Tuesday, 8 April 2014

Sisäkukkaa ja päärynää

Tänä talvena munankuoripelargoni 'Raspberry Ripple' on kukkinut koko talven. Edes yleensä kovin ahkera mårbacka 'Prins Nikolai' ei ole nyt kyennyt samaan. Nyt prinssissä ei ole yhtään kukkaa, mutta tässä vadelmaviettelyksessä on ihan tuore kukkaterttu, jossa on monta nuppua. Nyt se on saanut kaverikseen tuoksupelargonin pienet valkoiset kukat.

(Toim. huom. Ripple ei tarkoita viettelystä vaan väreilyä, mutta raspberry ripple -tyyppistä nimeä käytetään jäätelöannoksista ja muista herkuista)

Tämä on aika hauskaa. Lukinliljan viereltä nousee pieniä kasveja, joiden mietin olevan ehkä sen siementaimia. Nehän alkoivat kukkia ja paljastuivat pikkukäenrieskoiksi! Olen ottanut mullan ruukkuun pihalta ja täällä kasvaa käenrieskaa kaikkialla. Nyt myös huonekasvina!

Tämäkin on aika hauska juttu. Unna ja Ella lanseerasivat aikoinaan päärynäkäsitteen, siis siitä, että kissa on päärynänmuotoinen. Unna Tuutikki on itseoikeutetusti päärynätuutti.
Koska Ransukin on selvästi päärynä, olen tässä vuosien aikana miettinyt, mikähän päärynä Ransu olisi. Koska Ransu ei ole Ransu Tuutikki, ei Ransu voi olla päärynätuutti Unnan lailla, vaikka haluaisikin. Unna on mahdottoman söpö kissatyttö.
Vastaus oli ilmiselvä, se on ollut nenäni edessä koko ajan. Ja nyt selviää, miten hidasjärkinen oikein olen. Ransuhan on päärynäpehmis!
Jäätelölinjalla ollaan täälläkin.

Viime aikoina olen yrittänyt opetella tunnistamaan uusia lintuja cd:ltä. Se on pistänyt päärynäpehmikseen vauhtia.
Missä ne ovat?
Tutkittuaan kaikki huoneet Ransu ryhtyi katsomaan ikkunoista, jos ne olisivat ulkona.

Kun selvisi että lirputus tulee äänitoosasta, Ransu asettui nautiskelemaan luonnon äänistä sohvalleen.
Ilmeen muikeudesta päätellen äänimaailma on mehukasta.

Tänään hihittelin kottaraiselle, joka liverteli ja naksutteli tv-antennin ylimmällä orrella. Kylläpä sillä on hassu ja monipuolinen laulu! Tämä on kuulemma reviirilaulua. Saunasta tullessani huomasinkin, että kottarainen vilahti ulos saunan päädyn pöntöstä. Jospa se taas pitkästä aikaa kelpaisi kottaraisille! Elämme jännittäviä aikoja.

Lukinlilja – Hymenocallis
Munankuoripelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Märbackapelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Tuoksupelargoni – Pelargonium × fragrans

22 comments :

  1. Meillä ei jostain syystä ole vuosiin näkynyt kottaraisia mökillä. Yksi niille sopiva pönttökin olisi puussa vapaana, mutta eipä sinne ole kottaraisperhettä ilmaantunut. Harmi! Komea on kyllä tuo turkki Ransulla! Mulla on kukassa Hgin messuilta ostettu Emma ja Tukholmasta Ulriksdahlista hankittu Pagoda vääntää nuppuja, tähtipelargoni Firefox works taasen varistelee kukkiensa terälehtiä, sen hankin myös Hesasta kukkivana. Loput ovat sen verran vauvataimia, että niistä olen kylmästi napsinut kukkavanat pois, jotta jaksavat kasvattaa ensin kunnon juuret.

    ReplyDelete
  2. Yllättävät alivuokralaiset kukkaruukuissa ovat kivoja.Täällä voikukka ja orvokki , mistälietulleita.nyt olen ilonpilaaja , voi vain kuvitella miltä viininpunainen sohvasi näyttää kun päärynäpehmiksellä on karvanlähtöaika.Minulla sova silmämääräisesti samanlaista vihreää plyysiä , joka iloisesti peittyy kissankarvoihin. Hyvänä puolena se , että karvat irtoavat yllättävän hyvin käsin vetämällä , eivätkä terävätkään kynnet riko kankaan pintaa.

    ReplyDelete
  3. Päärynäpehmis, todellakin! Ja ilmiselvästi varsin herkullinen sellainen.

    ReplyDelete
  4. Pehmis todellakin! Ja ihanan muhkea päärynä : )

    Mistähän muuten tulee tuo nimi Munankuoripelargoni? Käenrieska on kyllä suloinen, niin herkkä ja pieni.

    ReplyDelete
  5. Voi tuota Ransu pehmistä, ilme on kyllä tosi muikea.
    kaunis on pelakuun kukka.

    ReplyDelete
  6. Heh, nyt nauroin ja kunnolla, päärynäpehmis :) Ransu on varmaan aika hoikka poika kaiken tuon pöyhkeyden alla? Kiva tuo teidän yhteinen lintuharrastus! Meillä pojat jekuttaa minut pihalle painelemalla lintukirjan fasaaninappia..vieläkin tuo lintu nimittäin käy popsimassa kukkapenkissä.

    ReplyDelete
  7. Ransu on syötävän suloinen päärynäpehmis! :)

    ReplyDelete
  8. Kivasti on linnut Ransun päällä.

    ReplyDelete
  9. Miks mun tuaksupelakuut ei oo koskaan kukkineet? Muuten näyttävät kyl voivan hyvin.
    Meijän katti on muuttunu taas pihapäärynäks, sitä ei paljoo sisällä näy. Hauska Ransu! Se taitaa aika fiksu kissa.

    ReplyDelete
  10. Meikäläisen vadelmajätskipallura on ihan henkitoreissaan, tiedä mikä häneen on iskenyt.. Hienoa, että sun yksilö on noin topakka. Nyt alkoi tehdä mieli jätskiä ja päärynäpehmistä jajaja... :D

    ReplyDelete
  11. Intianminttu; Minullakaan ei ole ko. pöntössä pesinyt kottaraisia kuin viimeksi kesällä 2008. Tässä ihan vieressä on laidunnettu kyläniitty, joten luulisi ympäristön niille kyllä sopivan.
    Sinulla on aika herkullinen kokoelma pelargoneja! Minullekin niitä on kertynyt sieltä sun täältä, Tukholman messuiltakin muutama, ja blogiystävän siemenestä kasvattamakin!

    Aila; Tuo on aika hyvä ja kestävä sohvamateriaali! Pidän siitä, että karvat pysyvät siinä kiinni. Sohva on pakko imuroida joka kerta kun imuroin, ja juuri sohvan imuroinnin tarpeesta koko huushollin imurointi usein lähteekin. On siis tehokas sohva, kun saa mut siivoamaan :-D

    Myrsky ja Minna; On se herkullinen <3

    Inka; Se tulee kukan terälehtien kuvioinnista, niissä on pisteitä ja viiruja kuin linnunmunissa. Mutta en itsekään ole varma, onko joku pelakuu munankuori vai linnunmuna, niissä on tosi pieni ero, siis kumpaakin on olemassa!

    Kosotäti; Kiitos, Ransun ilme nauratti kovasti.

    Sametti Hortensia; Ransu oli pienempänä todella laiha, nyt se on ihan sopiva - pientä vatsanseudun pehmeyttä kyllä havaittavissa, mutta se ei haittaa. Ei se ylipainoinen ole. Jalat vaan näyttää kovin lyhyiltä, kun vatsavillat on niin pitkät!
    Hitsi niitä fasaaneja!

    Mama; On se :-)

    Sylvi; Niin onkin, hassusti lintuteema tuli siihenkin mukaan.

    Maija; Nyt en osaa sanoa. Olen huomannut, että tuoksupelargoni kaipaa enemmän vettä kuin muut pelargonit, ehkä siksi kun sillä on niin paljon lehtiä, vaikka ovatkin pieniä. Mullakin on yksi pelargoni, jonka sain pistokkaana ja se kasvoi isoksi jo viime vuonna, mutta ei ole kukkinut vielä ollenkaan. Merkillisiä tällaiset.

    Tiina; Voi vadelmaa! Mulle annoit sitten erityisen elinvoimaisen yksilön, tuo on todella hyvävointinen. Tätä kirjoittaessani huomaan siinä toisenkin kukinnon kehittymässä. Saat multa pistokkaan, niin saat omaa kantaasi takaisin. Se 'Catalina' on kyllä mullakin harvinaisen huonokasvuinen ja heikko tapaus, se on ihan raasku. Nipin napin hengissä.

    ReplyDelete
  12. Päärynäpehmis! No niinpä tietysti ♥

    ReplyDelete
  13. Voi Franz ♡
    Ihana mamman pehmis.
    On jo niin ison pojan näköinen...toteaa Onnikin.
    Mutta suloinen on myös pelargonia ja linnut voi olla niin hassuja käyttäytymisellään.
    Meillä mustarastaat kulkee nokka kiinni maassa juosten tuijien alla missä on paljon kariketta ja tuijien sälää.Tamppaavat mamman scillat ja talventähdet siinä leikkiessään
    ( syötävää etsiessään?)

    ReplyDelete
  14. Pehmoinen päärynäpehmis, totta tosiaan.
    Minäkin innostuin kuuntelemaan lintuja rompulta, jotta pystyisin tunnistamaan tuolla ulkona nyt niin upeasti lurittelevia laulajia. Mukavaa puuhaa, samalla voi lueskella lintukirjoja ja opetella myös lintujen ulkoisia ominaisuuksia.

    ReplyDelete
  15. Päärynäpehmis, tietty! Kert ollaan molemmat niin makeita tyyppejä <3

    Terkuin Unna Tuutikki

    ReplyDelete
  16. Menetin tuon ihanan vadelmapelakuunkin, se oli niin elinvoimainen ja muhkea ja vielä Tiinalta saatu :/
    Ransu on tosiaan selvä pehmis, voisi mennä hattarastakin.

    ReplyDelete
  17. Eihän Ransu tosiaan voi muu ollakaan, päärynän muotoinen ja erittäin pehmoinen;)

    ReplyDelete
  18. Päärynäpehmis! Voi hyvänen aika ♥ :D

    Pehmeä se kyllä varmastikin on. Ja hyvin valpas! Tuollainen lintujen opiskelu onkin kissatalouksissa oikein koko perheen huvia ja hyötyä! Sopisi itse kullekin.

    ReplyDelete
  19. Ihana ja makea päärynäpehmis ♥.
    Teillä on niin kodikasta!

    ReplyDelete
  20. 'Catalina' heitti mulla henkensä, samoin kuin kaikki muutkin pienet pelargoninalut. Ei hätää, mulla on lisää noita vadelmapalloja, ne on talvehtineet äidin hoivissa :) Mä en tunnista kyllä juuri mitään lintujen liverryksiä, se harmittaa aina kun kuuntelee viileässä kevätillassa kaikuvaa konserttoa eikä tiedä mikä sulokurkku milloinkin on äänessä.

    ReplyDelete
  21. Mamma N; Niin, tietysti! Miksi en tajunnut jo ajat sitten.

    Leena ja Pojat; Totta, Ransu näyttää nyt viisivuotiaana viimein samalta kuin edesmennyt isoveljensä Viljo kaksivuotiaana... Viljo oli pitkäkarvainen kotikissa, ja ymmärrän nyt, mitä tarkoitetaan kun sanotaan, että norjalaiset kehittyvät hitaasti!

    Between; Niin, se on kiva harrastus, on tosi kiva tunnistaa uusia lintuja pihalla.

    Ella / Unna; Niin, paitsi että varmaan teidän mielestä teissä ei ole mitään päärynää, olette aina kissan muotoisia! Makeita tyyppejä olette :-)

    Maria; Voi että, harmillinen kato!

    Katja; Niin on :-)

    Pioni; Niinpä!

    Henna, Friede ja Figo; Kyllä, ja meillä linnut ovat koko perheen harrastus!

    AnnaS; Kiitos!

    Tiina; Juu, niin muistelinkin. Onneksi et menettänyt kaikkia vadelmia!
    Lintujen tunnistaminen on siitäkin vaikeaa, että tähän aikaan vuodesta ne ovat kaikki äänessä yhtä aikaa. Tunnista siitä nyt sitten.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!