Friday, 21 December 2012

Ohi on!

Se on nyt kuulkaa ystävät niin, että tänään kello yhden ja kahden välillä iltapäivällä oli talvipäivänseisaus. Nyt kuljetaan kohti valoa!
Maaliskuussa kukkivat jo taikapähkinä ja talventähdet (no, nuo kaksi pientä keltaista pistettä kuvan oikeassa alanurkassa).

Viimeistään huhtikuussa lumikellot liittyvät joukkoon. Tämän piti olla pussin mukaan tähtilumikelloa, mutta taitaakin olla ennemmin turkinlumikelloa. Tunnistusapua tuli viime keväänä blogini lukijalta, tosin en sittemmin tainnut julkaista enää tämän auenneen kukan kuvaa.

Toukokuussa kostealla kevätniityllä kukkivat assyrianpikarililjat ja narsissien nuput pullistelevat.

Kesäkuussa paahdepenkissä kukkivat lehtoakileijat ja verikurjenpolvet. Hajulaukat verryttelevät vapautuvia kukkanuppujaan, jotka ovat matkustaneet ylöspäin ahtaassa sukkulassa.

Heinäkuussa on liljojen vuoro. Tästä se lähtee!

Keskikesän huumaavat valoisat tuoksuvat yöt lähestyvät! Lopetan tähän, sillä loppukesään liittyy surumielisyys ja haikeus, joita juuri nyt ei tarvitse muistella.
Mukavaa talvipäivänseisauksen juhlintaa kaikille, skååål!

Today at early afternoon there was the winter solstice. Now we are travelling towards the light again! Hooray!

Assyrianpikarililja – Fritillaria uva-vulpis
Hajulaukka – Nectaroscordum siculum
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Taikapähkinä – Hamamelis
Talventähti – Eranthis
Turkinlumikello – Galanthus woronowii
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

34 comments :

  1. Minä ainakin liityn mukaan kilistelemään! Voi ei tuota viimeistäkin kuvaa, mikä upea kesätunnelma! Ja onko ensimmäinen kuva tosiaan maaliskuuta?!?

    ReplyDelete
  2. Kiva, kili kili! Kuule on se... otettu 24.3.2012. Siihen on tietysti syynsä, miksi olen halunnut asettua juuri lounaissaaristoon... jos on vähäluminen talvi, niin kevät tulee varhain, mutta ei se nyt mitenkään radikaalin varhainen ole verrattuna muuhun länsi- ja etelärannikkoon. Sisämaassahan on lämpimämpikin kuin täällä hyisen keväisen meriviiman seudulla. Saa nähdä miten ensi keväänä käy.

    ReplyDelete
  3. Olin ottamassa vastaan tuota kosmista hetkeä Ursan tähtitornilla Helsingissä. Mikä mahtava maisema avautuikaan merelle korkealta kallioilta.
    Nuo suloiset kevään airueet sopivat tunnelmaani täydellisesti. Kohta on taas niiden hetki.
    Mutta ehkä kuitenkin vietetään vähän joulua siinä välissä.

    ReplyDelete
  4. Voi miten jännää ja hienoa ottaa talvipäivänseisaus vastaan oikein Tähtitorninmäellä!
    No juu, mukavaa joulunviettoa siis sinne ;-)

    ReplyDelete
  5. Minäkin iloitsen! Tulkoon valo!

    ReplyDelete
  6. Onneks tää aika ei kuitenkaan mene ihan noin nopeesti. Kivahan se on kun ollaa kevääseen päin menossa.

    ReplyDelete
  7. En välitä liljoista mutta voi hääreguud mikä ihanuus tuossa sun kuvassas onkaan! Skååååål!! Ja kiitos kortista! :)

    ReplyDelete
  8. Skåååål täältäkin! Koskas se päivä olikaan kukonaskeleen pidempi? :)

    ReplyDelete
  9. Kiitos kommenteista Myrsky, Amalia ja Tiina!
    Tulkoon valo, lämpö, aurinko ja myyräkelit!

    Tiina, minäkään en pidä suurikukkaisista liljoista. Tuo tuli jonkun sipulitilauksen mukana lahjana ja onpa tosi hyvä lahja, aivan mahtava väri! Iloitsen siitä erityisesti siksikin, että en olisi koskaan ostanut sitä paketin perusteella.

    ReplyDelete
  10. Mamma N; No huomenaamulla heti tietysti! Tai ainakin hiirulaisenaskeleen...

    ReplyDelete
  11. Oi mikä valo noissa kuvissa! Laitoin tänään lisää jäälyhtyjä jotta pihalle saisi edes pieniä valon pilkahduksia! Oletko muuten koskaan lisännyt laukkoja siemenestä? Löysin ihanan pikkuruisen nuokkulaukan siemeniä ja houkuttaisi tilata? Ajattelin että ihan joululahjaksi voisi aatto yönä naputella ekan siemen tilauksen:D t.Minna

    ReplyDelete
  12. Kauniita kukkia. Skåål keväälle ja mulla kahdet villasukat jaloissa:)

    ReplyDelete
  13. Tuota valon määrää minäkin katselen suorastaan nälkäisenä.
    Otin kerran siemeniä ukkolaukka 'Purple Sensationista', mutta en saanut niitä itämään. En kyllä osaa yhtään sanoa, olisiko se vaikeaa, multa ei ainakaan ekalla yrittämällä onnistunut.
    Mä tein kevään ekan siementilauksen pari viikkoa sitten ;-)

    ReplyDelete
  14. Maiju; Cheers! Täälläkin on lämpimästi päällä, lisäksi monta tuntia rätissyt keittiön hella suorastaan saa posket hehkumaan, lämmin on! Lämmintä illanjatkoa sinnekin!

    ReplyDelete
  15. Kiitos, pönttöuuniin kohta uudet tulet laitetaan. Metsähiiri tuli keittiönkaapin takaa esiin ja arvaa oliko syönnyt mun säästämää Pelargoniaa. Ei ole vielä tarttunut Liskuun, ehkä aamuun mennessä. Voi kun Mustin saisi sähköpostilla tänne viivana:)

    ReplyDelete
  16. Voi hiiri minkä teki! Musti tulisi viivana jos tietäisi.

    ReplyDelete
  17. Valo kelpaisi kyllä, kiitos! Kaikista vitamiineista ja kahvista huolimatta en jaksa muuta kuin nukahtaa kun tulen töistä. Siinä se ilta sitten meneekin... LISÄÄ VALOAAAAAAAPUUUAAAA!

    ReplyDelete
  18. Ihanuus, ihanuus, ihanuus :)
    Kiitos näistä ja nyt eteenpäin kohti kesää. Jihuu! Korkkaan sidun, kun ei samppista ole :P

    ReplyDelete
  19. Ihana postaus.
    Kukkien tuoksut tulivat ihan tänne asti.
    Nyt siis ollankin paremmalla puolella.
    Ei muuta kuin skål!♥

    ReplyDelete
  20. Ihania kuvia!! Joka kevät ihmetyttää (ja varsinkin viimeiset runsaslumisten talvien jäljiltä), että lumet ihan oikeasti sulavat ja ihan oikeasti kasvit heräävät sieltä maan alta taas kasvamaan.

    Skål pimeyden selätykselle!

    ReplyDelete
  21. Kiitos kommenteista Zepa, Pirkko, Jokke, Sylvi ja Vaalean vihreää! Valoa alkaa tulla, henkisesti helpottaa jo nyt kun tietää, että pimeämpään ei ainakaan enää mennä. Se on ihan ihme, että tuolta jään ja lumen alta oikeasti herää keväällä elämää - se on todella voimakas hetki, kun sipulikukkien versoja alkaa puskea pakkasia uhmaten.

    ReplyDelete
  22. Kesän lämpö ja kauneus! Minä odotan kuitenkin sitä loppukesän fanfaaria upeine väreineen, ja syksyä. En mahda mitään :)

    Malja valolle!

    ReplyDelete
  23. Jännä että talvipäivänseisauskin osui tähän samaan maailmanloppuun, joka tänä päivänä oli.
    Hieno kelaus kevääseen ja kesään, hennoista aluista rehevään ja kukkeaan.

    ReplyDelete
  24. Kiitos kommenteista Kartanonrouva, Rva Pioni ja Paula!
    Meitä on niin moneen junaan, yksi tykkää talvesta, toinen keväästä ja kolmas syksystä. Mulle kevät on ehdottomasti vuoden ihaninta aikaa: toukokuu, kun pisaraakaan kesästä ei vielä ole menetetty vaan koko ihanuus on vielä edessä. Silloin ei vielä ole ikävä kukkia, jotka ovat jo menneet siltä vuodelta.

    ReplyDelete
  25. Olen kylvänyt laukkojani, niiden kasvu ön äärettömän hidasta. Itivät kyllä hyvin vastoin epäilyksiäni. Ekat vuodet ne näyttää ruoholta, sitten ohuelta ruohisipulilta...jatkoa odotellessa.
    Oi ihana toukokuu! Olen prikulleen samaa mieltä keväästä kanssasi!

    Tunnelmallista, leppoisaa, rentoa, ikimuistoista joulua sinulle karvatassuille!

    ReplyDelete
  26. Näinhän se on. Kesää kohti mennään!

    Rentouttavaa joulua sinne!

    ReplyDelete
  27. Oletpa löytänyt oivallisen otsikon tekstillesi!
    Niin, emmepä hyytyneet kalkkiviivoille,
    vaan pääsimme maaliviivan yli!

    ReplyDelete
  28. R&T; Kiitos ja kiitos laukkaohjeista! Mulla ne eivät kuukausimääriin itäneet laisinkaan, joten nakkasin sekin kylvömullan johonkin kukkapenkkiin. Pitänee yrittää joskus uudestaan, mutta saahan noita sipuleinakin.

    Multasormi; Kiitos! Jipii, tänään jopa paistaa aurinko, terve aurinko! Ei ollakaan nähty muutamaan viikkoon!

    Akileija; Eikä tullut edes se maailmanloppu :-D Kai huomasit tuon akileijan ;-) Löysin sitä yhden aikaa sitten edesmenneen talon pihalta, tosin siellä oli vain lehtiä, kun eivät ne kai kuki ihan pöheköityneellä pihalla. Ja niistä tuli noin kauniita hempeitä vaaleanpunaisia!

    ReplyDelete
  29. Liljoja, ihania!

    Täällä ikkunasta näkyy paksu hanki, ei edes lintuja näy lyhteellä syömässä.

    Siltikin ajatukset siirtyvät kovasti tuohon tulevaan kevääseen. Kohta taas pitää lapioida tie kasvihuoneelle auki, että saa kylvöastiat, mullat ja muut tarpeet esiin. Mittailin jo aamusella katseella hieman kuistin ikkunoita ja mietin ikkunalautojen asettelua :)

    Kyllä se kevät osaa poltella talvi-ihmistäkin. Erityisesti kun ei se maailman loppukaan tullut :)

    ReplyDelete
  30. Niin, ei tullut maailmanloppu, nyt on siirryttävä suunnitelma B:hen :-D

    ReplyDelete
  31. Aaaah, ihanaa, uusi kesä on nyt lähempänä kuin vanha;)

    ReplyDelete
  32. Ihanasti sanottu! Niinpä onkin. Ehkä siksi mieli kevenee sitä mukaa mitä edemmäs talvessa päästään. Hyvästit jäävät kauemmas, tervetuliaiset lähenevät koko ajan!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!