteIhania kasveja on niin paljon!
ReplyDeletePerussyyssävy on mun mielestä semmosia ruskan sävyjä, keltaista, oranssia ja punaista kuten vaikkapa just nauhuksissa, hohdekukissa, kaunosilmissä yms...
ReplyDeleteNiinpä se taitaa olla. Mutta syysmyrkkyliljatkin vasta kohta nousee maasta, nekin on valkoisia ja vaaleanpunaisia :-)
ReplyDelete