Runon ja suven päivän kunniaksi laitan pari kuvaa ihastuttavista akileijoista, jotka kukkivat aina vain. Valkokukkainen lehtoakileija tahtoo hävitä valkoisten sormustinkukkien sekaan, mutta kyllä sen sieltä erottaa, kun katsoo tarkkaan – ja niinhän puutarhassa kannattaakin kulkea, aistit tarkkoina.
This is the day of poetry and summer, according to Finnish calendar. Let's celebrate it with poetical flowers!
Tolkien-penkissä kukkii 'Red Hobbit' -akileija. Tämän kaverilta leikkasin kaikki kukkavarret pois, kun nuput näyttivät niin huonoilta. Se varmaankin kukkii hieman myöhempään tehtyään uudet varret. Akileija on siitä ihana, että se on niin sinnikäs! Wivi-tädin kerrotun vaaleanpunaisen lehtoakileijan kukkavarret kävi peura syömässä kukinnan loppuvaiheessa, mutta nyt sieltä on nousemassa uusia nuppuja.
Samassa kukkapenkissä kasvaa suloinen harmaapipo. Mutta kuka on keksinyt antaa hennolle ja herkälle kasville nimeksi PIPO? On punapipo, vuoripipo ja jopa pystypipo, ihme ettei vielä villapipokin.
Ihan lähellä on apteekkarinruusu aloittanut kukinnan.
Pisamakellokin kukkii Maria-patsaan juurella, kiitos tästä kuuluu siis
Marialle!
Runon ja suven päivä huipentuu keskiyön puutarhakierrokseen, jolloin silmät ja nenä havaitsevat eri asioita kuin päivällä. Paimenmatara on valloittanut lautapinon.
At midnight, one notices the little white star flowers of hedge bedstraw... and another star performer too!
Ransu runoilee ransunvärisiä rakkausrunoja kuistin kaiteella kesäyössä,
Unnalle varmaan.
Hyvää runon ja suven päivää!
Apteekkarinruusu – Rosa 'Officinalis'
Harmaapipo – Penstemon hirsutus
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Paimenmatara – Hedge bedstraw – Galium album
Pisamakello – Campanula punctata
.JPEG)
.jpg)
Tuo punainen akileija on yksi kaikkein kauneimmista kukkasista mitä tiedän. Hyvää runon ja suven päivää sinnekin!
ReplyDeleteRansunväri paras väri! <3
ReplyDeleteTäytyy sitten ihan konsultoida sinua, kunhan päästään muuttamaan ja saan itsellenikin Tolkien-penkin (ihan röyhkeästi matkien...)! Semmoinen olisi tosi hieno. Enpä muuten muista olenko jo aikaisemmin kysynyt, että kuulutko Suomen Tolkien-seuraan?
Eero; Tuo on todella upea kukka. Kiitos!
ReplyDeleteElina; En kuulu, olet joskus maininnut että itse kuulut! En ehkä ole kovin perehtynyt harrastaja, tai miten sekin mitataan. Tolkien-aiheisia kasveja on vähän hankala löytää, jonkun pitäisi perustaa Tolkien-taimitarha ;-) Minulla on kyllä pitkät listat kasveista jotka ovat, jotkut aasinsiltojen kautta, Tolkien-aiheisia. Jee, saa matkia :-)
Upean kuvan olet ottanut Red Hobbitista!
ReplyDeleteSiis miten mahtava väri tuossa akileijassa!! En ole ennen nähnytkään...
ReplyDeletePaljon on pipoloita ja kivojahan ne ovat, ympäri vuoden ;))
Akileija; Hobitti näyttää olevan kuin kotonaan punamultaseinää vasten, vaikka en tiedä, harrastetaanko Konnussa sellaisia ;-)
ReplyDeleteAnski; No juu, pipo on aina paikallaan ;-D
Hei nyt äkkiä risteyttämään pipoja, jotta saataisiin Sailan kalsarien lisäksi myös villapipo ;D Akileijat on ihania, pelastin eilen yhden suklaisen liian varjoisesta kasvupaikasta!
ReplyDeleteOis kyllä menny runon ja suven päivä sivu suun, jos en ois tätä päivitystä lukenut! Ihastuttavia näkymiä puutarhassasi! Mullakin sulta saatu lehtoakileija kukkii aina vaan.
ReplyDeleteHmm, aistit avoinna. Voit kuvitella, minkälainen näky oli, kun pohdin, että tuoksuvatkohan nuo kääpiöruusun kukat ja sitten tiukahko farkkuhame päällä yritin kumartua nuuhkimaan. No, kääpiöruusu on todellakin kääpiö, joten jouduin menemään kontalleni maahan, jotta pystyin nuuhkaisemaan kukkaa. Ja kyllä, se tuoksuu aivan ihanalta! Pesee melkein mustialanruusun! Onneksi ei ollut todistajia tilanteelle ;)
Minna; Suklainen akileija kuulostaa vastustamattomalta!
ReplyDeleteTiina; Jotenkin voin kuvitella jonkun aistit avoinna olevan naapurin kiikaroimassa ikkunastaan ;-D
Hahah, juuri niin: pipo! Kuka _kumma_ näitä kasvien Suomi-nimiä on keksinyt? Ei kai Eino itse? Niin ovat kyllä masentavia. Perunanarsissi (Bridal Crown), mökinihmekukka (Mirabilis jalapa) jne. Kaikki kaunis on pitänyt vetää savupirttitunnelmiin ;)
ReplyDelete:-D Aivan. Pohjanoteeraus, mitä tähän hätään keksin, on kyllä tyräkki! Kas kun ei peräpukamakki.
ReplyDeleteSekin minua ihmetyttää, miksi ihmeessä on kaikenmaailman angervoja, jotka eivät ole toisilleen mitään sukua. Mesiangervot, pensasangervot, jaloangervot, töyhtöangervot ja vieläpä valeangervotkin, joista jo nimi kertoo, että ne ovatkin oikeasti jotakin muuta. Onko angervo niin loistava kasvin nimi, että se on pitänyt vängätä joka paikkaan?
Miksi meitä näin kiusataan? Olisi kovasti helpompaa vain käyttää tieteellisiä nimiä, homma olisi niipal selkeempi.
Ihanaa runon päivän iltaa sinnekin! Sydänsuvi kukkii Saaripalstalla niin kauniisti <3
ReplyDeleteKyllä kasveilla on hauskoja nimiä, harmi vaan kun tuntee niitä niin vähän...
ReplyDeleteMukavata viikonloppua kisuille ja sulle!
Ihana akileija! Hyvin samannäköinen kun minulla, mutta minun lajikkeen nimi ei ole tiedossa. Ja Ransu nyt vaan on aina ihana <3
ReplyDeleteVoi, miten suloinen ja romanttinen tunnelma tuossa ensimmäisessä kuvassa onkaan. Sopii hyvin suven päivään.
ReplyDeleteKaisa; Kiitos!
ReplyDeleteSesse; Ötököillä ja sienillä on myös vallan hassuja nimiä! Kiitos.
Katja; Minä en ole saanut selville, mihin akileijojen ryhmään tai lajiin tämä 'Red Hobbit' kuuluu, mutta ehkä sillä ei ole niin väliäkään, pääasia, että se on ihana. Ja Ransu myös :-)
Sanuliini; Nyt on suvi kauneimmillaan!
Hih, villapipo, olisikin kiva nimi viileällä säällä kukkivalle kukalle.
ReplyDeleteRansu istuu niin komiana että häneen ihastuin niinkuin aikasempaan keltaruusuun edellisessä postauksessa.♥
Akilleijat kyllä kukkivat uskomattoman pitkään, ja hyvä niin:)
ReplyDeleteSylvi; Villapipo olisi varmaan ainakin karvainen ;-)
ReplyDeletePioni; Ne ovat todellakin ansainneet paikkansa puutarhoissa moisella ahkeruudella.
Oi kun ihana Red Hobbit!
ReplyDeleteSaatasko mekin Annin kanssa pari kiharaista korvakarvarunoa? ;D
Mä en kestä. Taas mä haluan kommentoida Saaripalstan väelle että oih aih ihanaa. Mutta ei voi mitään! Teillä on siellä niin ihanaa ;)
ReplyDeleteVoi miten suloinen tuo Ransu. Ihania kukkakuvia!!Pitäisi ottaa itsekkin enemmän, mutta ehkä sitten kun saan uudistettua kameran:)Mukavaa sunnuntai päivää!!
ReplyDeleteSuloinen suviyö
ReplyDeleteSaaripalstan kauneus
Ransu ja nuori lempi♥
Kyllä tännekin runo Ransulta kelpaisi!
ReplyDeleteSea ja Mamma N; Jaahas, täytyy pistää Ransu runoilemaan!
ReplyDeletePirkko; Kyllä sellaisiakin kommentteja saa kirjoittaa joissa lukee vain oih aih ihanaa ;-)
Kikka; Kiitos! Ja pikaista kamera-asian parantumista!
Myrsky ja Minna; No niin, siellä alkoi heti runosuoni sykkiä :-)
Kesäyön valo- ja värimaailma ovat on ihana - sitä on tullut monenakin juhannusyönä ihailtua. :)
ReplyDeleteRansu runoja rustaa,
ReplyDeleteMustille murkinaa muurinkolosta.
Saila loihtii kukkaketoja pitkin pihaa,
kaikki nauttivat suloisesta yhteiselosta.
Sirpa ja Kollo; Niin on, valkoiset ja vaaleat värit hohtavat jännästi, punamullattu talo näyttää ihan jännän väriseltä, siinä on taikaa.
ReplyDeletePike; Ihan näin täällä tapahtuu :-)
Jopas on Ransu komeana;oikein onnistunut ja tunnelmallinen kuva <3
ReplyDeleteKuva ei ole tarkka, kun se on otettu niin myöhään - mutta toisaalta siinä on juuri se kesäyön tunnelma. Ransullakin jännä ilme, ja tuo vaaleanharmaakin väri hohtaa kesäyössä, kuten valkea ja pastellisävyt.
ReplyDelete