Thursday 19 November 2020

Muotopuutarhan syyssiivous

Menipä kuusi kuukautta äkkiä! En ehtinyt leikata puksipuuaitaa kertaakaan kasvukaudella. Onneksi se kasvaa hitaasti.
 
Voisin vielä trimmata päältä muutaman sentin pois, sillä pimeys tuli taas kesken ennen kuin olin ehtinyt saada hommaa loppuun. 
Tähän aikaan vuodesta päivän lyhyyteen menee hermo. Ei ehdi kun aloittaa, pitää saman tien lopettaa. Viimeksi saunaan puita lisätessäni totesin, ettei sielläkään näe mitään: käsikopelolla piti etsiä polttopuuta ja lopulta, kun menin pesemään itseäni ja pyykkiä, en voinut nähdä, valuuko pesuainetta vatiin vai ei. Voi ärrinmurrin. Tulisipa kevät hyvin äkkiä!
Seuraava, joka lässyttää, miten ihanaa on käpertyä saunannurkkaan ja polttaa kynttilöitä ja hyssytellä, saa minulta nyrkistä nenään. Ei siinä prkl soikoon ole mitään ihanaa, että ei näe mitään. Luonnotonta tämmöinen.

Yksi muotopuutarhan homma on kestänyt monta viikkoa sen hankaluuden vuosi. Se oli ulkoreunuksen uusiminen vanhojen lahojen lautojen tilalle. Lautareunus ei tietenkään ollut yhtenäinen koko matkalta, joten juolavehnä pyrki lautojen saumoista, vaikka ne ei olisivatkaan olleet lahoamassa. 
Nyt kuitenkin hankin rullan ihan oikeaa reunanauhaa. Sen kaivaminen maahan verkko- ja puksipuuaidan väliseen muutaman sentin rakoon oli tuskallisen hankalaa, mutta tulipahan tehtyä. Pahoin pelkään, että en onnistunut saamaan sitä riittävän syvälle, mutta toivon, että onnistuin. 
Muutaman pienen puksinpistokkaan siirsin turvallisempaan paikkaan kaivuun tieltä ja laitoin tilalle uusia pistokkaita leikkuujätteestä. Puksipuuhan juurtuu tavattoman helposti, mutta kasvaa äärimmäisen hitaasti. 
Ilokseni pistokkaita maahan pistäessäni huomasin, että niitä on nyt koko muotopuutarhan kaikkien reunojen pituudelta, kunhan vain kaikki uudetkin juurtuisivat. Niiden yleisin kuolinsyy taitaa kuitenkin olla kuivuminen, kun en muista kastella. Sen puolesta tämä märkä aika aitojen leikkuuseen ja pistokkaiden maahan pistämiseen onkin parhaita.

Reunanauhan nyherryksen jälkeen palkitsin itseni ja ryhdyin oikein mieleiseen puuhaan. Keksin tässä aiemmin syksyllä, että naputtelen pikkukiviä uuden timjamipolun pintaan, jotta se on vähän tukevampi jalan alla.

Siinä se nyt on. Kivien alla ei ole mitään muuta kuin multaa, joten rikkaruohojen kaivuuta on edessä, mutta ajatuksena on, että timjamit kasvavat polun peitoksi. Niitä kasvaa tuossa kolmea erilaista.

Tässä näkyy paria eri timjamia, joista tuon kellanvihreänkin toivon olevan matalakasvuista. Timjamien lisäksi siirsin polkuun jalosauramoa, jolla voidaan saada aikaan mattomaista maata peittävää pintaa, jos se vain talvehtii. Ajatukseni tehdä siitä matto parsapenkin katteeksi ei ikinä onnistunut, sillä siellä tuulisessa paikassa jalosauramo (tunnetaan myös nimellä roomankamomilla) hädin tuskin talvehti ja joka kevät löysin vain yhden siementaimen elossa. Tässä kohdassa se näkyy jo hieman lähteneen leviämään eikä paikka ole niin tuulinen, joten odotukset ovat korkealla.

Muotopuutarhat erottaa aina parhaiten yläsuunnasta, joten tässä kuva keittiön ikkunasta käsin. Kuten näkyy, puksipuuaitaa tarvitaan vielä monen monta metriä. Kasvakaa!

Kasveissa on enää vähän lehtiä, kiitos tämän päivän myräkän. En ole vielä käynyt korjaamassa pitkin pihaa lentäneitä kalusteita, karhunvattukartioita ja hajonneita aidan osia, sillä kun tuuli tyyntyi, alkoi kaatosade. Huomenna ehkä. Eipä noita kunnolla edes ehdi huomata kahden pimeän välissä.
Onneksi onkin tällaisia kasveja kuin tuoksukurjenpolvi! Kylläpä tämä näky piristää aivan huipusti.

Kaukasiankirahvinkukatkin ovat kuvauksellisia, joskaan eivät niin värikkäitä.

Metsätyräkki 'Chameleon' on myös aika hauskan värinen jopa lähes lehdettömänä. 

Mäntyjen alla metsäpuutarhassa huomasin pari oikein iloista yllätystä.

On toki tiedossa, että vaaleajouluruusu alkaa kukkia loppusyksyllä, mutta silti nuo nuput tulevat yllätyksenä. Ja niitä on vuosi vuodelta enemmän! Näiden päälle meni suojakartiot ja toivon, että se riittää.

Rohanin läpi kulkiessani huomasin 'Royal Purple' -peruukkipensaissa vielä hienot lehdet. Näitä en ole juurikaan suojannut peuroilta, korkeutta olisi varmaan jo enemmän, jos suojaisin. Ostin juuri uuden rullan verkkoa, ehkäpä siitä riittäisi näille. Näitä kasvaa Rohanissa kolme ja kaikki ovat talvehtineet hyvin, oli sitten pakkasta tai märkää.

Sitten kasvimaan uuteen ruusutarhaan, joka on ollut surkean huonolla hoidolla. Edellinen kitkentä taisi olla toukokuussa ja se on aivan liian vähän vastikään raivatulle alueelle. 

Homma piti lopettaa kesken – ärh, päivän pimentyessä – ja jatkaa seuraavana päivänä. Unohdin yön ajaksi maariankelloa suojaavan verkon pois paikoiltaan, mutta satumaisen tuurin myötä sitä ei ollut käyty syömässä, vaikka uudet kakkakasat ilmestyivät kyllä sinäkin yönä merkiksi käynnistä. Tavattoman söpö tämä vaaleanpunainen sinnittelijä.

Olen laittanut joitakin joulu-uutuuksia nettikauppaani Elsan lempituoliin. Yksi ihanista on tämä peura-aiheinen nauha. Miten saakin niin ärsyttävistä eläimistä aikaan jotain näin kaunista! Nauha löytyy täältä: KLIK.

Nauhan kanssa samaan kuvaukseen päätyi alkusyksyllä ostamani ihana liuskalehtinen muratti, jota en ole vielä istuttanut puutarhaan.

Mukavaa viikonloppua, toivottavasti teillä ei ollut myrskytuhoja!


Jalosauramo – Chamaemelum nobile
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Maariankello – Campanula medium
Metsätyräkki – Euphorbia dulcis
Muratti – Hedera helix
Peruukkipensas – Cotinus coggygria
Puksipuu – Buxus
Timjami – Thymus
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

30 comments :

  1. Anteeksi vaan, mutta nauroin ääneen voimalliselle jupinallesi pimeydestä. Ymmärrän hyvin näkökulmasi ja jossain määrin myös yhdyn siihen. Rakastan valoa ja lämpöä, mutta kun säälle ja vuodenajalle ei voi mitään, energiaa ja mielenrauhaani säästääkseni koitan löytää ajankohdasta positiiviset puolet.
    Puksipuuaitasi on kasvanut hienosti ja näyttää jo ihan oikealta muotopuutarhan rajaajalta. Toivottavasti loputkin taimet innostuvat kasvamaan, jotta saat haluamasi kokonaisuuden.
    Kuvasin jokin aika sitten sinulta saamaani Chameleonia ja kaipasin silloin sen suomenkielistä nimeä, jonka olin tyystin unohtanut. Tässä se tuli, kiitos, laitan talteen. Chameleonin punaiset versot ihastuttavat harmaantuvassa puutarhassa.
    Melkoinen myräkkä oli eilen täälläkin. Kottikärrytkin tuuli paiskasi nurin kaiken muun pihalle lentäneen sälän lisäksi. Mitään vakavaa ei tapahtunut ja sähkötkin pysyivät kaiken aikaa. Piuhojen maahan kaivaminen tierempan yhteydessä auttoi.
    Ulkona on -2 ja hento lumikerros. Taidan mennä kuvaamaan. Mukavaa viikonloppua sinulle ja pojille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä päivän lyhyys vaikuttaa paljon, kun peseytyminen ja pyykinpesukin on hoidettava päivänvalolla, saunaani kun ei mene sähköt enkä ole kovin innostunut sinne jatkoroikalla valaisintakaan laittamaan, sillä se on niin lähellä tietä, että sitten peseytymiseni näkyisi ohikulkijoille vähän liiankin hyvin, ajatus ei oikein innosta.
      Ahaa, sinullekin on päätynyt tuota tyräkkiä. Se on hanakka tekemään siementaimia, mutta mainio kasvi se on. Keväällä ja syksyllä nousevat versot tai lakastuva kasvi ovat näkyvän punaisia, kesälläkin siinä on hyvä ruskea väri, aika käyttökelpoinen moneen paikkaan.
      Hih, minua taas huvittaa tuo, että kottikärrytkin menivät kumoon, täällä ne kellahtavat useinkin, kun tuulta täällä merellä riittää. Nyt on aitaa korjattavana monestakin paikasta, osa peurojen, osa tuulen tuhoja. Jokunen tolpista on mennyt poikki ja talonnurkan syöksytorvikin näkyy menneen pois paikoiltaan, pitääpä sekin laittaa. Eivät hommat lopu.

      Delete
  2. Huomenta! Tuo on niin nätti alue. Ihanat nuo puksipuuaidanteet. Ja yrttikiveys on erittäin viehättävä kasveineen. Olet tehnyt myös valtavan kauniita kasviaiheisia savitauluja Elsan lempparituoliin. Täällä oli aika kova myrsky, muutama juttu hajosi nyyh. Tämä pimeä aika on kyllä raskasta ja olen samaa mieltä kanssasi. Koitetaan jaksaa kevääseen asti!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, toivottavasti ei mennyt mitään tärkeää tai arvokasta.
      Tsemppiä sinnekin talven kestämiseen!

      Delete
  3. Mahtavasti nuo puksipuuaidanteet ovat kasvaneet. Kaikki ikivihreä on tässä kohtaa erittäin tervetullutta ja erityistä. Pitäisi enemmän vaan istuttaaa kaikkea sellaista, mikä näyttää hyvältä ympäri vuoden. Toki kukkiakin tarvitaan, mutta ikivihreät sopivat puutarhan selkärangaksi.
    Ja pimeys on kyllä aikamoista. Maalla sen tajuaa. Meilläkään ei ole täällä ihan lähellä katuvaloja, joten ei tulisi mieleenkään lähteä vaikka iltakävelylle. Kyllähän jotkut urhoolliset kävelevät tuolla säkkipimeydessä otsalamput päässä ja heijastinliivit päällä. Minä olen sen verran arkajalka ja ehkä laiskakin, että yritän kuljeskella pihalla vain päiväsaikaan.
    Myös valokuvaus menee tähän aikaan vuodesta aika vaikeaksi. Siihen ei ole kovin monen tunnin mahdollisuutta, vaikka kotona teenkin töitä ja pystyn tarvittaessa keskeyttämään hommat.

    Mutta kyllä se elämä taas voittaa. Jouluruusu ainakin ilahduttaa tähän synkimpäänkin aikaan niin ihanasti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vihreää on tosi hyvä olla varsinkin Etelä-Suomessa, kun lunta ei välttämättä ole kovin pitkiä jaksoja. Noita raikkaanvihreitä puksipuita katselee todella mielellään.
      Enpä minäkään tykkää kulkea otsalampun valossa muuten pimeydessä. Ahdistaa, kun on pimeää ja vain se kapea valokeila. No, onneksi ei sentään ole hankia, sitten ahdistaisi vielä enemmän, kun pitäisi tarpoa lumessa :-D
      Valokuvaus on kyllä jännää näinä aikoina, kun ns. "keskellä kirkasta päivää" tulee epätarkkoja suttukuvia, kun valo ei vain riitä. Onneksi kevät lähestyy koko ajan! Kunpa olisi taas sellainen talvi, että olisi vaikka nuo jouluruusut koko talvikauden ajan kukassa.

      Delete
  4. Melkoinen syysmyräkkä oli kyllä eilen:) Onneksi ei isompi vahinko tullut! Tämä aika on minusta se kaikken ikävin, kun on niin synkeää ja märkää. Tosin juuri tänä aamuna sai herätä valoisaan aamuun kun lumi oli maassa:) Mukavaa marraskuun jatkoa ja hyvää viikonloppua♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja seuraava myräkkä tulossa! Mietin jo aamulla, että seuraava yö on varmaan rauhallinen, kun ei koko ajan kolise ja rämise jossakin, mutta eipä sellaista sitten kai tule. Tai joskus kai nämä myrskytkin loppuvat :-D
      Kiitos, hyvää marraskuuta ja viikonloppua sinullekin!

      Delete
  5. Tuo muotopuutarha näkyy hyvin ylempää otetusta kuvasta ja puksipuuaitasi on todella kaunis, toivottavasti saat sen kasvamaan siihen kokonaisuuteen kuin olet ajatellut.
    Pimeys on niin tuttua täällä katuvalottomassa ympäristössä ja ymmärrän, että jos se vielä ulottuu saunalle, niin ei ole kivaa. Kuten olen ennenkin sanonut, pimeys väsyttää minua niin paljon. Voimaperäinen argumentointi kyllä hieman nauratti ;).
    Ihanalta näyttää jouluruususi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pimeys tosiaan väsyttää valtavasti. On onni, jos ei tähän aikaan vuodesta tarvitse olla tehokas. Minulla on onneksi sellainen työ, että voi ottaa rennommin ja nukkua pidempään, sillä unta tuntuu nyt riittävän (tai riittäisi, jos tulisi vaihteeksi vähän tuulettomampi yö, että saisi nukuttua :-D)
      Jouluruusu on ihana tämän vuodenajan ilahduttaja, nyt kun viimeisetkin myrkkyliljat ja syyssahramit ovat hävinneet, ajatella, että jonkun kukkanuput nousevat nyt maasta! On se melkoinen ihme.

      Delete
  6. Timjamipolku kuulostaa ihanalta, toivotaan sinnekin hyvää kasvua ensi vuonna. Liuskalehtinen murattisi on tosi hieno <3 Minä olen aivan täysin unohtanut jouluruusut, en yhtään tiedä onko omissani nuppuja! Nyt en voi tarkistaa, kun - yllätys, yllätys- on pilkkopimeää ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos timjamien ja kamomillan puolesta! Ehkäpä tuo onkin jouluruusujen salaisuus, sillä niiden nuput tuntuvat aina ilmestyneen aivan yllättäen. Eihän tähän aikaan vuodesta pysty tekemään puutarhapartiointikierroksia kovin usein, paljon tapahtuu ilman, että ehtii huomata.

      Delete
  7. Oletpa saanut taas kaikenlaista aikaiseksi valoisan ajan lyhyydestä huolimatta. Minäkään en pidä loppusyksyn ja alkutalven melkein jatkuvasta pimeydestä. Se tekee olon niin väsyneeksi. Meillä on nyt kauniin valkoiset maisemat ja -7 astetta pakkasta. Aurinko pilkistelee jostain pilvenrakosesta, sillä naapureiden takana olevien koivujen latvat hehkuvat. Voi kun tilanne nyt pysyisikin tällaisena eikä tulisi taas sitä kammottavaa mustaa maata ja pimeyttä! Pahoin pelkään, että tuo uusi myräkkä sulataa kaiken kuraloskaksi. No, katsotaan, kuinka käy. Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ohhoh, onpa teillä pakkasta! Onneksi täällä ei ole, nollassa on vain käväisty toissa ja viime yönä, eikä luntakaan juuri tullut. Ehdinkin eilen vielä hyvin istuttaa ja maa on ihanan märkää kaivamiseen ja istuttamiseen! Tosin isoja kiviä ei kuravellistä ylös saa, kuten varmasti omakohtaisesti tiedät :-D
      Tänään voisin vielä laittaa pari viimeistä kasvia maahan, olisikohan syksyn istutuskausi sitten paketoitu.
      Tähän aikaan vuodesta on todella masentavaa ajatella, että päivä alkaa olla kunnollisen pituinen vasta kolmen kuukauden päästä ja talvi on vasta edessä, pakkasineen ja lumineen. Yyh ja nyyh. Loska ei kyllä ole yhtään kivaa, joten sinne sinulle en toivo plusasteita, tänne vain ;-)
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Delete
  8. Mahtavat nuo puksipuuaidat! Ja tuo kiveys on hieno!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiveyksestä tuli kivan näköinen, täytyy myöntää, että minulla ei oikein ollut mielikuvaa, miltä se tulisi näyttämään. Muotopuutarhassa alkaa olla viimeistellympi tunnelma jo, se onkin harvoja paikkoja puutarhassani, jossa on jotakuinkin valmista tai ainakin sinne päin :-D

      Delete
  9. On kyllä kiva tuo sinun muotopuutarhasi ja puksipuuaita on aivan ihana. Paljon olet saanut vielä aikaiseksi, sillä onhan jo marraskuu! Teilläkö ei pakkaset vielä haittaa? Täällä on ollut jo aika kovia yöpakkasia, viime yönä 10 astetta, mutta nyt on luvattu lauhtumista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei täällä ole ollut pakkasta kuin pari astetta silloin viikkoja sitten, kun oli viimeksi kylmää. Nyt on kylmimmät yölämpötilat olleet parina yönä tasan nollassa. Tällä hetkellä ollaan lounaistuulessa yli kuudessa plusasteessa, mutta myrsky ravistelee taloa niin, että se nitisee. Toivottavasti pysyy vielä koossa! Teidänkin pitänee totutella näihin rannikon myrskyihin, kun Raumalle muutatte.

      Delete
  10. Voi ei ja minä kun täällä juuri tänään mietin, että nykyään ihan tykkään marraskuusta💚 Olin tänään jo aikaisin aamusta kasvihuoneella askartelemassa ja nautin siitä hirmuisesti. Ja nyt odotan huomiseksi povattua auringon valoa☀️
    Oi vaihdettaisiinko joskus murattien pistokkaita? Minulla olisi jo kolme pistokasta juurtumassa siitä pienilehtisestä jonka myös löysin tänä syksynä. Tuo liuskainen on aivan ihana myös💚 Laitoin kolme muratin oksaa kivien avulla pienten ruukkujen multapintaa vasten ja nyt ne ovat kaavattaneet juuria. Irrotan ne emosta vasta keväällä👍

    ReplyDelete
    Replies
    1. Marraskuu on kiva, kun ei yleensä vielä ole talvi, ja kivempi se on minusta kaupungissa, missä ei ole niin riippuvainen päivänvalosta alkaen siitä, että täällä kotona täytyy alkaa lämmittää saunaa jo alkuiltapäivästä, jotta näkee käydä pesulla. Jos olisi sisäkylppäri sähkövalolla ja vielä kylpyamme, nousisivat marraskuun osakkeet silmissä :-D
      Tämä on kyllä hyvää aikaa pihapuuhiin, todella. Se on loistavaa, mutta epäaamuihmiselle nyt on kovin lyhyt päivä, jota talviaikaan siirtyminen vielä lyhentää. Pääsen kunnolla käyntiin vasta iltapäivällä, jolloin ärsyttää sikana, että heti tulee pimeää.
      Kiitos ehdotuksesta, vaihdetaan vain! En ole ajatellutkaan vielä ottaa tästä uudesta, kun tämä on niin pieni vielä, mutta sain syksyllä monta metriä yhtä murattia, joka on tällä saarella kasvanut viisimetriseksi yhden haavan runkoa pitkin, mutta se haapa kaatui edellisessä myrskyssä. Murattiakin tosin peurat syövät, olivat heti alkaneet verottaa sitä, kun puu kaatui.

      Delete
  11. Puksipuuairanne senku paranoo vuasi vuarelta. Tuaa tuulahruksen viarahilta mailta. Tääläki jouluruusuus o nuppuja, mutta ihan maan rajas vasta. Meillä tuuli lujaa, muttei onneksi saanu mitää tuhoja aikaaseksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Puksipuu on niin kaunis talvisin, kirkkaanvihreänä koko talven, ja erityisen kivaa on, että se tuo muotoa ja rakennetta talviseen puutarhaan. Täällä harvoin on niin paljon lunta, että nuo puksiaidat peittyisivät hankeen.
      Toivottavasti jouluruusumme kukkivat jouluksi, olisi hienoa. Mukava kuulla, että ei tullut tuhoja! Puuskat alkavat vähitellen laantua, aamulla täytyy katsoa, miten kävi. Talo on ainakin yhä pystyssä nitinästä ja natinasta huolimatta!

      Delete
  12. Puksipuuaidanteet ovat kuin jostain Etelä- Euroopan linnapuutarhasta, komeita ja hyvinvoivia. Niiden takana kelpaa Mustinkin väijyä Ransua, hiirulaisia ja myyrä matikaisia!

    T: Musti-fani
    Ps. Kivoja kuvia pojista olen nähnyt instastasi<3<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aidat ovat tosiaan juuri sopivan korkuisia väijymiseen :-D
      Tähän aikaan ei oikein tahdo saada kuvia mistään, kun on niin huonosti valoa, puhumattakaan mustasta kissasta!

      Delete
  13. Puksipuuaidanne kuulosta niin peri englantilaiselta! Hyvä kun siellä saaristossa seleviväät. Hienoa kun jouluruusu kukkimaan käypi, meilläkin nuput pilikottaa muanrajassa. Selevivääkö tuo muratti teillä ulukona talavet, muistanko oikein, Mustilassa talavehtii joku lajike! Teillä tais olla eilen kunnon myräkkee vaihteeks!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Puksipuut selviävät oikein hyvin, ymmärtääkseni vyöhykkeelle II asti ainakin talvehtivat. Murattikin täällä talvehtii, minulla on ollut yli kymmenen vuotta ystävän kasvattamaa murattia ja tänä syksynä sain monta metriä murattia, joka kasvoi isossa haavassa tällä samalla saarella. Se puu kaatui myrskyssä, muratti oli jo yli viiteen metriin kavunnut. Pistokkaat siitä viettävät nyt kellarissa talven, mietin niille paikkoja ensi vuonna. Tuo liuskalehtinen olisi ensimmäinen erikoismuratti, jota yritän, mutta meinaan saada sen vielä maahan tässä joku päivä.
      Oli aikamoista, kaksi isoa myrskyä peräkanaa, tuuli vain eri suunnasta. Aitaa on nyt kaatunut monesta paikasta, osa peurojen aloittamaa ja myrskyn jatkamaa.

      Delete
  14. On tuo vaan hieno aita! Sait hymyn huulille. Niin sitä kuviteltiin aikoinaan että pihasaunassa sitten istutaan ja peseydytään kynttilänvalossa. Ja katinvillat. Kunnon sähkövalo siellä on oltava jos jotain aikoo nähdä eikä mitään kynttilähyssyttelyä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. :-D Naulan kantaan! Ihmisillä on, itse kullakin, kaikenlaisia kuvitelmia siitä, mikä on ihanaa, ennen kuin itse kokeilee.

      Delete
  15. Puksipuuaita näyttää tosi hyvältä! Kyllä tämä pimeys on ihan syvältä... yritän olla ajattelematta ja huomaamatta koko asiaa. Kuukauden päästä alkaa jo sentään päivät pitenemään. Jaksamisia sinne saakka...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Syvältä on! Juuh, noh, kuukauden kuluttua kyllä, mutta sen kuukauden ajan vielä vaan pimenee... se ei oikein ihan vakuuta, paitsi äärimmäisen itsensä huijauksen voimin, ehkä. Tammikuun lopulla ollaan vasta samassa jamassa kuin nyt. Voi ääh... Jaksamista sinnekin!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!