Toissa viikolla pidin navetan tervausviikon.
A couple of weeks ago I started repainting my old cowshed with linseed oil (white parts) and wood tar mixture (dark parts).
Navettani on hyvin pieni ja hirsistä tehty. Sekin täytyy kengittää joskus, sillä ylämäen puoleinen alin hirsi on lahonnut, eikä sivujenkaan alimmissa hirsissä ole kehumista. Mutta kun olen kaivanut maata niin, että hirsikehikko ei enää ole maakosketuksessa, niin kaipa tuo kestää vielä siihen asti.
Hirsiä voi kuitenkin kengitystä odotellessa vähän huoltaa. Navetan eteläseinä on laudoitettu, olen jokusen huonoimman laudan ja riman uusinutkin. Nurkissa on ollut kotelot, mutta niitä ei kannata uusia ennen kengitystä. Sudin vain hirsien päihin valkoista pellavaöljymaalia, jotain samantapaista niihin oli aiemminkin laitettu.
Ikkunoidenkin korjaaminen on kesken. Tämä oli rikki ja sen korjasin jo, mutta toinen ikkuna puuttuu kokonaan. Keskeneräisyys ei haittaa, vaan maalasin vielä hyväkuntoiset räystäslaudat ja korjatun ikkunan puitteet. Näyttää hassun siistiltä ja rähjäiseltä samaan aikaan!
Haaveilen viherkatosta, tässä olisi sopivan loiva kattokulma siihen, ja viherkatto sopisi tyylillisesti tummaan hirsirakennukseen oikein täydellisesti.
Seiniin sudin tervan, pellavaöljyn ja tärpätin seosta, kunnes loppui ensin tärpätti ja sitten vielä tervakin. Siispä oli ryhdyttävä muihin puuhiin.
Aloin kiinnittää uusia linnunpönttöjä. Tämäkin homma on odottanut sitä, että saan ensin seinän maalattua. Hirveän moni puuha on jonkun ketjureaktion häntäpäässä!
Päätykolmiot on maalattu punamullalla, mutta haluaisin nekin tummanruskeiksi. Niinpä sudin punamullan päälle tervaseosta, ja se vähän tummeni. Ehkäpä se ajan saatossa muuttuu. Punamultahan on siitä loistava maali, että sen päälle voi maalata suoraan mitä vain, sillä se ei muodosta kalvoa, vaan on vanhettuaan vain jauhomaista ainetta puun pinnassa.
Kaivelin vähän ojia navetan ympäristössä ja muuallakin. Tämä on yhtä ihanaa puuhaa kuin lapsenakin: nostaa lapiollinen maata ja katsoa, kun vesi alkaa virrata! Mahtavaa!
Joka paikasta nousevia kiviä päätyy kivimuuriin ja penkereisiin. Tämä tontin reunan kivimuuri sai taas muutaman palan lisää. Tämän edustalla, tuossa saarnien alla, on vuokko-esikkopuutarhani.
Musti esittelee. Mamman (Huom: Naukulan Mamman avustuksella!) tekemä muuri on hyvä kyttäyspaikka. Kyllä mammat tietää.
Iloiset terveiset tervantuoksuiselta pihalta!
Knitting – a cardigan for Isobel
1 hour ago
Meilläki oli pari päivää tervantuaksunen piha, miäs kun tervas leikkimökin alustaa. Harmillisen vähän aikaa se haisi, terva on ihanaa!
ReplyDeleteSäähän oot oikee monitoiminainen! Onks mittään mitä sää et ossaa? Hirveen hiano toi sun navettas, ottaisin meille samanlaisen oikeen miälelläni. :-)
Voi kun tähän blokiisi saisi vielä tuoksutehosteet, terva ja sulanut maa tuoksuu niin hyvälle ja tietysti kaikki kevään kukatkin! Kyllä nuo Sinun kissat on ihania! Paljon ihania (ruuan?) hajuja niidenkin nenään purjehtii. Tampereella on ensi viikonlopulla Supermessut, aika hauska juttu, onkohan nimi paikallaan vai hiukan huikentelevainen?
ReplyDeleteterveisin
Kivipellon Saila
No eipäs nyt liiotella! Ihan itse oot kyllä metritolkulla tuota aitaa rakentanut. Minä vaan avustin muutaman kiven kanssa!
ReplyDeleteMaija; Terva tuoksuu ihanalta! Nytkin, kun kävelen navetan ohi, tuntuu tuoksu nenässä, tosin se saisi todellakin kestää pidempään.
ReplyDeleteKiitos vain, heh. En osaa esimerkiksi leipoa marjapiirakkaa. Viimeksikin kun yritin, tuli ihan hirveän pahaa. Puistattaa vieläkin, kun ajattelen. Söin silti, purin hammasta ja söin monta päivää... se vielä puuttui, että olisi pitänyt ryhtyä uudestaan jotain kokkaamaan!
Kivipellon Saila; Messujen nimet on joskus aika hassuja... tarkoittaa varmaan, että siellä on monta aihetta yksillä messuilla. On suurmessuja ym., ja nyt nuo supermessut! Mutta olen onnistunut käymään myös minimessuilla ;-)
Mamma N; Eipä ole moni vieras avustanut kivimuurin teossa! On maininnan arvoinen paikka. Ja kun isäntäkin hyväksyy, niin hyvää työtä on tullut tehtyä.
Minä olen kiviaitafani ja tuo sinun ja Naukulan mamman tekemä kiviaita on tosi tosi hieno :)
ReplyDeleteIhana hirsinen vanha navetta!!
ReplyDeleteOnpa hurmaava navetta, aivan käsittämättömän hieno. Punamulta todellakin rocks ja miten upealta monet värisävyt näyttävät sitä vasten...Muuri on ihana ja Musti myös :)
ReplyDeleteMama; Kivet on hienoja! Paljon kivempia muurissa kuin maan sisällä, mistä niitä joka vuosi nousee häiritsevästi ruohonleikkuuta haittaamaan...
ReplyDeleteIrmastiina; Niin on :-)
Sametti Hortensia; Se on ihana ja teki minuun vaikutuksen jo kun kävin ekaa kertaa katsomassa tätä tilaa. Punamulta rokkaa, muta juuri tuossa navetassa en välttämättä sitä halua - se on niin värikäs pieneksi rakennukseksi. Tällä tontilla on joka talo eri värinen, aika sekavaa. Niin tulee olemaankin, mutta haluaisin että tuo olisi vain sellainen hirsisen oloinen ilman punaista.
Purojen kaivuu on kivaa puuhaa, heti näkee työnjäljen! Varsin komean muurin on Musti saanutkin.
ReplyDeleteMustilla on varsin asiallinen tähystysmuuri!
ReplyDeleteJa voi vitsi, mikä navetta, sitten kun saat sen talosi valmiiksi, voit ottaa tuonne navettaan kyytön ja muutaman vuohen :)
Nuuh, tervantuoksuinen piha kuullostaa ylelliseltä, sinne saaren rannoille se tervan tuoksu erityisesti sopiikin :)
Jotta on mukavan näkönen navetta, tuostahan sais vaikka kesäaitan.
ReplyDeleteTervassa on sitten hyvä tuoksu.
Sähän oot ollut mahtavan energinen :) Sopii juuri passelisti tuo väri vanhan navetan henkeen. Tykkään!
ReplyDeleteMyrsky ja Minna; Niin on, ja niin on :-)
ReplyDeleteSuvikummun Marja; Heh, juu, ehkä joskus. Tai täälläpäin pitäisi tietenkin ottaa länsisuomenkarjaa!
Kosotäti; Se on kiva rakennus.
Katja; Kevät saa aikaan energiapiikin!
Tervan tuoksu on yksi mun vahvimpia lapsuuden tuoksuja. Äitini lapsuudenkotiin mentiin silloin kun olin lapsi tervatuilla veneillä. Muistan aina sen moottorin puksuttavan äänen, veneen puulaitojen natinan ja terven tuoksun. Ah, tuli ikävä niitä aikoja :)
ReplyDeleteJos olisi joku reippaus-aktiivisuus-toimeliaisuus-palkinto, jonka voisi näin virtuaalisesti tässä ojentaa, niin antaisin sen välittömästi sinulle. Toiset puhuu suureen ääneen tekevänsä, toiset tekee ja sitten hiukan kertoo.
ReplyDeleteTervantuoksu, ah.
Katja; Ihanat tervamuistot sinulla! Tervassa on tosiaan aivan ihana tuoksu. Ja mieleenjäävä.
ReplyDeleteGeranium; Heh, kiitos!
Ihana tuo navettsi.Oletko koskaan ajatellut kanoja?Saisit munien lisäksi omaa kanankakkamultaa , sitäpaitsi kanat ovay mukavia persoonia. Pienenä nuukuusvinkkinä laudoituksen uusiminen. Laudat voi vaan kääntää , niin , että rispaantunut pää jää räystään alle piiloon ja suojaan.Tällä konstilla mennään taas ainakin 10 vuotta eteenpäin!
ReplyDeleteLautojen kääntäminen on hyvä vinkki! Jotkut laudat vaan ovat sen verran vääntyneitä, että mielummin laittaisi suoraa tilalle. Mutta ei niitä tosiaan kannata kaikkia vaihtaa.
ReplyDeleteKanat olisivat mukavia. Mietin niitä sitten, kun elämäni on vähemmän liikkuvaista - kanalaa on vähän vaikea ottaa autolla mukaan, kun lähtee välillä viikoiksikin pois!
Ai että terva tuoksuukin näin keväisin niin ihanalta<3 Meillä se tuoksui kun setä musta suihkutteli tarvirenkaiden pultteihin jotakin tervan sekaista voidetta, saadakseen pultit auki siis... Mukavaa puuhasteluviikkoa sinulle ja pojille!
ReplyDeleteTuosta tulikin mieleen, että meidän pitäis myös maalata tänä(kin) vuonna, osa autotallista jäi maalaamatta viime kesänä...
ReplyDeleteMinna; Ai, sellaisessakin aineessa on tervaa? Kiitos, samaa teille sinne!
ReplyDeletePioni; Se on kumma, miten näitä maalausurakoita onkin joka vuosi. Ja sitten kun saa kaiken valmiiksi (heh, koskahan niin pääisisi käymään), niin pitää taas aloittaa alusta!