Tässä eräänä päivänä ilahduin suuresti, kun huomasin parven urpiaisia lähelläni. Ne pyrähtivät lentoon, kun liikuin, mutta pian tulivat takaisin ihan viereen ruokailemaan sikurin siemenillä.
Rare Visitors
The other day I spotted a flock of common redpoll; a visitor from the north not very often seen here in the south. They, like many other northern birds, are not used to humans, hence come fearlessly close.
Kaiken muun kauneuden lisäksi sikuri on siis hyvä urpiaiskasvi! Laidunkarstaohdake, jota kuvassa myös näkyy, on toinen hyvä siemenravintokasvi linnuille.
Yksi urpiaisista istahti marjaomenapensas 'Marleenan' oksalle, mutta silloin en vielä ollut hakenut kameraa sisältä. Se oli todella kuvauksellinen näky, sillä 'Marleena' alkaa olla mahtavassa syysvärissä ja sen kirsikanpunaiset lehdet ovat aivan urpiaisen otsan sävyisiä.
Mutta niin vain urpiaiset keskittyivät sikureihin sen jälkeen, kun palasin kameran kanssa. Tuossa vasemmanpuoleisessa näkyykin hieno punainen otsa.
Edellisestä punaisten postauksesta unohtui Ransunhäntäkukka, komealuppio. Sen kukinta on oikea syksyn ilopilleri.
Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst' pistää vielä parastaan. Tämä ei onneksi ole peurojen ruusuruokalistan kärjessä, kukkia pääsee ihailemaan syksylläkin.
Ja sitten on pari myrkkyliljaa, jotka olen visusti suojannut verkoilla. Tätä 'Lilac Wonder' -myrkkyliljaa yritin kuvata eilen sade-, räntä- ja raekuurojen välissä, mutta aina, kun aurinko tuli hetkeksi esiin, tein jotakin muuta. Yksi varsi jo lakosi rankkasateessa ja puuskissa, mutta uusi kukkavarsi on nousussa. Ihana, intensiivinen väri.
Toinen ihastuttava ja hyvin kukkiva on tämä 'Waterlily'. Tämäkin on myrkkyliljaristeymä eli tarhamyrkkylilja. Kerrottu kukka on hailakamman sävyinen kuin edellisellä, mutta ehkäpä siksi myös tyylikkäämpi. Ja tuo kerrottu kookas kukka! Melko hieno näky näin syyspuolella, paljon tämän tason kukkia ei enää olekaan.
Kuvia ei nyt tämän enempää myöskään ole, sillä olen keskittynyt muihin hommiin, mm. räystäskourujen asentamiseen navettaan, jotta alppipenkin arvokkaat asukit selviäisivät jatkossa paremmin talvista. Moni aarre on siinä penkissä kuollut, kun on saanut pisaroita niskaansa pitkin talvea. Ei enää!
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Sikuri – Cichorium intybus
Tarhamyrkkylilja – Colchicum Speciosum-Ryhmä
Urpiainen – Acanthis flammea
.jpg)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
Suahan onnisti, ku pääsit nuan likelle urpiaasia. Enoo tunnistanu niitä ku vasta muutaman vuaren, ku alootin talaviruakinnan. Meillä niitä näkyy muutamia kertoja talaves. Ihanat pinkit pilikahrukset.
ReplyDeleteUrpiaiset pyrähtivät ihan viereen, ja onneksi pysyivät siinä senkin jälkeen, kun olin hakenut kameran. Niillä on tuo punainen otsa niin erikoinen, että siitä ne huomaa, ja kaksihaaraisesta pyrstöstä.
DeleteLintujen touhuja on mukava seurata..:)
ReplyDeleteNiin on! Ja ihanaa heleää viserrystä.
DeleteVoi miten söpösiä urpiaisia, kaunis otsa niillä tosiaan! Hyvä, että löysivät mieleistä syötävää ja olivat rohkeita kameran edessä.
ReplyDeleteHieno tuo syvänvärinen syysmyrkkylilja, kannatti suojata! Mun liltaj nousi sittenkin, mutta jotenkin röntsäisinä ja reunoista rispaantuneina. Silti iloitsin, että ne edes nousivat : )
Onneksi nousivat! On kivempi kumminkin tietää, että elossa ovat. Toivottavasti nousevat ehompina ensi syksynä.
DeleteOlen nähnyt urpiaisia vain talvella. Silloin ne erottuvat hyvin lumisessa ympäristössä. Siellä se punainen otsa pilkottaa sikurissa.
ReplyDeleteMyrkkyliljat ovat tänä syksynä laittaneet parastaan. Vanhat ja uudet ovat kukkineet runsaina ja muutama on vieläkin pystyssä. Hieno tuo Lilac Wonderkin.
Toivottavasti saat räystäskourut asennettua. Kasvien lisäksi ne säästävät rakennustakin. Sinussa on kyllä esimerkkiä kaikille naisille; onko mitään työtä, mihin et tarttuisi?
Nyt kuulemma urpiaisia vaelsi sankoin joukoin Etelä-Suomeen, niitä on näkynyt laajemminkin. Mutta se tuntuu olevan satunnaista, ja on ihan onnen kauppaa, sattuuko sillä hetkellä olemaan ulkona ja silmät päässä :-D
DeleteRäystäskourujen asentaminen ei onneksi ole ollenkaan vaikeaa, kun ei tarvitse huojua missään korkealla tikkailla! Navettani on hyvin pieni ja matala. Tuli jo tsekattua sateen aikana, että kouru viettää siihen suuntaan, johon halusinkin. Kyllä se tosiaan suojaa seinääkin kastumiselta, olisi pitänyt laittaa kourut jo aiemmin.
Kiva kuulla sinusta💚 Navetan räystäskouruissa onkin varmasti melkoinen asentaminen, vaan mitäpä sitä ei tekisi aarteidensa tähden.
ReplyDeleteTyösuma ja peurojen syönnit ovat aiheuttaneet sen, ettei raportoitavaa ole oikein ollut. Ei viitsi kuvata syötyjä tappeja, joiden pitäisi olla kukkia, ja jotenkin en ole toimertunut kuvaamaan muita askareitani.
DeleteRäystäskouruissa ei oikeasti ole ollenkaan kova työ, sen kun laittaa kannakkeet ja niihin kourut. Syöksytorvia en laita, riittää, että vesi lorisee kourun alamäen puoleisesta päästä, jonka laitoin yltämään vähän pidemmälle katon kulmasta. Vielä sama homma navetan toiselle seinustalle, kunhan hankin lisää kourua. Hyvää se tekee navetallekin, ettei vesi tipu pitkin seinänviertä ja tuuli roiskuta tippoja lisäksi seinään.
Söpöt urpiaiskuvat! Niitä harvemmin huomaa muulloin kuin talvella. Yhtenä päivänä kyllä kuulostelin, että ihan kuin takapihan metsässä olisi ollut parvi urpiaisia. Ihan varma en ollut siitä, tunnistinko äänet oikein. Alppikasvit varmasti kiittävät siitä, etteivät saa jatkossa kylmää suihkua niskaansa talvella. Mukavaa viikon jatkoa!
ReplyDeleteÄänistä minäkin ne ensin huomasin (vaikka en pelkästä äänestä olisi tunnistanut). Kannattaa olla tarkkana, kun niitä on nyt vaeltanut etelämmäs.
DeleteOlisi pitänyt laittaa räystäs jo heti, kun alppipenkin perustin, niin olisin välttynyt muutamalta kirpaisevalta menetykseltä, mutta näin asiat tuntuu tässä talossa menevän yleensä: väärässä järjestyksessä :-D
Kiitos; mukavaa ja toivottavasti edes jonakin päivänä aurinkoista viikkoa sinullekin! Täällä on monsuunikausi.
Oi, miksi ei puutarhassani ole edelleenkään myrkkyliljoja? Kysyn vaan. :D Ja miksi ne eivät myrkytä peuroja? Olisi niille ihan oikein.
ReplyDeleteNo niinpä! Voisin kyllä sivellä syanidilla myrkkyliljojen terälehtiä. V-käyrät alkavat olla huipussaan, kun pihan aitaamisesta huolimatta ne änkeävät syömään kaiken. Viimeksi huomasin tontin ylänurkasta, että ovat taas vääntäneet tolpan sivuun ja tehneet itselleen kulkuraon. Ne todellakin tulevat pakolla, jos eivät muuten pääse.
DeleteIhania urpiaisia! Toivottavasti joku parvi kävisi täälläkin. Mutta minulla ei ole sikuria, voi harmi! Joten joudun ehkä tyytymään talitiaisiin, joista yksi kävi tänään riuhtomassa hyasinttipapua, siinä on varmaan siemeniä.
ReplyDeleteKannattaa pitää silmät ja korvat auki urpiaisten varalta. Kaipa ne muutakin syövät, kaikenlaisia siemeniä. Aika moni perenna on hyvä ruokakasvi pikkulinnuille.
DeleteMä olen niin ihastunut neilikkaruusuun!
ReplyDeleteSe on kyllä ihana! Melko iso puska, mutta ehkä voisimme ujuttaa sen salaa osaksi taloyhtiönne piha-alueiden istutuksia ;-)
Delete