Thursday 12 November 2020

Aurinkoisen päivän värikierros

 Täällä ei ole vielä ollut juurikaan pakkasta. Viime yön alin oli +7, eikä kahden viikon ennuste käy lähelläkään nollaa. Ihanaa, että syksyllä ei ole kiirettä loppua.

Tarhajouluruusut ovat komistuneet syksyn sateiden myötä. Ilokseni näitä ei ole vielä käyty syömässä!

Japaninlehtikuusen ruskaa saa aina odottaa lokakuun loppuun, nyt se on näin kauniina. Raidat ovat vielä kauniin keltaisia, hyvä värimätsäys.

Jalosyreenit alkavat vähitellen muuttua kellanvihreiksi.

Vielä yksi väripari japaninlehtikuusen kanssa: raitamarskiheinä. Se ei ole vielä vaihtanut väriään kesäasusta, sen lehtien reunat ovat aina keltaiset.

Ruusu-heinätarhassa on sen sijaan isosiniheinä upeimmillaan. Siniheinät ovat todella loistavia!

Muotopuutarhan omenapuussa alkaa olla melko vähän lehtiä. 

Syyssahramitkin nousivat viimein, valitettavasti ne syötiin kuvan ottamisen jälkeen. Onneksi ehdin ikuistaa.

Tämän vuoden viimeinen myrkkylilja on vaahteranlehtien seasta kurkistava 'Waterlily'.

Komealuppiossakin on vielä jokunen kukka.

Puna-ailakeissa kukkia vasta onkin. Näitä kukkii pitkin pihaa.

Haisukurjenpolvikin on ahkera kukkija, mutta niin matala ja pienikukkainen, että näitä ei välttämättä huomaa.

Vaaleanpunakukkainen maariankello jatkaa pinkkiä linjaa. Jos voisi verkottaa koko pihan, olisi paljon, paljon enemmänkin kukkia raportoitavana, mutta valitettavasti lähes jokaista pihan kasvia ei vain voi verkottaa.

Huomion vievät kuitenkin lehdet. Pyökki 'Rohan Weeping' on todella koristeellinen pensas. Se puhkeaa keväällä lehteen punaruskeana, kesällä lehdet ovat mämminväriset ja nyt syksyllä se saa hienon mahonginsävyn. Pyökeille ominaisesti se pitää suurimman osan lehdistään talvellakin, tosin ne kuivuvat haaleamman ruskeiksi. Sekin on kaunis väri talvisessa puutarhassa.

Tavallista euroopanpyökkiä minulla on pihan parilla sivulla pensasaitana, vaikka aidat eivät vielä ole kovin korkeita. Tässä pyökit ovat kelta-ruskeita taustalla, edessä kanukoiden mainioita syysvärejä.

Varsin jännää on nähdä monen uuden istuttamani talvenaran puun ja pensaan talvenkesto. Tämä on Viburnum × bodnantense 'Dawn' -heisi, jonka syysväriä jo kehuskelin, mutta en tajunnut ottaa siitä kuvaa ennen kuin se oli pudottanut jokaisen lehtensä tätä viimeistä lukuun ottamatta. Brittein saarilla tämä aloittaa kukinnan marraskuussa, joten jännittää nähdä, poksahtaako tässä marraskuun lämmössä noista pulleista nupuista jokin auki. Kukat tuoksuvat taivaallisilta.

Tänä syksynä istutin myös kiinanpunapuun. Se on neulasensa pudottava havupuu, jossa ei ole niin näyttävä syysväri kuin lehtikuusilla, mutta pidän tuosta lämpimästä puunväristä kovasti – etenkin sitten, kun tästä on kasvanut iso puu, jolloin vaikutelma on hieman näyttävämpi!

Kuparivaahtera on jo selvinnyt yhden talven yli, eikä tämän pitäisi olla erityisen talvenarka. Puu on vasta hyvin pieni, mutta lehtien hieno sävy lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Yksi leiskuvanvärinen ruskapuu lisää!

Japaninvaahteroiden ruska on jo siirtynyt oksilta maahan. Tämä on 'Osakazuki', kesällä vihreä, mutta syksyllä yksi hienoimmista ruskapensaista.

Punaisesta puheen ollen: kirsikkaluumu 'Nigra' on koko kesän ajan tumman punaruskealehtinen, mutta syksyn tullen väri voimistuu kirkkaanpunaiseksi.

Tavalliset hapankirsikat ovat nekin aika mukavan värisiä juuri nyt.

Ruusuherukoilla on värikäs hetki, kun osa lehdistä on vielä vihreitä, osa keltaisia, ja varret punaruskeita.

Murattisyklaamiruukun päällä on ollut verkko, niinpä kukat ovat tallella. 
Aurinkoista marraskuuta!


Euroopanpyökki – Fagus sylvatica
Haisukurjenpolvi – Geranium robertianum
Hapankirsikka – Prunus cerasus
Isosiniheinä – Molinia caerulea var. arundinacea
Jalosyreeni – Syringa Vulgaris-Ryhmä
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kanukka – Cornus
Kiinanpunapuu – Metasequoia glyptostroboides
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Kuparivaahtera – Acer griseum
Maariankello – Campanula medium
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Myrkkylilja – Colchicum
Puna-ailakki – Silene dioica
Raitamarskiheinä – Spartina pectinata 'Aureomarginata'
Ruusuherukka – Ribes sanguineus
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

8 comments :

  1. Huvittaa ajatus pyökin esittelytekstistä, jossa kehuttaisiin sen mämmin värisiä lehtiä. Mahtaisko olla myyntivaltti?! Jännittävä tuo heisi joka ehkä voisi kukkia marraskuussa! Näillä säillä se on varmaan ihan mahdollista. Ja niin monta kukkijaa oli joka tapauksessa <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mämminväri vetoaa ainakin mämmin ystäviin ;-)
      Onnea on pitkä lauha syksy!

      Delete
  2. Tällainen pitkä ja leuto syksy tarjoaa luonnolle tilaisuuden näyttää parastaan. Kasvejakin tulee katseltua ihan uusista vinkkeleistä ja ihasteltua niiden monia hienoja ominaisuuksia.
    Voin hyvin kuviella, miten upea kiinanpunapuu on isommaksi kasvettuaan. Isosiniheinäkin on kaunis auringonvalossa. Puna-ailakin eivät ilmeisesti meinaa kukkimistaan lopettaa ollenkaan. Huomasin niiden kukkia omassakin pihassa.
    Eilen Espooseen ajaessa katselin, kun pari peuraa ruokaili Gumbölen golf-kentällä samanaikaisesti, kun joukko golffareita puttaili pallojaan. Piti oikein pysähtyä tien reunaan tsekkaamaan, että varmasti olivat peuroja eikä jonkun golffarin lemmikkikoiria.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ajelin yhtenä päivänä Länsiväylää ja huomasin metsäkauriin ihan muutaman metrin päässä tien reuna-aidasta ja laiduntavan kaikessa rauhassa, kun autoja suhahtaa ohi taukoamatta. Ne tottuvat taajamaelämään näköjään hyvin.
      Ihanaa, että syysvärit ja kukat eivät ole vielä lopettaneet!

      Delete
  3. Onpas siellä vielä värikästä! Ja miten kauniilta kaikki näyttää auringonpaisteessa. Meillä on hmmm... vihreänruskeaa. -6 asteen pakkanen taisi olla liikaa viimeisillekin kukkijoille. Nyt saisi pian sataa lunta ja peittää kaiken kevääseen saakka. Jännityksellä odotamme, aloittaako heisi kukinnan jo ennen talvea. Hieno syysväri sillä on varmasti ollut, jos kaikki lehdet ovat olleet samanvärisiä kuin tuo yksi. Toivottavasti ensimmäinen talvi on sille mieluinen eikä se harkitse muuttoa takaisin Britteihin :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ei niin kovin sateista ole ollut, toki lähes joka päivä sataa, mutta myös paistaa, sää vaihtelee yhtä mittaa. Tuo pakkaslukema varmaan jo lopettaa kasvun ja ruskettaa lehdet.
      Olisi ihanaa nähdä edes yksi kukkaterttu heidessä! Se on varmaan kasvatettu Hollannissa, joten se olisi toinen hyvä vaihtoehto sille muuttopaikaksi, jos ei olosuhteet täällä miellytä. Etenkin, kun Brexitin takia voi oleskelulupa olla tiukassa Briteissä.
      Lehdissä oli tosiaan ihana tummanpuna, jota en tajunnut kuvata (kuvausintoa heikensi myös puskan ympärillä oleva ruma verkko). Mielenkiinnolla olenkin ajatellut, koska se täällä mahtaa kukkia. Tänä vuonna se on vasta tosin tuotu maahan, joten mitään varmoja johtopäätöksiä sen tämän vuoden käytöksestä ei voi vielä vetää. Toivottavasti se on täällä vielä ensi vuonnakin.

      Delete
  4. Oi, tuo kiinanpunapuu näyttää hauskalta! Ihanan pitkä syksy ollut, saisipa jatkua tällaisena pidempäänkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiinanpunapuu on todella kaunis! Olen joskus Englannissa asuessani maalannut sen oksan, se oli niin kaunis. Tulisipa taas brittitalvi. Meillä saattaa talvi olla mitä vain, se on toisaalta aika jännää.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!