Ajattelin kirjoittaa luonnonkasveista tällä kertaa. Harrastukseni ja ammattini puolesta pihallani on valtava määrä koristekasveja, mutta luonnonkasveillakin on tärkeä osa. Varhain keväällä kukkivat pystykiurunkannukset ja pikkukäenrieskat. Pyöreät lehdet kuuluvat mukulaleinikille.
There are many wildflowers in my garden and the archipelago is full of wildlife, here is a little summary of the spring and early summer.
Mukulaleinikki viihtyy erityisen hyvin kosteilla savimailla. Sen lehdet peittävät maan tehokkaasti – heti huhtikuun alussa! Siksi annan sen mielellään kasvaa kukkapenkeissä, jotka ovat muuten varsin alastomia varhain keväällä. Tämä kuva on jo toukokuulta, mutta silloinkin perennat ovat vasta versomassa, kun mukulaleinikki kukkii kirkkaankeltaisin kukin. Sen kukkia voi erottaa myös pihatien toisella puolella navetan vieressä, niitä on joka puolella.
Toukokuussa saarni pullistelee hassuja kukkanuppujaan.
Lounaissaariston kevääseen kuuluvat muuttolinnut, jotka pysähtyvät kyläniitylle ennen kuin jatkavat matkaa mantereelle.
Kesäkuun puolella alkaa olla runsaasti kukkia. Rannoilla kukkii meriputki...
... ja suolaheinä sekä keto-orvokki.
Koskelonpoikaset kelluvat laineilla kuin ongenkohot.
Juhannuksen aikoihin koiranputkien kukat kuorruttavat pihan villimmät paikat kevyeen harsopilveen. Niiden seassa kukkii mm. metsänkurjenpolvea.
Kyläniityn reunalla kasvaa saarni niin tuulisessa paikassa, että se puhkeaa lehteen vasta kesäkuun puolivälissä. Meren yli puhaltava kylmä viima ei onneksi tunnu maan tasalla kylässä, joka on rakennettu pienen laakson reunalle lämpimään etelärinteeseen, mutta korkeissa puissa eron huomaa: mantereella puut ovat vihreinä viikkoja aikaisemmin. Oman pihanikin saarnet ovat lehdessä tätä aiemmin, vaikka välimatkaa on vain sata metriä.
Paahdepenkkiin on tullut päivänkakkara ihan itsestään. Lämpimästi tervetuloa!
Valkolehdokki tuoksuu makealta.
Kurjenkellokin kasvaa siellä täällä.
Pihallani kasvaa joitakin vaaleanpunaisia siankärsämön luonnonmuotoja, tämä on niistä tummimmasta päästä. Olen ostanut joitakin punakukkaisia lajikkeita taimikaupoista, oikeastaan ihan turhaan, kun näitä olisi omastakin takaa.
Heinäkuussa taitavat tienposket olla kukkeimmillaan. Tämä on kylätien ojanvartta aivan muotopuutarhani vieressä: mesiangervot, puna-apilat ja nätkelmät ovat kukassa tällä kertaa.
Olipa näitä lajeja ja kuvia paljon ja vieläkin jouduin karsimaan vaikka kuinka!
Kohta on taas versomisen, varttumisen ja kauneuden aika. Onnellista uutta vuotta kaikille!
Apila – Trifolium
Keto-orvokki – Viola tricolor
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Kurjenkello – Campanula persicifolia
Meriputki – Angelica archangelica ssp. litoralis
Mesiangervo – Filipendula ulmaria
Metsäkurjenpolvi – Geranium sylvaticum
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Nätkelmä – Lathyrus
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Päivänkakkara – Leucanthemum vulgare
Saarni – Fraxinus excelsior
Siankärsämö – Achillea millefolium
Suolaheinä – Rumex
Valkolehdokki – Platanthera bifolia
Monday, 31 December 2012
Tervetuloa uusi vuosi
Tunnisteet:
kesäinen ajatus
,
linnut
,
living in the archipelago
,
luonnonkasvit
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Ihana oli tuo Saarnin teksti Jalopuusta:)
ReplyDeleteSailalle, Ransulle ja Mustille Oikein mukavaa ja Erittäin Onnellista Uutta Vuotta 2013!
Ihania kesäisiä kuvia.
ReplyDeleteOikein hyvää uutta vuotta.
No auts, ensin ei blogia ole olemassa ja sitten kommentti katoaa johonkin?!?
ReplyDeleteMutta oikein ihanata alkavaa kukkavuotta sinulle:)
Luonnonkukat on ihan parhautta puutarhassa ja sinulla onkin niitä mahdottoman edustava kokoelma. Minullakin on joitakin penkeissäkin ja isolla pihalla paljonkin heinäaluetta, jossa saavat koiranputket ja virmajuuret rehottaa rauhassa.
Sinulla on kyllä ehtymätön kuvavarasto! Hyvä niin :)
ReplyDeleteOikein ihanaa vuoden vaihdetta ja hyvää uutta vuotta!
Säästä päätellen kevätkin koittaa jo ihan nurkan takana!
Onnellista uutta vuotta ja kevään odotusta. Tänään olikin jo ihan keväinen ilma, kun oli plussaa.. vaikka tämä onkin vielä väliaikaista:)
ReplyDeletePuutarhassa on hyvä olla tilaa myös luonnonkukille. Oikein hyvää uutta vuotta teille kaikille!
ReplyDeleteOnnea vuodelle 2013 :)
ReplyDeleteKukkeaa uutta vuotta! Kyllä luontokin näyttää parastaan.
ReplyDeleteTodelliset kesä-kuvat! Sitä ihka aitoa ja oikeaa Suomen suloista suvea. Kiitos <3 Ja ihanaista Uutta Vuotta Saaripalstalle :)
ReplyDeleteKaunis, vehreä kuvasarja! :) Hyvää alkavaa vuotta!
ReplyDeleteOlet kääntänyt kytkimen kohti kevättä. Seuraan pian perässä. Hyvää Uutta Vuotta!
ReplyDeleteOikein kukikasta tulevaa vuotta sinulle sekä Ransulle ja Mustille erinomaisen hyvää vesimyyräpaistivuotta ♥
ReplyDeleteKurjenkello on ihana!
ReplyDeleteKasvien täyteistä vuotta 2013! :)
Vehreää uuttavuotta sinullekin Saila :)
ReplyDeleteMun äitini aina ihmettelee,kun annan siankärsämön kasvaa ihan vapaana pihassani,mutta on mun mielestäni niin nätti koivunkannon juurella,että eihän sitä sovi pois nyhtää.
Viheriäisiä odotellessa erinomaista uutta vuotta teille, Saila ja pojat!
ReplyDeleteMetsäkurjenpolvi on ehdoton suosikkini. Se on niin kaunis, että saa meilläkin rauhassa kasvaa kaupunkikodin kukkapenkissä omenapuun alla.
ReplyDeleteOikein hyvää uutta vuotta Saila!
Oikein hyvää uutta vuotta Saaripalstalle: Sailalle, Ransulle ja Mustille!
ReplyDeleteIhanaa lääkettä vihreän kaipuuseen! Minäkin löysin valkolehdokkia omalta pihalta viime kesänä ja kyllä hypin riemusta:) Olen onnellinen myös maksaruohoista(kelta- ja joku valkoinen isompi kukkainen maksaruoho), ketoneilikasta, kevätlinnunsilmästä ja tietysti vuokoista! Itken jo nyt kun autokatoksen alta on raivattava kallion alustaa ensi keväänä, vaikka kyllä se varastotilakin on niin tarpeen! Mukavaa vuoden vaihdetta! T.Minna
ReplyDeleteSydän alkaa läpättämään heti hieman nopeampaan, kun vilautellaan tällaisia kuvia. Suvikummun Marjan blogissakin kieli pitkällä kuolasin esikot ja muut. Oi että, kohta on kevät! Tai saa ainakin alkaa tehdä kylvöksiä ja muita hankintoja.... Ihanaa Uutta Vuotta!!
ReplyDeleteOikein hyvää uutta vuotta !
ReplyDeleteHyvää Uutta Vuotta 2013!
ReplyDeleteOikein runsasta puutarhavuotta sinulle!
ReplyDeleteKauniita kuvia ja kukkia. Haaveilen omasta niitystä omassa pihassa :)
ReplyDeleteOnnellista uutta vuotta!
Ihania kesäkuvia ! Meillä kurjenkellot ei meinaa millään lähteä kasvamaan... ehkä olen yrittänyt niitä väärään paikkaan. Luonnonkasvithan yleensä haluavat kasvaa jossain ihan muualla, kuin mihin ne itse haluaisi ; )
ReplyDeleteOikein upeaa ja runsasta uutta vuotta 2013 !
Lämmin kiitos kaikille toivotuksista!
ReplyDeleteInkivääri; No johan on! Joskus uusin tekstini häviää pian sen jälkeen kuin olen sen julkaissut, se pitää päivittää uudestaan, jospa nyt kävi niin. Kukkapenkkeihin pääsee minullakin joitakin luonnonkasveja, joilla on maltillinen leviämistahti.
Katja Lammi; Kauneus on katsojan silmässä! Itse kitken siankärsämöä joistakin paikoista, mutta esimerkiksi navetan tienoilla, missä noita punertavia kasvaa, en voi tietenkään kitkeä. Kyllä se joihinkin paikkoihin kuuluu ehdottomasti.
Minna; Voi harmi! Mutta ehkä siitä voi siirtää kasvustoja muualle.
Sariw; Juuri näin se näyttäisi olevan. Minulla taas kävi niin, että kylvin paketillisen päivänkakkaraa, eikä siitä noussut taimia. Joitakin vuosia myöhemmin löysin päivänkakkaran ihan toisesta paikasta pihalla, jonne se on varmaan tullut tienposken kasvustoista. Noista ei tosiaankaan koskaan tiedä!
Oih!
ReplyDeleteNythän tässä jo kevättä todella alkaa ootella, kun lunta sulanut nurmikolta.
Ihanaa uutta vuotta teille kaikille karvoihin katsomatta !
Onni vaihtoi uuden vuoden sängyn alla, Papu mamman kanssa ikkunan äärellä ilotulitusta katsellen ja Kaapo ihan terassilla rohkeasti.
t.Leena ja Pojat
Niinpä, nytkin sataa ja se sulattaa lisää lunta... olisikin ihanaa jos kevät heti tulisi! Mua vähän mietityttää, miten talvenarat kasvini pärjäävät kun taas tulee kylmempää, mutta tämä on niin tyypillistä rannikon ja saariston keliä, että saavat luvan tottua.
ReplyDeleteMeillä Ransu katsoi ilotulituksia ikkunalaudalla, Musti yrittää nukkua sängyssä ja varmaan jupisee metelin määrää :-D
Hyvää alkanutta vuotta!
ReplyDeleteKiva postaus luonnonkasveista! Niitä harvat arvostavat, mutta ympäristömme olisi paljon köyhempi ilman näitä kukkia.
ReplyDeleteJa sinulla varsinainen ihanuus, valkolehdokki!!
Oikein hyvää ja valoisaa uutta vuotta!
Kiitos ihanista kuvista ja inspiraatiosta! Toivottavasti alaknut vuosikin on niitä täynnä! Olen saanut ihania ideoita ja tietoa monista kasveista, kiitos siitäkin. ;)
ReplyDeleteValloittavan hempeitä kuvia; meiltäkin löytyy mm. valkolehdokkia ja mukulaleinikkiä, mutta noin ihania kuvia ei löydy.
ReplyDeleteEikös saarni -puun lehtien puhkeamisesta ja putoamisesta ole se sanonta, että KUNINGAS TULEE VIIMEISENÄ JA LÄHTEE ENSIMMÄISENÄ!
Kiitos kommenteista ja toivotuksista! Toivottavasti Saaripalsta onnistuu inspiroimaan tänäkin vuonna.
ReplyDeleteAkileija; Tuohan on mainio sanonta ja pätee saarneen erityisen hyvin!
Oi mikä kesäinen tuulahdus. Mahtavia nuo luonnonkasvit!
ReplyDeleteOlkoon uusi vuotesi puuhakas, iloinen ja onnekas!
Nyt voi jo ihan oikeasti aloittaa kevään odotuksen, kun joulusta päästiin. Lisää vain näitä ihania kuvia ja juttuja, täällä odottavat kyltymättömät hengenheimolaiset!
ReplyDeletePikkukäenrieskat ovat pyörineetkin mielessäni viime päivinä. Minulla anopin pihamaalta tuotuna pieni mätäs metsäpuutarhassa, mutta haluaisin istittaa niitä pieninä laikkuina nurmikolle.
Ihanaa ja ilmaista kukkaloistoa. En ole koskaan ennen kohdannut komean näköistä merkiputkea, en kuullutkaan moisesta. Kukkaloiston keskeltä löysin myös vanhoja tuttuja, lapsuuden ihastukseni keto-orvokin ja valkolehdokin.
ReplyDeleteKiitos, Omenaminttu ja Maria!
ReplyDeleteLuonnonkasvit ovat kauniita ja kuuluvat ehdottomasti pihalle komeimpien koristekasvien rinnalle. Käenrieska varmaan leviää suhteellisen nopeasti. Silloin, kun pihani on keväällä täynnä niitä, kiurunkannuksia ja mukulaleinikkejä, ei nurmikkoa voi leikata, jotta ei leikkaa niiden ihania pikku kukkia. Mukulaleinikkien ansiosta nurmi on raikkaanvihreä heti kun lumi sulaa, nurmiheinällä kestää kauemmin vihertyä, mutta ne läiskät joissa on mukulaleinikkiä, ovat todella rehevän vihreät. Suosittelen sitäkin lämpimästi, voin lähettää Marialle niitä mukuloita mistä se lähtee, jos haluat.
Paula; Sinullakin on ollut niin ihania tienvarren kukkareportaaseja Koskelta! Noissa luonnonkukissa on monia lapsuuden ihastuksia. Itse muistan, kuinka suvun kesähuvilalla makasin pressun päällä nurmella (se oli vähän villi, rinnepihassa ei ruohonleikkuria käytetty vaan se niitettiin viikatteella silloin tällöin) ja ihailin nurmitädykkeen sinisiä kukkia. Olin todella iloinen, kun löysin sitä pari kesää sitten omasta pihastani muutaman vuoden raivaamisen jälkeen!
ReplyDeleteMeriputki on väinönputken alalaji, matalampikasvuinen.
Ihana postaus!
ReplyDeletePuutarhurit usein sivuuttavat nämä vaatimattomat ja vähään tyytyväiset. Ne ovat kuitenkin meidän peruskasvistoamme ja ilahduttavat olemassaolollaan meitä kaikkia. Nämä muistuttavat myös noista suloisista lapsuuden niityistä.
Upea postaus, näitä "maan hiljaisia" on kyllä ihana katsella oikein näin ajan kanssa ja lähietäisyydeltä. Arvokkaita tapauksia ovat ne kaikki, tuppaavat vaan jäämään aina-vaan-isompien-ja-komeampien-koristekasvien varjoon :(
ReplyDeleteSaaristomaisema ja sen kasvillisuus on kiehtovaa katseltavaa, tulee niin Kesäinen Olo. Aah!
Juu, näitä ei saa unohtaa eikä aliarvioida. Mikään ei tietenkään kasva niin hyvin millään tontilla kuin sen oma luonnonlajisto. Sitä on viisasta käyttää hyödyksi. Luonnonkukissa on lisäksi herkkää ja vaatimatonta kauneutta, ne tuovat keveyttä puutarhaan.
ReplyDeleteHienoja kuvia ja hyvät uudet vuodet. Kysymyksenä että saako mukulaleinikkiä ja nurmitädykettä kasvamaan siemenestä..? Ja eikö sinulla ole saaressa vuohenputkea vai oletko saanut sen jotenkin hävitettyä..?
ReplyDeleteHmm, en ole kokeillut, mutta miksipä niitä ei saisi kasvamaan siemenestä.
ReplyDeleteVuohenputkea ei ONNEKSI ole omalla pihallani, mutta kyllä sitä tämän saaren joillakin pihoilla kasvaa. Onneksi ei kuitenkaan naapureilla ainakaan ihan mun tontin rajalla!
Ja yleensä tälläisessä vanhassa pihapiirissä ne perinteiset vanhan ajan perennatkin kasvaa ja ovat voineet säilyäkin. Ja luonnosta löytyy paljon ihania luonnontilaisia kasveja, joita voi mielestäni hyödyntää puutarhassaan ja sieltähän ne monesti ovat lähtöisinkin. Täytyy vielä kysäistä, (kysyvä ei tieltä eksy ja tyhmiä kysymyksiä ei ookaan.. :]) että kuinka saa lisättyä taustan niin että se ei mene moneksi pikkuruuduksi, että se on noin kokonaisena nätisti, kuten blogissasi!? :)
ReplyDeleteParaisilla (ja myös Nauvossa) vuohenputkea valitettavasti on - ja se viihtyy. Mutta jatkokysymyksenä; saako mukulaleinikkiä ja nurmitädykettä taimina puutarhoista..?
ReplyDeletePelaguu; Niin on, vaikka oma pihani oli päässyt niin villiintymään, että siellä sinnitteli enää muutama vanha perennalaji. Toisaalta on sellaisiakin kasveja, joita voisi luulla luonnonkasveiksi: keltamo esimerkiksi, mutta se onkin ihmisen Suomeen tuoma. Valkopeippikin on kuulemma usein alun perin istutettu pihoille, näitä kumpaakin esiintyy pihallani eli ne eivät varsinaisesti ole rikkakasveja, vaan vanhaa puutarhalajistoa.
ReplyDeleteTallensin tuon taustakuvan koon 2000 pikseliä leveäksi, niin sen pitäisi riittää kattamaan koko ruutu, paitsi jos jollakulla on megaleveä näyttö, mutta se on sitten käyttäjän oma ongelma jos on mennyt hankkimaan sellaisen näytön :-D
RosaG; Kyllähän vuohenputkea on hirveän monilla vanhoilla pihoilla, olen todella onnekas. Tässä samassa kylässä sitä on, joten sen leviämistä täytyy tarkkailla. Onneksi välissä on muutama oja.
Enpä ole nähnyt taimina, tai viime keväänä ostin Tukholman puutarhamessuilta mukulaleinikin ruskealehtisen lajikkeen. Jos asut lounaassa, voisit käydä katsomassa Ruissalon kasvitieteellisessä, heillä luulisi olevan ainakin siemeniä. Niittykasvien siemeniä myyvistä yrityksistä löytyy varmaan nurmitädykettä.
Olipas ihana taas pyrähtää hetkeksi kesään tämän postauksen myötä!
ReplyDeleteToivotan Sinulle erinomaista ja inspiroitunutta alkanutta vuotta!
Nää kesäjutut jatkuu, tein juuri uuden postauksen kesäkuvista ;-D Kiitos ja samoin, molemmat luomme uutta ja uusia yhdistelmiä miettien, mutta vähän eri tekniikoilla. Toinen kaivaa maata ja toinen kieputtaa.
ReplyDelete