Kosteikkopuutarhaa saunan päädyssä

Saunan huudeilla on tonttini kostein kohta. Tältä saunan pääty näyttää nyt, kuvasin vastikään. Tuli nimittäin vastaan vanha kuva...

... keväältä 2007, jolloin olin asunut täällä vajaan vuoden. Tuossa näkyy hyvin keväinen vesien virtaus. Heinikkoa ei vielä ole raivattu nurmeksi, eikä japaninlehtikuusta istutettu. Saunakin piti kaivaa maasta, jotta nurkkakivet löytyivät ja seinät pääsivät irti maakosketuksesta.

Tuolla ojan päässä on nykyisin mutapuutarhakin. Tässä vertailukuva edelliskuvalle viime helmikuulta, jolloin sain inspiratsioonin. Keksin, että tämä kohta kaipaa ehdottomasti lumikelloja, talventähtiä ja jouluruusuja. Niitä sitten istuttelin ja toivottavasti niistä nautitaan ensi keväänä (mielellään heti tammikuussa).

Saunan nurkalla viihtyvät etelänkevätesikot, nehän ovat tavattoman aikaisia. Kuva on viime maaliskuulta. Vaaleankeltaisia kukkia ei oikein erotakaan kevätauringon kilossa. 

Oi, kevät!

Muistaakseni siirtelin muutamia lehtiruusukkeita tuonne lähemmäs ojaa, jotta esikko leviäisi sinnekin vähän nopeammin. Lehtikuusen juurelle onkin itsekseen löytänyt tiensä kevätesikko, mutta sehän kukkii vasta toukokuussa.

Jos kevääseen kaipaankin matalia kukkijoita, ei kesän ja syksyn kasvillisuus voi olla matalaa, tai sitä ei erotakaan (keväällä istuttamani jouluruusun lehdet ovat onneksi tuolla lomassa ihan hyvässä hapessa). Nyt huomiovuorossa ovat ihanaakin ihanampi, keveä ja sirosti kaartuva keltareunainen marskiheinä 'Aureomarginata', kuningassaniainen, joka alkaa viimein kohota lähes metriseksi, monenlaiset mesiangervot ja niiden välissä palmusaraa, vaikka sitä ei tässä oikein erota.

Otin heinäkuussa kuvan saunan sisältä käsin, kun näkymä vaaleanpunaisiin mesiangervohattaroihin oli niin kaunis. Japaninlehtikuusi siivilöi valon ihanasti ilmavan vihreällä tavalla. Sehän on ihana syksylläkin, mutta ei ole vielä alkanut vaihtaa väriään keltaiseksi.

Mesiangervot ovat ketomesiangervo 'Elegans' ja idänmesiangervo. Preeriamesiangervo 'Venusta' asustaa parissa paikassa muualla, ja hankin tänä kesänä taas rusomesiangervo 'Hjordisin', mutta tällä kertaa se kuoli kuivuuteen jo ennen kuin pääsi maahan!

Onneksi muuten nyt sataa, mittariin on kertynyt jo 10 mm, on toiveita saada vesipumppu joskus taas käyntiin! Tosin sadevesi ei nyt ihan heti kaivoon mene, mutta vähitellen kumminkin.

Toinen saunan sisältä otettu kuva on parin viikon takaa, tässä näkyy se ihana valo paremmin. Raidallinen marskiheinä edessä, taustalla kallionauhus ja palmusaraa.

Tykkään tavattomasti kallionauhuksen keltaisesta juuri tässä, lehtikuusen oksien alla ja kellanvihreän palmusaran kupeessa. Vasemmalla on siperiankurjenmiekkaa.

Palmusarasta oikealle on kasvi mietinnässä. Heti saran vieressä on tarhapäivänlilja ja siitä edemmäs, tyhjän aukon jälkeen on taas päivänliljaa, ja näiden väliin kaipaan jotakin, jossa ei ole päivänliljamaiset tai iirismäiset lehdet, sillä niitä on tässä jo niin paljon. Paikka on yllättävän kuiva, siksi siitä onkin kuollut kasvi jos toinenkin tässä vuosien mittaan. Vuosi sitten istutin siihen verikonnantattaren, mutta se kuivui. Ehkäpä kokeilen jakaa tuota nauhusta, sillä olisi kiva saada juuri tuollaisia pyöreitä lehtiä siihen, eikä toisto olisi pahitteeksi.

Tuolla lehtikuusen oksien alla näkyy lisää pyöreitä lehtiä, ne kuuluvat kilpirikolle. 

Tunnelmallisia sadepäiviä – täytyy lähteä tarkistamaan, olisiko mutapuutarhaan jo kertynyt vähän vettä pohjalle!

Etelänkevätesikko – Primula elatior

Idänmesiangervo – Filipendula palmata

Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi

Kallionauhus – Ligularia dentata

Ketomesiangervo – Filipendula purpurea

Kevätesikko – Primula veris

Kilpirikko – Darmera peltata

Kuningassaniainen – Osmunda regalis

Marskiheinä – Spartina pectinata

Palmusara – Carex muskingumensis