Friday 28 October 2011

Lehtiä

Onpa mukavaa palata kotiin, kun on näin kaunista! Syksy, jolloin on värikästä, on hienoa aikaa. Tästä täytyy nauttia, sillä kohta värit ovat tiessään eivätkä palaa ennen kuin vasta keväällä pienien kevätkukkien hahmossa.
Tämä ihanuus on keltapeippi, oivallinen maanpeittokasvi. Se kasvaa pienimuotoisessa metsäpuutarhassani pihavaahteran alla.

Tummakurjenpolvi 'Samobor' ja amerikankeijunkukka 'Marvelous Marble' keltaisten vaahteranlehtien lomassa. Voi sentään! Taidemaalarikaan ei osaisi tehdä kauniimpaa.
Keijunkukkien ja peippien lehdet pysyvät vihreinä talvellakin – lumettomana talvena erinomainen ominaisuus.

Toisaalla, paahdepenkissä verikurjenpolven verenpunaisiksi värittyneet lehdet erottuvat dramaattisesti ukontulikukkien hopeaisia lehtiruusukkeita vasten.

Japaninvaahtera 'Osakazuki' pistää parastaan. Tämä on talvehtinut hyvin ilman talvisuojausta neljä talvea, mutta viime talven lumikuorma katkaisi aika vaakasuoraan kasvavat oksat, vain yksi oksa jäi. Puuksi tätä ei voi kutsua, sillä neljän ja puolen vuoden aikana tämä ei ole kasvanut yhtään, mutta eipä ole kuollutkaan. Tämä on polvenkorkuinen pensas.
Vaahteran ja kissapatsaan välissä näkyy muutama syklaamin kukka, ne kukkivat somasti edelleen.
Värikästä ja tuoksuvaa viikonloppua!


Amerikankeijunkukka – Heuchera americana
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Keltapeippi – Lamium galeobdolon (minun kirjavalehtinen peippini on lajike 'Florentinum')
Tummakurjenpolvi - Geranium phaeum
Ukontulikukka – Verbascum thapsus
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

13 comments :

  1. Samoin ihanaa syysviikonloppua! Ja kyllähän tuo siellä varsin ihana näyttää olevankin. :)

    ReplyDelete
  2. Värikästä viikonloppua sinnekin!

    ReplyDelete
  3. Voi miten kauniita yksityiskohtia silmäsi löysivätkään vielä puutarhasta. Makoisia väriyhdistelmiä!

    ReplyDelete
  4. Oi mitä syysvärejä! Tosta alimmaisesta sais hieno kanvaasitaulun... Rentoa viikonloppua :)

    ReplyDelete
  5. Kaunista on, kun tarkasti katsoo... Yleisvaikutelma kuitenkin ainakin täällä on masentavan harmaa ja tihkusateinen. Sanoo tyypillinen satakuntalainen pessimistinen realisti ;))
    Tuossa ikkunan takana tintit yrittävät nokkia täytteitä ulos kissojen kukkalaatikkoloikoilutyynyistä!

    Minulla on kolme japaninvaahteraa ruukuissa. Joka syksy kuskaan ne Mansikkapaikan varastoon talvehtimaan.
    Sitä varten pitää lainata pakettiautokin! Ohhoijjaa....
    Mustille ja Ransulle terkkuja ♥ ♥ ♥

    ReplyDelete
  6. Värikkäitä kuvia! :) Mukavaa viikonloppua!

    Tässä taloyhtiössä huoltomiehen lehtipuhallin oli työntänyt lehtiä aidan ali pihalleni. Täytyy kai vielä
    tarttua haravaan. :D

    ReplyDelete
  7. Kiitos kommenteista!
    Kohta on harmaata, mutta onneksi puissa on vielä iloisenkeltaisia lehtiä. Niistä saa paljon voimaa. Ja maa on mukavan märkää istuttaa. Sain tänään maahan ehkä kuudesosan niistä taimista ja sipuleista, joita olen syksyn alennusmyynneistä haalinut.
    Syreenien lehdet ovat ihanan limenvihreät!

    Tintit ovat pirullisia, kun ne nokkivat kissojen tyynyjä ja kittiä ikkunoista! Perhana!!!

    Ehkä japaninvaahterat voisi istuttaa maahan siellä Raumankin suunnalla? Suunnilleen samaa kasvuvyöhykettä ollaan.

    Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa :-)

    ReplyDelete
  8. Mutta missäs ne kollipojat luuraavat? Varmaan olivat ikionnellisia, kun emäntä tuli kotiin. Kauniita ruskavärejä - ja myös kauniita kiviä näkyy yhdessä kuvassa.

    ReplyDelete
  9. Pojat luuraavat omissa puuhissaan, kuvia tuli otettua niin paljon että tähän ei mahtunut kissakuvia. Pojat ovat ikionnellisia a) mamman kotiintulosta ja b) oikeaan kotiin eli saareen pääsystä!

    ReplyDelete
  10. Punaiseksi värjäytyvät lehdet ovat hienoja syksyisessä puutarhassa. Olen miettinyt omien pensas- ja perennaistutussuunnitelmien kohdalla juuri tuota syysväriä. Tuntuu, että kesällä väriä on saatavilla niin helposti, mutta syksyn väri-ilo menee kovin nopeasti ohitse.

    ReplyDelete
  11. Hyvin sanottu. Syksyyn ja varhaiskevääseen kannattaa panostaa!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!