Monday 9 March 2020

Sinisiä pilkahduksia

Ihanat 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekat kukkivat taivaallisen kauniin sinisinä. Niitä ihastellessani huomasin pistävän, tutun hajun ja omituisen pötkylän, joka nousee maasta lampaanvillatuppo päässään.

Rumuudestaan huolimatta ihastuttava näky: Fritillaria raddeana se siinä täynnä elinvoimaa! Haju muistuttaa paljon keisarinpikarililjaa. Mutta niistä ei näy vielä versonkärkeäkään.
Tämä on istutettu toissa syksynä. On erityisen hauskaa, kun nämä kokeilut, joiden talvenkestosta ei ole hajuakaan, onnistuvat asettumaan taloksi ja nousevat myöhemminkin kuin vain seuraavana keväänä.

Mutta takaisin Katharineihin. Onneksi ne kasvavat laventelipuskan vieressä tai lähes alla. Aiemman postauksen Katherine's Goldit käytiin nimittäin syömässä lähes kaikki postausta seuraavana yönä.

Vaikka olen leikannut jo laventelien kuivat varret, en ole siinä erityisen tarkka enkä ainakaan poista risuja iiristen päältä. Mielummin katselen kukkia risujen alla kuin poikki purtuja tappeja.

Viereiseen kukkapenkkiin joutunut yksittäinen 'Katharine Hodgkin' meni samassa yöllisessä hyökkäyksessä, samoin kuvan taustalla oleva tupas tähtisahrameita. Mietityttää, että jos olisin jättänyt perennanvarret leikkaamatta, olisi niistä ehkä ollut hieman suojaa näille. Tai sitten ei.

Joka tapauksessa muotopuutarha näyttää nyt tältä. Toin mantereelta tullessani uuden verkkorullan, harmittaa vain, että en levittänyt sitä kukkapenkkien päälle heti. Iiristen lisäksi meni nimittäin liuta tulppaaninvarsia ja hyasinttien versonkärkiä. Jälkimmäinen on vakavampi juttu, sillä hyasinteilla on nuput heti siinä etulinjassa. Tulppaaneilla oli tuskin vielä nupun ajatustakaan maanpinnan yläpuolella.

Pikkuinen sinisahramin nuppukin jo kurkistaa. Tälle ei enää verkkoa riittänyt, mutta vieressä oli muutamia isoja oksia odottamassa aitaprojektin jatkumista, laitoin ne ristiin rastiin penkin päälle suojaamaan tätä ja kavereitaan.

Muotopuutarhassa kukkii myös monta pientä persiansinililjaa, jotka saivat nyt verkon päälleen, sillä ne ovat suosittua yöpalaa.

Otin tämän kuvan muutama päivä sitten, verkkoviritelmä suojaa niin jouluruusuja kuin persiansinililjojakin. Kuvan ottamisen jälkeen oli verkkoa työnnetty sisään, jotta persiansinililjat oli päästy syömään. Jouluruusuun asti ei tunkeilijan voima tai taito riittänyt.

Unkarinsinivuokon nupussa on jo nähtävissä pilkahdus sinistä.

Atsurihelmililjat muodostavat jo kokonaisen siniarmeijan! "Azzurri", niin kuin Italian jalkapallomaajoukkue.

On hyvä, että lämpötilat jo mahdollistavat vuotuiset kevättoimenpiteet, sillä niitä on paljon eikä ikinä kaikkea ehdi. Vesitynnyrien vuosihuolto on sellainen. Olen saanut tynnyreitä yhteysalukselta, sahannut kannen pois ja maalannut ensin ruostesuojamaalilla, sitten nätimmällä maalilla. Niitä täytyy vuosittain paikkamaalailla ja uudet tynnyrit hoidella kokonaan.
Vanha värini, jota käytin vuosikaudet, on tuo taempi sininen. Se on ollut kaunis, mutta nyt kun se loppui, halusin vaihtaa väriä sellaiseen, joka sointuu pihaan ja taloihini vähän paremmin (mutta olisi silti rakastamaani sini/vihreäosastoa).
Ostin rautakaupasta mutulla tuollaisen vihreämmän sävyn. Mutuun pitäisi aina luottaa. Väri on nappivalinta moniin pihakalusteisiini, kuten taustalla näkyvään vanhaan porttiin, jonka sain noin hurmaavan värisenä.

Tässä päivän siniset, kuvasta näkyy, että täällä on pilvistä ja tihkuisen oloista. Sinitaivasta ei tänään näkynyt. Pysykää terveinä!


Atsurihelmililja – Muscari azureum
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Sinisahrami – Crocus biflorus
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus
Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica

36 comments :

  1. Jaksan aina ihmetellä noiden nelijalkaisten hirviöiden määrää siellä etelämeren saarella! No toisaalta, ei tästä meiltä kauan tarvitse mennä että peuroja olisi haitaksi asti, kauriita on pieni tokka, mutta ne ovat arkoja ja joskus tosiaan täällä ilveksetkin niitä rajoittavat!

    Surullista, kun aina sinun kaunottaret syödään! Onneksi jotain sentään säilyy ja nuo Katharinien sini on hämmentävän kaunis, kaunis myös tynnyreiden sini - tykkään kovin! Piti kuuklata tuo fritillaria, mielenkiintoinen ja varmaan tuoksu taattu.

    Yritellään pysyä terveenä ja koronaa vältellä. Kummitytön tytär ja mies on karanteenissa - täälläpäin on yksi koulu suljettu sen vuoksi. Ihan hirvittää, meidän pitäisi lähteä tyttöjen kanssa Tukholman messuille muutaman viikon päästä, saa nähdä kuinka käy!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hirviöiden määrä on hirveän tiheä, vaikka niitä joka metsästyskausi verotetaankin. Hirveä saisi sen sijaan olla enemmän ;-) Ne eivät ole sellainen riesa, arempia ovat eivätkä muodosta näin suuria laumoja.
      Täytyy olla iloinen niistä, joita ei (vielä) ole syöty. Pitää opetella elämään hetkessä...
      Toivottavasti tämä virusruljanssi on pian ohi, ihmisiä ei sairastuisi enää ja messumatkanne toteutuu!

      Delete
  2. Aivan hurmaavia iiriksiä. Meilläkin on näitä otuksia ihan hirveesti siksi olen yrittänyt istuttaa vain sellaisia mikä niille ei kelpaisi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on viisasta, mutta pihan kasvivalikoima kutistuu sitten vain surkean suppeaksi.

      Delete
  3. Onpa siellä jo paljon kukintaa, vaikka peura penteleet ovatkin osan verottaneet. Itse asiassa tuo verkkopuutarha näyttää aika hienolta. Hiukan kuin usva olisi laskeutunut puutarhaan.
    Peurojen tuhot harmittavat sitäkin enemmän, kun tuntuu, ettei niihin ei ole minkäänlaista ratkaisua. Täytyy vain ajatella sen verran positiivisesti, ettei sentään leipä ole kasveista kiinni, kuten monella ammattiviljelijällä. Jos se nyt lohduttaa syötyjä kukkia katsellessa.
    Tynnyrit ovat tosi hienoja, kuin karkkeja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanan optimistinen olet, kun näet verkoissakin kauneutta! :-D Tuo on ihan tosi; jos olisin sipulikukkien ammattikasvattaja, niin eihän tästä tulisi mitään. Tai tavallaan on mullakin leipä kukissa silleen kiinni, että otan niistä kuvia lehtijuttuihini, ja olisi myös kiva kuvata puutarhaa, jossa olisi rehevää ilman kauheita häkkyröitä joka puolella. Mutta se ei sentään ole kaikki kaikessa.
      Tynnyreiden värit sopivat kivasti toisiinsa, joten kun nyt siirtymäkaudella on molemman värisiä, elän karkkikaupassa :-)

      Delete
  4. Onneksi on sentään verkkoja. Tylsää, kun siellä parturoidaan kasveja niin ahkerasti. Kukkkia sinulla olisi muuten jo iso määrä.
    Kaunis väri tuo tynnyrin uusi väri.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on keinoja, joilla voi suojata kasveja sihen asti, kunnes pihan reunat ovat peuratiiviit (hullussa haaveessani näin tulee tapahtumaan :-D !)

      Delete
  5. Eläköön kananverkko...tai taitaa olla jotakin pienempi..:)
    Mutta vakavasti, on se harmi nuo peurat, mutta onnekesi kasvitkin ovat sitkeitä ja puskevat joka kevät esiin peurojen uhallakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, eläköön juu. Onneksi monet kasvit pärjäävät kyllä, mutta kyllähän sitä haluaisi nähdä kukkia istuttamistaan kasveista.

      Delete
  6. Kylläpä siellä saaristossa on kevät jo pitkällä! Meillä Katharinet ovat nostaneet vastaa hiukan päätään näkyviin. Ja tuo hetkessä eläminen, se on hyvä asenne oli peuroja tai ei.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä on ihan keväistä jo, kaikkea pääsee puuhailemaan ja kasveja nousee maasta minkä ehtii. Vuoden ihaninta aikaa!

      Delete
  7. Tunnen suurta myötäharmia noiden syötyjen kukkien johdosta! Argh! Saisivat todellakin nauttia jotain muuta yöpalaa. Tynnyreistäsi tuli todellisia kaunottaria, ihana väri molemmissa :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos myötäharmista! Paukutan aina päätäni seinään, jos en ole tajunnut suojata. Nytkin oli verkkorulla autossa monta päivää, ääh.

      Delete
  8. Ihania värinpilkahduksia. Minulla eivät kurjenmiekat ole vielä auenneet. Tai tänään en ole vielä tilannetta tarkastanut.. Fritillaria raddeana kukki viime keväänä hienosti täällä. Nyt en ole havainnut siitä jälkeäkään. Istutin kaikenlaisia Fritillarioita metsäpuutarhaan edellisvuonna ja viime vuonna lisää. Täytyykin kaivaa jostain tilauslistat ja aloittaa tarkkailu. Toivottavasti ne eivät ole maistuneet peuroille.. Todella kaunis väri tynnyreissä. Väriasioissa kannattaa aina luottaa vaistoonsa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo raddeana kasvaa hyvin lämpimällä paikalla, metsäpuutarhaoloissa se varmaan nouseekin myöhemmin. Tuossa on kuiva maa ja aurinko paahtaa. Varren paksuudesta päätellen se saattaa miettiä kukkimista tänäkin vuonna ♥
      Toivottavasti kaikki ihanat Fritillaria-aarteesi nousevat ja kukkivat tänäkin vuonna!

      Delete
  9. Nuo Katharine Hodgkinit ovat aivan ihanan värisiä! Peurat ovat kauniita, mutta on ikävää, että niitä on monen puutarhassa riesaksi asti. Kivat värit tynnyreissä. Tykkään kovasti tuollaisista hempeistä, vähän murretuista sävyistä. Mukavaa viikkoa ja toivottavasti kasvisi eivät enää katoaisi parempiin suihin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkin tykkään todella tuosta murretusta salviamaisesta vihreästä. Tuo edellinen sininen oli vähän liian puhdas sininen. Toisaalta yhdessä tuo tynnyrit on aika söpöt :-) Sininen tuli maalattua sillä viimeisellä vanhan maalin tilkalla.
      Hodgkineissa on jotakin jäätikönsinistä, minusta niiden nimen pitäisi olla jääkurjenmiekka, eikä sen kirkkaankeltaisen :-D
      Kiitos, hyvää viikkoa ja ihania kevätbongailuja sinullekin!

      Delete
  10. Inhottava sadepäivä on ollut tänään, toisaalta ei ole haitannut kun on maannut flunssassa sohvalla. Hyvä väri tynnyrille, asettuu ehkä paremmin luontoon kuin tuo sininen, vaan mikäpä olen sanomaan kirkkaan sinisen pihakeinun maalanneena :D
    Toivottavasti uusista verkoista on apua, tänään olen vakavissani harkinnut kolmen metrin teräsaitaa koko puutarhan ympärille, onneksi en ole niin rikas että voisin hankkia. Syödyt kasvit vaan ärsyttävät joskus toden teolla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, pikaista paranemista!
      Sininen, vihreä ja turkoosi ovat lempivärejäni puutarhassa - no on ne muutenkin. Keinusi on ihana! Mutta kun vanhan taloni yläosa oli alun perin sininen ja meinaan sen joskus maalata, kun saan päädyt paneloitua, ja se on ihan eri sävymaailmaa, enempi petrooli, kuin tuo kirkkaansininen tynnyriväri. Pontevat syyt vaihtaa sävyä, eikö - se virkistää kuin uusi kampaus, sanoisin! Ihastelen tuota ensimmäistä uuden väristä tynnyriä monta kertaa päivässä.
      Voi itku, toivottavasti ei ole tullut uusia hirmutuhoja.

      Delete
  11. Kaunista kukintaa! Katharinet saattavat kukkia tänä keväänä minullakin, ainakin viime keväänä näkyi kukkia eikä vain lehtiä. Tämän päivän sateinen keli oli kuitenkin jotenkin keväinen :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti Katharinesi kukkivat! Sade on ihanan keväistä, kun ei ollut pakkasta yölläkään.

      Delete
  12. Ääh, niin ikäviä nuo tuhot☹️ Meilläkin tässä kauriita ja peuroja pyörii mutta enimmäkseen ne onneksi käyvät lintulaudalla. Myös jänikset jotakin napsii mutta ei tuossa laajuudessa, ainakaan vielä😬

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti eivät tulekaan popsimaan!

      Delete
  13. Hitsi niitä peuroja! On kyllä suuri vääryys, että kukkivat tuolla tavalla syödään. Toivottavasti uudet verkot auttavat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kai ne jotain auttavat, ainakin siihen asti, kunnes tulppaanien varret kasvavat läpi ja sitten ne syödään. Peurat osaavat kyllä hyvin myös verkon matalaksi tallaamisen, sitten ne pääsevät käsiksi kaikkeen. Ne ovat suoraan stnasta, kuten olen ennenkin todennut. Saisi koronavirus tehdä joukkotuhoa niiden keskuudessa.

      Delete
  14. On siellä kaikkii mukavoo jo alottelemassa kukintoo. Nuo peurat on kyllä vihonviimesii, meillepäin eivät vielä oo ossautunu. Tiältäkin on mehtämiehiä syksyllä peurajahtiin osallistunu, siellä Turun suunnalla! Harmi se on kun pistelööt poskeensa nuo kaunottaret ja eihän niitä kukkaan syötäväks kasvata, rahat niissä on kiinni. Tiälläpäin hirvet kaalinkasvattajalle on joskus harmina. Haukkovaat kerästä yhen purasun ja seuraasta toisen. Myyntiin ei ne kelepoo! Toivotaan noista verkoista appuu! Kaunis vihertävä sävy tynnyrissä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on todella ikävää, että joka askeleella haukataan eri kaalinkerästä! Kiitos, täytyy toivoa, että kukat nyt pysyisivät ehjinä, vaikka koko pihan kukkia ei mitenkään ole mahdollista suojata muuta kuin tonttia ympäröivällä riista-aidalla. Onneksi mulla alkaa olla kukkia vähän joka puolella, niin joku aina säästyy! Noita persiansinililjojakin on niin monessa paikassa, etteivät tuholaiset ikinä löydä kaikkia jemmojani ;-)

      Delete
  15. Ihania sinisiä ♥ Ja ihana kevät! Meillä on vielä pihassa paljon lunta, ei puhettakaan piipoista. En kyllä tiedä mitä tuolta on nousemassakaan, mutta ehkä sekin selviää aikanaan :D

    Mutta voi pahuksen peurat! Luulisi teidän saarella olevan muutakin syömisenpuolta kuin ihmisten puutarhat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sininen on ihanaa ♥ Ja sinivihreä, ja vihreä! Teillä onkin jännittävät ajat edessä, kun saa nähdä, mitä pihalta oikein nouseekaan.

      Delete
  16. siniset pilkahdukset kuten vesitynnyrin uusi sinisenvihreä sävykin ihastuttaa. tääl pilvet roikkuvat matalalla, pisarat kuvioittavat ikkunat, viimeinenkin sämpylänpuolikas oli hävinnyt yöllä...onneksi on ihania postauksia, mitä lukea odotellessa pakkasesta kaivamieni sämpylöiden sulamista ja kahvi pysyy lämpimänä termarissa. ihan hyvinhän tämäkin päivä siis alkaa;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana ilonpilkahdus on myös taivaallisen kaunis ja hieno Kashmirin villahuivi, jonka hain laivarannasta eilen ♥
      Toivottavasti sämpylät sulavat pian ja kahvi maistuu vielä hetkenkin päästä!
      Täälläkin yritin katsoa kukkia ikkunoiden läpi, mutta ruudut ovat niin märät, ettei oiken näe kunnolla.

      Delete
    2. miten mukava kuulla Saila, uskon huivin tuovan Sinulle pitkäaikaisen ilon:))

      Delete
    3. Se on todella aivan ihana!

      Delete
  17. Noinko kova nälkä niillä pirulaisilla on, että pitää ihan verkotkin työntää sivuun muutaman kukanverson takia? Jukra, mitä tuholaisia! Onneksi ehdit kuvaamaan nämä kaunokaiset ja ne aiemman postauksen ihanat 'Katharine's Goldit' ennen ahmattien vierailua. Jospa pian alkaisi ilmestyä meheviä heinänversoja muualle kuin puutarhaasi, että kauriit pysyisivät poissa. Sää on samanlainen täälläkin; +4 astetta lämmintä ja vesitihkua. Mukavaa viikon jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peurat/kauriit ovat todellakin raivostuttavia, mutta olen oppinut kuvaamaan kaikki kukat jo heti nupulla ja sitä mukaa kuin nuppuja aukeaa, jos vain voin. Näin jää edes kuvia muistoksi :-D
      Tuntuu kolealta tämä kostea sää, vaikka mittari on tosiaan plussalla. Eiköhän se aurinko taas joku päivä ilmesty, eilen illansuussa se teki yllätysvierailun!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!