Viikonloppuna oli joulumarkkinat Hvitträskissä. Otin kameran mukaan, sillä vastasatanut lumi – jota edelleen hiljalleen satoi – teki paikasta entistäkin kuvauksellisemman.
The Christmas market at Hvitträsk was a success – perfect weather, perfect setting!
Jylhä sijainti korkealla järven partaalla ja satumaiset rakennukset saavat ihmisen ritisemään onnesta kerta toisensa jälkeen. Perinteisiä muotoja ja materiaaleja käytettiin luovasti, missään ei säästelty, yhtäkään yksityiskohtaa ei jätettu huomiotta. Keskiaika kohtasi uudet oivallukset ja lopputulos on mykistävä.
Myyntipöytiä on aina sekä päärakennuksessa että Geselliuksen perheen entisessä kodissa, joka on nykyään ravintolana. Oma pöytäni sijaitsi arkkitehtitoimiston ateljeessa, jonka toisessa päässä on kirjasto. Ateljee on päärakennuksessa Lindgrenin ja Saarisen kotien välissä.
Oli hurjan kivaa, kun Saaripalstan lukijoita ja Elsan lempituolin kanta-asiakkaita tuli tervehtimään, oli ihana nähdä teitä livenä!
Aivan pöytäni takaa avautui hieno näkymä Vitträskin järvelle. Lumi oli kasautunut ikkunanpieliin kuin Pekka Halosen maalauksessa, taiteilijakotitunnelma oli täydellinen!
Hvitträskin ruusutarhassa on ehkä maailman suloisin huvimaja.
Talvi on ihan kiva, paitsi että jouduin ojaan auraamattomalla tiellä matkalla markkinoilta kotiin. Auto ei päässyt mäkeä ylös ja kun peruutin ottaakseni uutta vauhtia, liukui auto höttölumessa kohti ojaa, pitoa ei ollut lainkaan. Onneksi lähistöllä oli talo, jossa asui ystävällinen isokokoinen mies! Vaikka olo oli ojaanliukumishetkellä surkea, kun oli jo pimeää, pakkasta -10 astetta ja ympärillä vain sankkaa ja synkkää kirkkonummelaista metsää, oli episodi loppujen lopuksi mukava. Ystävällisen ja avuliaan ihmisen tapaaminen lämmittää mieltä aina ja olin niin iloinen, että minulla oli jäljellä jouluruusuasetelmia, jollaisen saatoin ojentaa kiitokseksi halauksen kera. Lisäksi hän kertoi asuvansa äitinsä synnyinsijoilla ja että hänen enonsa olivat aikoinaan töissä rakentamassa Hvitträskiä!
Niinpä minun on ihan pakko laittaa tähän loppuun toiveikas ajatus: tähän on enää viisi kuukautta!
Mukavaa keväänodotusta kaikille muillekin sitä odottaville!
.jpg)
Hurmaava paikka kaikkine rakennuksineen! Ruusutarhan huvimaja, voihan syvä huokaus.
ReplyDeleteHieno paikka. Kävi jopa mielessä lähteä katsomaan, mutta sää ja sitä myöden ajokelit oli aika heikot. Jäi sitten lähtemättä. Joulumarkkinat vaihtuivat telmintään ullakolla ampiaispesien kanssa. :D
ReplyDeleteKiitos paljon viimeisestä, oli erittäin mukava nähdä :)
ReplyDeletePuitteet myyjäisissä oli tosiaan juhlavat ja näköala järvelle huikea! Punainen Muumien uimakoju oli symppis ;)
Terkut ihanille Mustille ja Ransulle rapsutusten kera!
Kertakaikkiaan upeat puitteet joulumyyjäisille! Mulla on sellanen kirja kuin Pohjoismaisia taiteilijakoteja, jossa tuo Hvitträskin on esiteltynä.
ReplyDeleteTuli ihan mieleen parin talven takainen episodi, kun olimme pikkusiskon kanssa tulossa Porista hirveässä lumimyräkässä ja sain päähäni, että kierretään pikkutietä pitkin niin ei tarvitse pysähtyä pikatiellä tuohon meidän vaaralliseen risteykseen, kun näkyvyys oli lähes nolla. Totta kai pikkutie oli tuiskannut peltoaukean kohdalta umpeen ja meinasin, että kyllä me siitä päästään, otetaan vaan vähän vauhtia ja humpsis oltiin penkassa jumissa. Olis pitäny uskoa pikkusiskoa, joka käski kääntyä ympäri... Kävin toteamassa ulkona, että jumissa ollaan ja pirun piukassa ja olin jo kaivamassa puhelinta, että nyt on pakko soittaa isälle, kun pyrystä alkoi kuulua traktorin jyrinää. Se kulki pellolla ja nähtyään meidät kääntyi suuntaamme ja tuli apuun! Olin niin superkiitollinen!
Mahtava paikka!
ReplyDeleteJa tuo seikkailusihan oli suorastaan romantillinen ;)!
Hvitträskissä on aivan upea tunnelma, ja markkinoilla näytti olevan hieno kattauskin. Onneksi sait apua, harva sitä meistä jaksaa itse auton ojasta ylös punnertaa. Ja on sitä melko avuton olo jos yksikseen tuommoiseen tilanteeseen joutuu.
ReplyDeleteKiva oli käydä sinua tapaamassa vaikka minulla olikin pienoisia keskittymisvaikeuksia kun Vilho viiletti vapaana tutkien 2 vuotiaan innolla kaikkia ihania tavaroita myyntipöytien reunoilla:) Kun sain pojan rattaisiin ja päästiin ulos niin kierreltiin aluetta ja ihasteltiin rakennuksia, kaunista oli ja aurinkokin alkoi juuri sopivasti paistamaan! Tuota huvimajaa en nähnyt, oliko se siellä alhaalla pienen piilossa olevan parkipaikan jälkeen kun tie jatkui eteenpäin? Vai missä? Saippuasi on jo käytössä ja Siiri pisti koristeen kynttilään! Ai niin unohdin kutsua sinut vuorostaan tänne Lohjalle menneen ajan joulumarkkinoille, oletko koskaan käynyt? T. Minna
ReplyDeleteVoi mikä upea muistorikas kokemus oli sinulla nuo myyjäiset.
ReplyDeleteKyllä suomalainen aina auttaa hädässä!
Jäi varmasti isokokoiselle miehelle hyvä mieli haluaksesta ja jouluruusuasetelmasta:)
Hvitträsk on niin upea paikka joulumyyjäisille! Harmitti kun en ehtinyt siellä nyt piipahtamaan, Wanha Porvoo vei voiton, kun oli kummilapsia yökylässä.
ReplyDeleteHuh mikä onni onnettomuudessa sinulla olikaan, kun sait noin ystävällisen ja avuliaan miehen auttamaan auotoasi ojasta. Sitä tuntee itsensä aika pieneksi, kun menettää auton hallinnan. Minäkin juutuin perjantaina autolla lumeen tien ja oman pihan väliin. Ison vauvamahan kanssa kun lunta lapioi ja välillä ulvotutti lumeen juuttuneita autonrenkaita niin kyllä olin sen jälkeen naatti! Mutta vaikka on kylmä ja pimeä, niin kyllä se lumi vaan saa luonnon kauniiksi <3 Ruuben laittaa pojille tassuterveisiä ja kiittää Ransua siitä oivalluksesta että possun kylkiviipaleet ovat naminami kissan herkkua! ;X)
Kartanonrouva Elise; Ällä muuta sano, mikä paikka ja mikä ilmapiiri!
ReplyDeletejule100; Ajokeli oli periaatteessa ihan hyvä koko viikonlopun, kunhan ei lähtenyt liian pienille teille ;-)
Inka; Ilo oli puolellani! Välitetään, saavat kestää vielä tavanomaistakin enemmän lääppimistä nyt ;-)
Tiina; Voi ei mikä tilanne. Nuo on toisaalta sellaisia juttuja, että jälkikäteen on kivempi että näin sattui kuin että ei olisi sattunut, kun ystävällisiä ihmisiä on niiiin ihana tavata!
Jaana; Hihii, romantillinen seikkailu kansallisromanttisessa miljöössä!
Myrsky; Oli todellakin avuton olo, piti ihan ääneen käskeä itseä pysymään nyt pää kylmänä, kun kotiin olisi ollut vähän kiirekin.
Minna; Kiitos, en ole koskaan käynyt Lohjan markkinoilla, täytyy katsoa jos pääsen joko tänä tai jonakin muuna vuonna. Isäni sukuhan on Lohjalta, vaikka siellä ei enää ketään sukulaista asukaan, mutta olisi hienoa käydä!
Sulla oli kyllä kädet täynnä viilettävän kaksivuotiaan kanssa!
Huvimaja ja ruusutarha on yläparkkipaikkaa vastapäätä, tien toisella puolella, samanlaisen korkean aidan takana kuin parkkipaikallakin on, joten sitä ei välttämättä huomaa ellei hoksaa kurkistaa pienestä kulkuaukosta sisään. Parkkipaikka on muuten entinen tenniskenttä!
Maiju; Tunnelma oli tosiaan kohdillaan. Onneksi sieltä pimeästä metsästä löytyi talo, jossa oli karhumainen asukas, Paitsi ei ollut yhtään äkäinen eikä kai talviunillakaan ;-)
RuubeninMamma; Voi että, ihanaa, Ruubenille löytyi uusi lempiruoka :-D
Auto on tosiaan vaikea siitä, että se on niin painava, sitä ei saa liikahtamaan mihinkään, vaikka mun auto onkin pienimmästä päästä. Tulee tosiaan ikävä vanhanajan hevospelejä, kun on lumessa jumissa.
Ihan hirveä tunne, kun tajuaa että nyt sitä mennään johonkin mihin ei pitäisi mennä!
ReplyDeleteOnneksi sait heti apua ja pääsit jatkamaan matkaa.
Pikkuiset metsätiet on niin arvaamattomia!
Mä olen käynyt Hvitträskissä lapsiryhmien kanssa ja he ovat tallentaneet näkemäänsä piirtäen.
Siellä historian havinan voi todella tuntea,sitä pääsee ihan johonkin muihin sfääreihin.
Voi miten suloinen tuo viimeinen kuva <3
Kevättä kohti mennään jo vajaan kuukauden kuluttua!
t.Leena ja Pojat
Aivan mahtava paikka on Hvitträsk, olen käynyt pari kertaa ja siellä lähtee oitis mielikuvat laukkaamaan..mitä kaikkea seinät voisivatkaan kertoa...harmi, kun meiltä on vaan niin pitkä matka sinne:(
ReplyDeleteJohan onkin mahtavan-näköinen paikka;upeita nuo vanhat rakennukset. Kesällä varmasti vielä upeampi pihapiireineen ja järvinäkymineen.
ReplyDeleteNiin paljon kuin pidänkin Hvitträskistä ja ottamasi talvikuvat on hienoja, tuo viimeinen kuva lämmittää mieltäni eniten. Lasken päiviä kevääseen kanssasi :)
ReplyDeleteOi, miten ihana paikka pitää joulumyyjäisiä :)
ReplyDeleteMukava että löysit avuliaan ihmisen pinteessä. Kyllä tuollainen lämmittää sydäntä.
Markkinat olivat siis kaikin puolin onnistunut kokemus tuota ojaanajoa lukuun ottamatta. Minulla ei ole edes ajokorttia mutta silti kauhistun ajatustakin, että joutuisin ojaan auton kanssa pimeässä vieraassa paikassa, jossa en tunne ketään. Onni onnettomuudessa kun selvisit niin hyvin.
ReplyDeleteLeena ja hyvinvoivat Pojat; Ojan kautta kotiin, niin kuin paremmistakin juhlista ;-)
ReplyDeleteHvitträskissä on tosiaankin pysäyttävä tunnelma, se on niitä paikkoja, joista ei haluaisi lähteä pois ollenkaan. Ja se on aika paljon se, kun ottaa huomioon, että olen ehdottomasti meri-ihminen ja Hvitträsk on järven rannalla!
ansa; Niin, se on todellakin upea paikka. Toivottavasti pääset joskus käymään siellä taas!
Katja; Oikeastaan rakennusten jylhyys oikein korostuu talvimaisemassa ja järvikin näkyy paremmin, kesällä on hienoa eri tavalla.
Désirée; Kiva kuulla! Ajattelin, että varmaan monen mielestä viimeinen kuva on aivan väärässä kontekstissa, mutta minustakaan se ei ole, kun kevät on mielessä kumminkin joka päivä!
Heidi-Maaria; Onneksi en ollut Lapissa, vaan sentään pääkaupunkiseudulla, niin ei tarvinnut tarpoa edes kilometriä, murto-osa siitäkin!
Mietin usein kiitollisena ihmisiä, jotka ovat minua elämäni varrella auttaneet kun olen apua tarvinnut. Ihania ihmisiä on ja apua löytyy, se tieto kantaa ja antaa paljon!
Paula; Juu, ei auta panikoitua vaan piti vain lähteä tarpomaan. Ensimmäiset ajatukset eivät suinkaan olleet kovin järkeviä, mutta onneksi se järki löytyi ja apu myös!
No olipa sinulla sitten reissu!
ReplyDeleteMietinkin ennakkoon, että sattui pikkuisen hankalat kelit.
Käväisi mielessä, että olisi mukavaa poiketa siellä markkinoilla, mutta kylmyyden ja lumitöiden vuoksi en kuitenkaan viitsinyt lähteä liikenteeseen.
Onneksi ei käynyt ojan kanssa pahemmin, ja mukava että apua vielä löytyy ja saa!
ReplyDeleteMeillä on lämmitetty taloa urakalla, viikonloppu menikin sitten puusavotassa jottei lopu puut kesken näillä keleillä. Viime yönä pakkasta -24 astetta. Hyrrrrr.
Pieni hyvin päättynyt seikkailu toi siis loppujen lopuksi kivan lisämausteen mukavaan viikonloppuusi! Upeat puitteet, tuonne pitäisi joskus päästä käymään. Mutta viimeinen kuva toivotuksineen, siihen minä tartun Saila! Ihana kuva muotopuutarhastasi, aah! Toukokuinen valo ja heleä vihreys, söpöimmät tulppaanit ja hyasintit... kiitos, mukavaa kevään odotusta sulle myös, sieltä se taas tulee :D
ReplyDeleteRaakki; Ei kelit enää lauantaiaamuna olleet niin hurjat, onneksi pahin myräkkä oli mennyt ohi - siis markkinoiden kannalta.
ReplyDeleteKatja; Huuuuh, miten kylmä, voi apua! Miten tällaista nyt voi olla näin varhain, millainen talvi tästä tuleekaan. Ehkä tämä menee sitten hyvin nopeasti ohi ;-)
Terveisin Toivorikas
Maria; Niin, kaikki nuo ihanat kukkasipulit ovat nyt siellä mullassa lumen alla kuin pienenpienet dynamiitit valmiina räjähtämään kukkaan keväällä! Ihana ajatus, jee!
Kylläpä on kaunista! Mutta tuo keväinen kuva se vastaa saakin sydämen sykkimään...
ReplyDeleteAlkoiko runosuoni pulputa? Voin vain kuvitella, miten ihanat tuoksut keväällä tuntuu koiran nenään, kun ihminenkin haistaa sulavan mullan vahvan, huumaavan tuoksun niin voimakkaana! Ja sitten siellä on tietysti myös kaikkien tyttöjen talven aikana jättämät terveiset! Siinä on koirapojalla haistelemista.
ReplyDeleteNäyttää varsin tunnelmalliselta paikalta joulumarkkinoille, ja vielä lunta! Meillä sitä on paljon vähemmän tällä kertaa.
ReplyDeleteUpea joulumyyjäispaikka, harmi vaan ettei ole tullut koskaan käydyksi, ihmettelen!
ReplyDeleteJa hupsista tuo autoseikkailu. Pimeä, lumisade ja outo pikkutie, siellä voi sattua mitä vain!
Pitäisikö munkin alkaa jo odotella tuolla tavoin kevättä, kesää! Tuntuu vielä niin toivottoman etäiseltä.
Pioni; Tuonne sopi lumi markkinateemaan ja paikan komeaan maisemaan kuin nenä päähän.
ReplyDeletePike; Hvitträsk on uepimpia ellei Suomen upein taiteilijakoti, suosittelen.
On minustakin kevät toivottoman etäinen, mutta se ei estä odottelemasta ;-)
Kukahan tekisi miulle tuommoisen huvimajan, vähänkö olisi ihana. Tai niinkuin kirjoitit, suloinen. Oisko melkeen täydellinen :D
ReplyDeleteSe olis ihan täydellinen!
ReplyDeleteIhastuttava paikka.♥
ReplyDeleteIhanaa että sait apua ja pääsit jatkamaan kotia.
Toivottavasti kauppa kävi.
Kesään ei ole enään kuin suraus, kunhan ensin joulu on juhlittu.
Kiitos markkinat menivät oikein hyvin. Kohta on onneksi pimein hetki käsillä, sitten kuljemme kohti pidempiä päiviä!
ReplyDeleteKesäkuviasi jaksaa katsoa aina vaan :)
ReplyDeleteOlipas sinulla seikkailu Kirkkonummen synkissä metsissä!:) Onneksi tarinan loppu oli kuitenkin onnellinen :)
Kauniit kuvat myös Hvitträskistä!
I'm in love with that door on the 3rd picture from the top, it's beautiful.
ReplyDeleteKiitos Kaisa!
ReplyDeletePaula; I wish you could see that place.. it is the finest Arts & Crafts house in Finland - and not just a house, but a combined THREE houses for the most famous architect trio of the Arts and Crafts era, and their families. They also had their studio there, all in a spectacular setting on a high cliff by a lake in a dense forest but not far from Helsinki. It's a magical place!
Ihana paikka! :)
ReplyDelete