Tuesday 2 July 2013

Ihanaa siellä sun täällä

Varoitus! Tämä on sekamelskamaraton. Ihanaa on joka puolella, esimerkiksi muotopuutarhassa valkoisten ja vaaleanpunaisten kukkien keskellä. Edessä on valkokukkainen myskimalva ja sen edustalla komealuppion lehdet.

There are lovely bits oll over...

Paahdepenkissä kukkii pienikasvuinen etelänruusuruoho 'Mars Midget' ja sen takana täkäläistä luonnonkasvia ketoneilikkaa, tienvarresta juurenpätkästä kerättyä kantaa.

Vuokko-esikkopuutarhassa asustaa maariankämmekän sukulainen Dactylorhiza praetermissa.

Tarhalaukkaneilikka 'Nifty Thrifty' aloittaa kukinnan pihapolun kivenkolossa.

Villinä rehottavaa aluetta reunustaa palavarakkaus, sen takana viime syksynä kaivetun saunaliiterin vierun ojamullan on vallannut kirjopillike, se on minusta hieno rikkaruoho ja lisäksi yksivuotinen, joten ei siitä mitään haittaakaan ole.

Japaninvaahtera 'Osakazukin' uudet lehdet ovat punaisia, niiden kaverina kukkii söpö luonnonkukka ojakärsämö. Tämän takia en ole kääntänyt vuokko-esikkopuutarhaani sitä perustaessani, vaan istuttanut koristekasvit sinne luonnonkasvien sekaan, kun siellä kasvaa tällaisia aarteita.

Tolkien-penkissä kukkii isohelokki, vaikka sillä ei olekaan Tolkienin kanssa mitään tekemistä.

Ransu on ihana.

Sitten ovat kiinanpionit, vielä kerran! 'Lady Alexandra Duff'.

'Nippon Beauty'.

'Duchesse de Nemours'.

'Wladyslawa'.

Vastikään hankittu kyläkurjenpolvi 'Midnight Reiter'.

Huussi.

Lehmät kyläniityllä. Ja valkoinen charolais-sonni.

Mustaselja kukkii, kohta saadaan seljankukkasamppanjaa.

Molemmat kuolleiksi julistamani ängelmät ovatkin hengissä! Jaloängelmä punnersi minipienet lehdet maan pinnalle juhannuksena ja tämän keijuängelmän versot löytyivät metsäpuutarhapenkistä muutama päivä sitten. Eläköön!

Herhiläiset pörräävät ahkerina rohtosormustinkukissa.

Muotopuutarhassa on kukkeaa, vaikka aukkopaikkojakin löytyy, kun kasveja hävisi talvella. Ei nyt keskitytä siihen vaan nautitaan tästä! Ehkä lisää kuolleistaheräämisiäkin vielä tapahtuu.
Kukkeaa heinäkuuta kaikille!

Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Isohelokki – Oenothera missouriensis
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Keijuängelmä – Thalictrum rochebrunianum
Ketoneilikka – Dianthus deltoides
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kirjopillike – Galeopsis speciosa
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Mustaselja – Sambucus nigra
Myskimalva – Malva moschata
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Palavarakkaus – Lychnis chalcedonica
Rohtosormustinkukka, valkokukkainen – Digitalis purpurea 'Alba'
Tarhalaukkaneilikka – Armeria Maritima-Ryhmä

48 comments :

  1. Upeaa kun olet jättänyt luonnonkasveja paikoilleen.
    Kaunista on kaikki..lehmätkin!

    ReplyDelete
  2. IHANAA KAIKKIALLA olisi sopinut myös otsikoksi. Todella herttaisessa ympäristössä saat nautiskella!

    ReplyDelete
  3. Kauniita! Sinun lähettämistä sormustinkukan siemenistä ei itänyt kai yksikään. Kylvin ne juuri ennen niitä paahdehelteitä ja taisin kastella sittenkin liian vähän. Tosin kyllä samaiseen penkkiin kylvetyt unikot itivät varmaankin joka siemen, kukkia on tulossa paljon! Kiitos vielä kerran.

    ReplyDelete
  4. Ihanaista sekametelisoppaa, i love it! Ja kyllä -Ransu on ihana <3 Pari sormustinkukkaa meillä kukkii, ja Husbend ihmetteli kalsariesi väriä mutta eihän ne niitä olekaan vaan Viherlandian versiot. Pikkuruiset alut sun kalsareista on kadonneet, olis sittenkin pitänyt siemenet laittaa syksyllä jo maahan :(

    ReplyDelete
  5. Tosi ihanaa, kaikki! Niin paljon kukkia! Mulla kukkii tällä hetkellä komeimmin vain rikkaruohot :D

    ReplyDelete
  6. Taina T; Luonnonkukissa on paljon kauneutta, lehmissä myös ;-)

    Akileija; Kyllä täällä viihtyy :-)

    Katja ja Pirkko; Mitämitä, kalsarien salaperäinen häviäminen??? Ehkä niistä joku vielä virkoaa ja itää.

    Kartanonrouva Elise; Voi ei. Onneksi luonnonkukkiakin on varsin somia, kuten näistäkin kuvista näkyy. Teillä on tainneet olla muut kiireet sen kuistin kanssa.

    ReplyDelete
  7. Naminami mitä karkkia silmille! ;)

    ReplyDelete
  8. Hurmaava maraton!
    Ihanin tietenkin on Ransu ♥

    Mulla ei kuki tänä kesänä yhtään sormustinkukkaa, viimevuotisista kylväytyneitä siementaimia on ainakin miljardi pitkin tonttia. Ensi kesänä siis kukkii taas. Minäkään en enää tiedä, missä sun kalsarisi ovat, ovat sekoittuneet toisten joukkoon, mutta ensi kesänä sitten löytyvät,jos kukkivat ;)

    Huussi on ihana ja lehmät vallan sympaattisia.....

    Tänään juuri istutin Midnigt Reiterin seuraksi Dark Reiteria, joka on vähän korkeampi, toivottavasti viihtyvät keskenään!

    ReplyDelete
  9. Kaunista on.
    Minä pelastin tänään kellokärhön.
    Luulin ensin sinivaleunikoksi.
    Olen niin iloinen.

    ReplyDelete
  10. Ihanat kuvat, ne kaikki. Tuo lehmäkuva antaa niin ihanan entisajan tunnelman kun melkein joka niityllä niitä oli. Ja Ransu, sitä jaksaa ihailla, on niin komea.
    Oikein hyvää heinäkuun jatkoa kukkiesi joukossa!

    ReplyDelete
  11. Lehmiä ja pioneja ja... ihanaa! Ylivoimaisesti ihanimpana tietenkin Ransu, jonka ihailijakuva jälleen aiheuttaa huimausta Unna-neidille. On se vaan niin komea tuo Saaripalstan kalenteripoika :)

    ReplyDelete
  12. Kauniita kuvia. Ja mukavia henkiin heräämisiä.

    Kiitos myös siitä tiedosta, että olet laittanut luonnonkasvien sekaan muita kasaveja. Minulla on pieni alue, jonne koitan sitten syksyllä laitella luonnonkasvien sekaan myös jotain istutettua. Uskallan nyt ehkä sitä kokeilla. Se on ihan nätti niinkin kuin nyt on, mutta kaipaa vähän väriä, varsinkin keväällä ja alkukesästä.

    ReplyDelete
  13. Oih meilläkin olen muutaman ketoneilikan nähnyt tuossa pellon reunassa kasvavan, pitäisikin yrittää pelastaa ne sieltä pöheiköstä!! Ajattelin, että saan samaa kukkaa kun kylvin joku vuosi sitten pussista ketoneilikkaa, vaan kyllä tuo luonnon kanta oli juuri tuollaista vaaleanpunaista, pussista tuli punaisempaa, vaikka sekin kasvaa tosi ravinneköyhällä paikalla.
    Ihana kämmekän sukulainen, tulee mieleen ihan nuo jo tältä vuodelta kuihtuneet yön kuningattaret, valkolehdokit. Muistatkos mistä tuon olet hankkinut?;)
    Tarhalaukkaneilikkasi muistuttaa erehdyttävästi sitä Ekmanilta ostamaani rannikonlaukkaneilikkaa!
    Luonnonkukatkin on niin ihania. Huomasin eilen että taidan saada puutarhaan takaisin myös kannusruohon, jonka yksi esiintymä peittyi viime syksynä tuossa kiviaidan vieressä mullan alle.
    Hihi on siinä sonnilla mukavat oltavat, yksinään tuollaisen lehmäjengin kunkkuna:DD
    Minäkin jo istutin kolme siemenestä saamaani jaloängelmää, keijut Nuppulan taimivaihdosta, odottelevat vielä sopivan paikan löytymistä. Missä ne sinulla kasvaa? Luin Mustilan arboretumin sivuilta, että kasvavat siellä puolivarjoisella metsäaukiolla. joten laitoin jaloängelmät nyt sitten tuonne metsän reunaan yhteen rhodoille kaivetusta istutusalueesta;) Lieneekö hapan multa sitten mieleen vai turmioksi, se jää nähtäväksi!!
    Aika maratooni kommenttikin tästä taisi tulla, mukavaa keskiviikkoa sinne koko poppoolle!

    ReplyDelete
  14. Kesä on rehevimmillään. Jotenkin tuo ojakärsämökin pääsee oikeuksiinsa. Se on kaunis kukka.

    En ole viime päivinä päässyt jättämään kommentteja, vaan juuri kun olen julkaissut, ne ovat kadonneet jonkin virheen takia. Ihailin tuolla alenmpana erityisesti puunalus kasvillisuutta puutarhavierailullasi. Erittäin mielenkiintoinen haaste monessa pihassa.

    ReplyDelete
  15. Kaunis tuo valkoinen digitalis ja Ransu.

    ReplyDelete
  16. Ihana sekamelskamaraton...:D
    Kaunis pöytä ja tuolit ja niin söpö huussi...:)

    ReplyDelete
  17. Kaunista , kesäistä ja kukkeaa! Pidän erityisesti tuosta japaninvaahteran ja ojakärsämön yhteiskuvasta. Missä muualla nämä kasvit voisivat kohdata, kuin ennakkoluulottoman kasviharrastajan puutarhassa :)

    ReplyDelete
  18. Voi ihanuuksia (Ransu mukaanlukein)!!! Ja tuo muotopuutarha on niin nätti!

    ReplyDelete
  19. Kyläkurjenpolvesi on ihana, kuten myös näkymä lehmäniitylle. Niin leppoisa tunnelma.

    ReplyDelete
  20. Linda; Keijuängelmää kuuluisi olla sinun pihalla!

    Suvikummun Marja; Minullakin oli ekan kukkimisvuoden jälkeen tauko. Nyt tilanne lienee tasoittunut niin, että kukkia on joka vuodelle. Mietin, että ensi vuonna pitäisi olla niitä aprikooseja, kun viime vuonna kukki vain niitä. Mutta toissa vuonnakin kukki yksi aprikoosi kukkasoihtu, silti sen siementaimet näyttävät risteytyneen valkoisen kanssa, varmaan punaisiksi kun siinä penkissä kasvaa paljon punaisia, joita ei ennen ole ollut. Eli jotta aprikoosin saisi säilymään, pitänee katkaista valkoisten kukkavarret tms. Mietin strategiaa valmiiksi ensi vuodelle.

    Rva Pioni; Ihanaa! Tällaiset ilmestymiset ilahduttavat kovasti.

    Mummeli; Kiitos! Lehmät niityllä antavat sellaisen tunnelman, että juuri näin asioiden kuuluu ollakin.

    Ella; Ransu on tyytyväinen auheuttaessaan huimausta myös siellä päässä! Ei toki mitään vakavaa, jotta neito ei pökerry ja lyö pientä somaa päätään.

    Vaalean vihreää; Sellainen istutus vaatii liian suuriksi kasvavien luonnonkasvien, ja ei-toivottujen, raivausta muutaman kerran kesässä, mutta niinhän kukkapenkkejäkin joutuu kitkemään. Riippuu paikasta mikä viihtyy. Narsissit ovat hyviä luonnonkasvien sekaan tuomaan kevätväriä, kukkapenkeissä je runsastuvat liikaakin.

    Minna; Kiitos maratinkommentista :-)
    Luonnon ketoneilikassa on ehkä kumminkin kaunein sävy, tai ovathan ne kaikki kauniita. Voi että, minulla valkolehdokit kukkivat vielä. Ostin Dactylorhizan Järvenpään pihapalvelusta.
    Tuossa laukkaneilikkakuvassa ei näykään lehdet tarkasti, tällä lajikkeella on keltakirjavat lehdet.
    On hyvä, että lehmälaumassa on sonni, pysyvät lehmät rauhallisempina. Ja sonnilla mukavat oltavat ;-) Tosin lehmät keskittyvät vasikoihinsa.
    Mulla on ollut jaloängelmä väärässä paikassa, liian auringossa muotopuutarhassa, josta siirsin sen kituvana syksyllä metsäpuutarhapenkin reunalle. Siksi se ehkä on niin hidas. Keijuängelmä kasvaa samassa penkissä, mutta ehkä liian talvimärässä kohdassa, siirrän sen nyt sivummalle katajan tyvelle, missä sillä on myös puolivarjo. Kun onhan näin myöhäinen kasvuun lähtö merkki jostain viihtymättömyydestä.

    Désirée; Voi harmi kommentoinnin ongelmia! Hyvä kun sait nyt läpi.

    Amalia; Kiitos! Ransu on tyytyväinen ;-)

    Irmastiina; Kiitos!

    Saraheinä; Juu, ne sopivat hurjan hienosti yhteen ihan sattumalta, kukassakin on japanilainen muotokieli.

    Jaana; Kiitos, ihanuuksia ovat, Ransu varsinkin :-)

    Geranium; Kiitos! Kurjenpolvet ovat varsin ihania, tiesit EHKÄ ;-)

    ReplyDelete
  21. Just kun tulin mökkilomalta ihalin metsän ja järvenvälissä rehottavaa luonnonkukkaa, pitää katsoa mikä se on . Se peitti hienosti maata ja kukki keltaisin kukin. Luonnonkukat kyllä jaksavat ilahduttaa kun niitä näkee. Ja onneksi näkee. Kaikki pikkutiet rehoittavat hienosti, niitä olen nähnyt Satakunnassa ja Koskella Paulan luona sekä nyt Itä-Suomessa. Joskus olen ajatellut, että mahtavatko ne lupiinit moottoriteiden varsilla olla suuri uhka, kun menee kauemmkasi moottoriteistä niin siellä niitä kukkia vasta on. Mahtaisiko siellä moottoriteiden varsilla monikaan suomalainen luonnonkukka menestyä kun koko maa on moneen kertaan muokattu ja ei ole mitenkään luonnonmukaista sekään.
    Tuotu sinne kuormaautoilla ties mistä!

    ReplyDelete
  22. Tuo on niin totta, eivät moottoriteiden pengermät mitään "luonnontilaan jätettyjä" paikkoja ole, vaan siirtomaata. Jos ei lupiinia, niin kasvaisivat horsmaa ja koivun- sekä pajunvesoja. Täällä on maisema kaunistunut huomattavasti lehmien paluun jälkeen, eli niitä voisi sjoittaa lakisääteisesti pitkin maata. Nehän lisäävät luonnonlukkalajistoa pitämällä maisemaa avoimena ja rikkomalla sorkillaan vähän maan pintaa antavat luonnonkasveille paikkoja kylväytyä.

    ReplyDelete
  23. Ihana sekametelisoppa! Suosikkini ovat Ransu ja valkoinen sormustinkukka ♥

    ReplyDelete
  24. Ihanan näköistä! Tiesitkö Saila, että Saaripalsta on listattu Suomen puutarhablogien top10- listalle!? Onnea :)

    Listaan pääsee tästä osoitteesta: http://news.cision.com/fi/cision-finland-oy/r/cision-listasi-suomen-top-10--puutarhablogit,c9434402

    ReplyDelete
  25. Ai ai, ihanaa, kaunista, viihtyisää ... olisiko tuo viimeinen laatusana parasta!

    Kukikasta pihapuuhaa ja nautintoa sulle heinäkuuksi!

    ReplyDelete
  26. Niin ... ihailin ja ihmettelin jonkun ojanpielessä kaunista valkoista, nyt tutkin, se oli vehka! Onko sulla niitä mutapalstalla, etsin, en haulla löytänyt. Näyttävä kukkiessaan.

    ReplyDelete
  27. Ihanat kukat ja ihana Lansu ♥
    Ja onnittelut listasijoituksesta!

    ReplyDelete
  28. AnnaS; Kerrotaan Ransulle :-)

    AnnaW; Kiitos! Juu, heitä tulikin tiedote.

    Pike; Kiitos! Vehka on vasta ostoslistalla, sopii varmasti mutapuutarhaan :-)

    Mylsky ja Minna; Kiitos!

    ReplyDelete
  29. Ihanan kukkeaa runsain mitoin ja niin mukavasti sikin sokin: helokit, pionit, huussi ja lehmät. Ja kaiken kruunaa Ransu!

    ReplyDelete
  30. Läähpuuh miten upeaa!! Mahtavia pioneita, ihanainen ja Ransu ja tuo ruusuruoho! Sitä ihastelin Marian blogissa pari päivää sitten ja toisinaan katsellut sillä silmällä taimistoillakin. Nyt sitä on varmaan ihan pakko hankkia ;)

    ReplyDelete
  31. Puuh uuh mikä turkki Manulilla! =(♥.♥)=

    ReplyDelete
  32. Ihanat luonnonkukat siellä sovussa muiden kanssa. Ihana tuo kuva sormustimesta. Ja Franz <3 Ja söpö huussi ja ihanat lehmät ja etenkin sonni.
    Hauska hauska postaus yllätys kuvineen ( siis Franz, huussi lehmät ja kumppani ).
    Kesä jatkuu...ja nyt kun viileni se pitenee vaan.
    Mikähän täs on et tää yks silakanhajuinen tunkee taas suuhun. Oisko mamman kommentointiasento sohvalla ja iltapusujen tarve syy siihen ?

    ReplyDelete
  33. Kesäihanuuksia ♥

    Ransulla ihanan silkkisen näköinen turkki ♥

    ReplyDelete
  34. Between; Kiitos, niin kruunaa :-)

    Tiina; Mulle kelpaisi se pidempikin versio, kun tämä on kääpiö, mutta parempi kuin ei mitään etelänruusuruohoa laisinkaan!

    Elina; Ransu kiittää, pur pur ja pusku (ja nenän "hienovarainen" puraisu!)

    Leena ja Pojat; Ai teilläkin viimein viileni, tänne tuli ehkä vähän lämpimämpi, paitsi että tuulessa varjossa jäätyy :-D Ihana silakanhajuinen lisälaite sun puhelimessa!

    Kirsikka; Niin on, ja Ransu on pehmopoika :-)

    ReplyDelete
  35. Ohi aiheen, mutta oli pakko tulla oikaisemaan, että ne nukkekodit on siis Pohjanmaan museossa :) Vähän vissiin väsynyttä tekstiä mulla, kun ei saa selkoa. Pitää ajatuksen kanssa korjailla huomenna! Mutta siis tervetuloa vaan näille nurkille, ja kahvillekin saa piipahtaa :)

    ReplyDelete
  36. Kiitos oikaisusta, väsynein silmin sitä luin, jotta en tiedä missä informaatiokatkos sattui ;-) Saas nähdä, kiitos kovasti kutsusta! Vähän meinasin, että kesälomareissu olis nyt tehty kun viime viikolla kävin Porissa. Mutta aika pahan houkutuksen heitit!

    ReplyDelete
  37. Kyllä on ihan selvä juoni :) Ihanaisia kukkijoita ja kaikki muukin, jopa huussi. Ihana tunne, kun on luullut jonkun kasvin heittäneen henkensä, ja sitten se vielä nouseekin ja yllättää iloisesti. Riemullinen jälleennäkeminen !

    ReplyDelete
  38. Ihana piha ja miljöö...

    ReplyDelete
  39. Nyt taas muistan, että mulla jäi se huussikuva ottamatta! Ehkä vielä joskus :)

    ReplyDelete
  40. Pivi; Hyvä että juoni löytyi :-D Menetetyksi luullun kasvin jälleennäkeminen on riemukasta!

    Anemone; Kiitos, niin minustakin :-)

    Mamma N; Tuohon kuvaanhan voi hyvin kuvitella Ransun loikkaamaan ;-)

    ReplyDelete
  41. Oih, ihanuutta! <3 <3

    Voisitko muuten vihjaista, mitä kukkaslajeja kannattaisi koklata tälläiseen metsäiseen, mäntyvaltaiseen pihaan rodojen, särkyneiden sydänten, palavien rakkauksien, liljojen yms seuraan. Toisin sanoen, mitkä kukkaset pitäisivät tällaisesta happamasta ympäristöstä, jossa esim syreenit eivät millään näytä viihtyvän, ankarasta kalkituksesta huolimatta.

    ReplyDelete
  42. Nämä ovat aina tosi hankalia kysymyksiä, vaikeaa on luvata minkään varmaa menestymistä. Kasvupaikka tietysti pitää aina valmistella huolella, pelkästään puiden alle tökkäämällä ei mikään menesty, paitsi ne luonnonkasvit jotka sellaisissa paikoissa kasvavatkin. Yksi, joka viihtyy happamassa, on kuulemma sinivaleunikko. Pitää myös tutkia, onko maa kuiva ja kostea, onko siinä turvetta jne. jotta saa selville, mikä siellä viihtyy.

    ReplyDelete
  43. Taas oli ihana kukkais-, lehmä-, huussi- ja Ransu-sikermä. Minusta myös valkopillike on kaunis luonnonkasvi, ottaisin sitä mielelläni kasvamaan jonnekin vaikka kukkapenkkiinkin. Tuli mieleeni tuosta kirjopillikkeestä.

    ReplyDelete
  44. Valkopillikkeestä tuli minulle mieleen valkopeippi, ehkä tarkoititkin sitä, kun pikaisella haulla ei kasviossani näytä olevan valkopillikettä. Pillike ja peippi ovat ihan samannäköiset kasvit. Valkopeipit jätän minäkin pääosin rauhaan kukkapenkeissä, elleivät uhkaa peittää alleen jotakin tärkeää ja hennompaa. Jostain olen ymmärtänyt, että sitä onkin vanhastaan istutettu koristekasvina.

    ReplyDelete
  45. Pionit ovat upeita,mutta Ransu on kyllä kaikkein ihanin :)

    Mukavasti osaavat kasvit välillä yllättääkin yhtäkkisellä esiin tulollaan,eikä aina vaan sillä,että katoavat kasvupaikaltaan kuin tuhka tuuleen.

    ReplyDelete
  46. Ransu on ihana :-) On huippuihanaa, että kaikki kadonneeksi luullut eivät olekaan kadonneet!

    ReplyDelete
  47. Kiitokset vastauksestasi :) Sinivaleunikkoa ovat monet kehuneet... täytyy katsella josko sitä olisi jostain saatavilla.

    ReplyDelete
  48. Sita voi kokeilla. Jotkut väittävät jouluruusujenkin viihtyvän happamassa, mutta omani kasvavat enemmänkin kalkkipitoisessa maassa ja viihtyvät hyvin. Ota tästä nyt sitten selvää, missä ne oikein viihtyvät!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!