Ruusuja, etenkin keräilemiäni David Austin -ruusuja, avautuu yksi toisensa jälkeen. William Shakespeare 2000 kukkii yhdessä viereisen vanhan pionin kanssa, sitten sen kaveriksi avautuu mm. pallerolaukkoja.
Kaksi täyteläistä. Austin-ruusuja tulee kuvattua jo nupulla, sillä joka ilta pelkään, että peura syö nuput ja sitten minulla on edes kuva niistä muistona. Mutta vasta kukan avauduttua näiden ruusujen pointin tajuaa. Ja tässäkin kuvassa kukka on vasta osittain auki. Ne avautuvat useiden päivien aikana niin uskomattoman täyteen terälehtiä, että pyörryttää.
Etsi kuvasta ransunhäntäkukka! Rohtosormustinkukat ovat lajiketta 'Pam's Choice'.
Tummalehtisen japaninkirsikan alla availee ensimmäistä kukkaansa 'Winchester Cathedral'. Sen nuput ovat suloisen vaaleanpunaiset.
Kirsikan toisella puolella on neidonruusu 'Félicité Parmentier'. Tämän viime kesä oli vaikea, kuivuus kuritti ruusua niin, että lopulta vain yhdessä varressa oli elämää ja sekin vain alhaalla. Mietin, selviääkö se talvesta lainkaan, onneksi selvisi ja on nyt ihan hyvässä hapessa. Kukista täytyy ottaa uudet kuvat, kunhan aukeavat, sillä ne ovat upottavan täyteläiset.
Rohanin päädyn pengermällä kukkii portlandruusu 'Duchesse de Rohan', siksi hieman Rohanin ulkopuolelle karkotettu, että sen väri ei sovi. Mutta olihan tämä silti hankittava.
Rohanin kupeeseen syntyvä ruusu-heinäpuutarha on saamassa ensimmäisen kukkansa sammalruususta. Joku öttiäinen on näköjään muninut nuppuun. Toivottavasti ne eivät vioita nuppua, mutta en tohdi niitä litistääkään. Ötököiden taito munia suoriin riveihin hienoon järjestelmään ansaitsee kunnioitusta.
Sammalruusun erikoisuus ovat nuo aromikkaat karvat, "sammal", jota hypistelemällä tarttuu sormiin hurmaava metsäinen aromi.
Lähdetään sitten kierrokselle muualle puutarhaan. Kivimuurin vieressä kukkii Austin-ruusu 'L. D. Braithwaite'. Tämä ei ole voimakaskasvuinen ja teki nytkin toistaiseksi vain pari kukkaa ohuisiin, taipuisiin varsiin.
Punaisessa villissä penkissä aloittaa apteekkarinruusu kukinnan, seuranaan tummanpunainen kiinanpioni 'Nippon Beauty' ja tarhasarjaliljat.
Apteekkarinruusu on todella tuoksuva. Sen terälehdissä on ruusuntuoksu vielä kuivattunakin. Keräsinkin niitä eilen teeksi. Olen huomannut, että talvella on todella terapeuttista avata kesän kukkaistuoksuinen teepurkki ja keittää siitä puutarhateetä. Tulee vähän optimistisempi olo siihen, että Siperia joskus väistyy ja kesä taas koittaa.
Ihastuttava Rosa 'Mundi', kirjoapteekkarinruusu, on apteekkarinruusun serkku. Onneksi tämä kukkii siirrosta huolimatta.
Siirsin vielä eilen "ennen sadetta" pari kasvia luottaen siihen, että sade tulee. Eilen illalla, yön aikana ja tänään onkin sitten tullut kokonaista millimetrin kymmenesosa eikä enempää näytä satavan. Voi itku. Olisi tullut tarpeeseen.
Jos tästä hyviä puolia etsii, on niitä ainakin se, että nurmikkoa ei enää tarvitse leikata, kun se on mennyt keltaiseksi. Sen sijaan jotkut kasvit näyttävät hieman surkeilta. Kääpiömantelit näyttävät kylläkin tältä joka ikinen kesä kukinnan jälkeen, siis ne menevät tällaisiksi jo loppukeväällä.
Tässä on yksi syy siihen, miksi nämä eivät minusta ole niin kovin ihastuttavia. Onko muilla tämä sama ongelma? Valitettavasti olen mennyt istuttamaan nämä hyvin näkyvälle paikalle, ja kun kukintakin kestää vain kaksi päivää vuodessa (ja loppukesän ajan näky on tämä), oli se hieman liian anteliasta näille epäkiitollisille ruojakkeille.
Luojan kiitos kaikki ei ole vasta istutettua, siirrettyä tai muuten vain ruskistunutta. Tonttini mukana peritty vanha kirkonruusu, joka kasvaa hävinneen rakennuksen kivijalan vierellä, kukoistaa.
Tontin laidalle peuraesteeksi istutettu neilikkaruusu 'White Grootendorst' pärjää myös ja kukkii jo hieman, tosin vasta reilu polvenkorkuisena.
Keväällä taimistoreissulla ilonkiljahduksen saattelemana löydetty Lady of Shalott (David Austin -ruusu sekin) on osoittautunut juuri niin ihanaksi kuin oletinkin. Se aloitti kukinnan aikaisin, sillä epäilemättä sen kevät oli myös alkanut aikaisemmin Britanniassa, tai mistä se tulikaan. Oranssinsävy on huumaavan ihana, aivan Campari tuoremehulla -kamaa. Slurps.
Samaa väriä näkyy lähellä kasvavassa kirjoesikossa. Mikä ihaninta, tämä viime kesänä Taimimoisiosta ostettu taimi on yhä elossa! Yritän näitä sinnikkäästi, vaikka tälläkin hetkellä tämä on ainoa elossa oleva kiehkurakukkainen esikko puutarhassani, eikä täällä moni muukaan esikko pärjää, ne kuivuvat kesäisin. Viime kesä vei taas monta esikkoa, kaikki palloesikotkin.
Mikä hauskinta, tässä on ollut kolme eri sävyistä yksilöä samassa ruukussa. Täytyykin muistaa kastella näitä, sillä eilen näiden lehdet taisivat taas lurpottaa, mutta tällä kertaa en kastellut, kun sade oli tulossa. Se olikin valesade, heh.
Loppuun sokeri pohjalla ja kuningasidea. Otetaan se kuningasidea ensin. Pihani isoin orjanruusu, joka on todella valtava, tulee joskus saamaan pergolan tuekseen, eikö ole loistoidea!
Olen viime aikoina raivannut tätä kasvimaan ympäristöä ja mietin, että tuo olisi kyllä hieno, jos nuo kaarevat oksat saisivat rotevan palkkipergolan tuekseen. Nehän peittäisivät puoli pergolaa suorin tein.
Projektiin tulee menemään aikaa, sillä paikka on nyt keskellä heinikkoa ja haluan siihen myös kiveyksen. Kiviä riittää, mutta ei ihan niin kuin nyt tarkoitan: tässäkin on ollut rakennuksia ja niiden kivijalkakiviä löytyy joka suunnasta niin riveinä kuin röykkiöinäkin. Korkeuserojakin on, joita kannattaa toki käyttää hyödyksi.
Tämä vielä! Muotopuutarhan kuningatar, luotto-Austin-ruusu The Pilgrim, upea, voimakaskasvuinen ja terve, Austin-ruusujen aatelia. Kaverina (aluskasvina) keltalehtinen mäkimeirami 'Aureum'.
Sokeri pohjalla: muotopuutarhan tuleva kuningatar, ranskanruusu 'Hippolyte', vielä pieni, mutta näyttää jo nyt tällä pienellä kukalla, millainen kaunotar ja voimanainen se on.
Apteekkarinruusu – Rosa 'Officinalis'
David Austin -ruusut luetaan puistoruusuihin, R. Puistoruusu-Ryhmä
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kirjoesikko – Primula × bullesiana
Kirkonruusu – Rosa Francofurtana-RyhmäKääpiömanteli – Prunus tenella
Mäkimeirami – Origanum vulgare
Neidonruusu – Rosa Alba-Ryhmä
Neilikkaruusu – R. Grootendorst-Ryhmä
Orjanruusu – R. dumalis
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Ranskanruusu – R. Gallica-Ryhmä
Sammalruusu – R. Centifolia Muscosa -Ryhmä
Tarhasarjalilja – Lilium Hollandicum-Ryhmä
.JPEG)
.jpg)
Upeita ruusuja...varsinkin tuo erikoinen ransunhäntäkukka...♥.
ReplyDeleteTuo tummanpunainen on ihana, joka on ensimmäisessä ja toisessa kuvassa.
Taas tuli haikea olo, kun jouduin jättämään ne suuret ruusupuskat edellisen kodin uusille asukkaille, mutta ihan hyvä näin..:)
Kiitos, kun annoit kameraan vinkkejä...kuvat olivat isoa kokoa ja siitä toisesta en ymmärtänyt mitään..., mutta löysin paikan, jossa poistettiin kaikki säädöt(?). Luulen, että olen sinne jotakin itse soveltanut. Saas kattoo ny, miten käy, seuraavien kuvien..:)
Ransunhäntäkukka on ihan paras ;-)
DeleteEnsimmäisten kuvien William Shakespeare on tosiaan aivan ihana, upottavan tummanpunainen, vähän viileän sävyinen, hieman purppuraankin vivahtava.
Voi surku, kun piti hyvästellä istuttamasi ruusut. Toivottavasti niistä on paljon iloa uusille asukkaille - luulisin!
Toivottavasti kameran ongelma ratkeaa. Säätöjä muuttamalla kyllä saa usein monta ongelmaa ratkaistuksi, tosin joskus siitä tulee sitten uusia pulmia ratkaistavaksi :-D
Komeeta! Jotenki tua oranssi viää taas huamion. Kummasti färi kiahtoo just ny. Voi jestas, meillä likos viimmeeset kaaretut heinät pellolla, vaikka mitää saretta EI pitäny tulla. Olisit saanu riamumiälin viimmeöiset sateet.
ReplyDeleteOranssi on mahtava väri ja siinäkin niin monia sävyjä. Toisen tyyppinen oranssi ruusu on nyt tulossa kukkaan, täytyypä käydä heti kuvaamassa sekin! Shalottissa on kivasti montaa sävyä, keltaisesta pinkkiin, yhdessä kukassa.
DeleteVoi itku! Olisi tosiaan saanut sitten senkin puolesta sataa täällä. Itkujen itku.
Aivan ihania ruusuja. Ruusukuume voi alkaa tarttua pian. Minulla on pihalla paikkoja, joihin aiemmin tehdyt suunnitelmat tuskin toteutuvat, suunnutelmat voisi vaihtaa ruusuisiksi.
ReplyDeleteRuusukuume onkin sitten parantumaton tauti. Ehkä senkin vuoksi, että ruusuja on lukemattomia, ja sitten voi vaikkapa keräillä historiallisia ruusuja tai mitä vain. Tauti saa siten uutta virtaa jatkuvasti. Valinnanvaraa on ihan loputtomiin. Ruusuiset suunnitelmat kuulostavat hienoilta!
DeleteKerrassaan hehkeä kokoelma ruusuja sinulla! Pakko tunnustaa, että himoitsen ruusuja yhtä paljon niiden hohdokkaiden nimien kuin ulkomuodon vuoksi.
ReplyDeleteRuusut ovat puutarhan kuningattaria, ehdottomasti. Ja ne nimet! Todellakin. Mitä houkuttelevampia, kiehtovampia, ihastuttavampia.
DeleteVoi miten ihanat ruusut. Tuo 'Lady of Shalott', voiko kauniimpaa olla! Ovatko Austin-ruusut omajuurisia?
ReplyDeleteLady of Shalottin kukka on hurmaavan pallomainen, monissa Austineissa kukka on hyvin kerrannainen lätty, sekin on ihana.
DeleteOtin joskus selvää, että Pohjois-Amerikan markkinoille myydään joitakin Austineita omajuurisena, mutta en tajua, miksi Pohjois-Eurooppaan ei. Oletan, että kaikki Austinit, joita minä olen ostanut kotimaisista myymälöistä, ovat vartettuja. Niiden kanssa ei kyllä ole ollut yhtään mitään ongelmia, paitsi yksi William Morris, jonka ostin kerran syysalesta, kuoli talven aikana - siinä oli jo istutettaessa niin onneton juuri, että ehkä se oli jo silloin kuollut. Onneksi löysin nyt keväällä uuden Morrisin tilalle, sillä todella haluan senkin ruusun. Sitten yksi toinenkin syysalesta toissa syksynä hankittu on kuollut, se kitui koko viime kesän juuri ja juuri hengissä ja tänä vuonna ei ole enää noussut. Mutta minulla on muistaakseni yhdeksän oikein hyvinvoivaa Austinia, joten se jo kertoo jotain.
No sitten ei voi austineita harkita tänne, mikä harmi tuo jalojuurisuus. Olen nähnyt jopa juhannusruusua myytävän jalojuurisena, siinä voi moni ostaja joutua pettymään jos ei tajua asiaa, yleensä kun ulkolaisissa taimissa ei vielä ilmoiteta jalojuurisuutta.
DeleteNiinpä. Melkoisen hassua ja siinä olisi muutoksen paikka!
DeleteRuusut vievät mennessään! Upeita yksilöitä ja erikoisuuksiakin olet saanut kestämään pihassasi. Lady of Shalottin väri on aivan ihana! Ruusuissa on upeaa jo nuput, kun niissä alkaa hitunen näkyä väriä... kuvaaminenhan alkaa jo siitä, myös ilman peuravaaraa:)
ReplyDeleteRuusut ovat enemmän kuin kukka tai kasvi... Kyllä ne ovat ihmeellisiä, kiehtovia, kauniita, ja sitkeitäkin.
DeleteIhanat austinit! Tuo keltainen vallankin!
ReplyDeleteThe Pilgrim on todella loistava lajike, suosittelen. Olen lukenutkin, että se on terve ja roteva, kaikista Austineista ei voi sanoa samaa. Jotkut ovat poistuneet jo tuotannosta. Minulla on surkeanlainen The Prince tuon kukoistavan ja kookkaan Shakespearen lähellä, samaan aikaan istutettu, mutta Shakespeare on aivan ylivertainen.
DeleteKylläruusu vain on se kukkien kuningatar, onko pioni sitten kuningas. Kauniita ovat ruususi.
ReplyDeleteOn se, ei kysymystäkään. Pionitkin ovat komeita, mutta ei ole ruusun voittanutta.
DeleteNo on sinulla valikoimaa kauniita kaikki. Minulla on vasta muutamia ruusuja jotka olen suurimmaisen osan saanut. Hyvin ovat lähteneet kasvuun. Estääkö neilikkaruusu peurat? Niin onhan siinä valtavasti piikkejä. Peuroja meilläkin on paljon.
ReplyDeleteEi neilikkaruusu sinällään peuroja estä, siitäkin napsitaan latvoja ja nuppuja, vaikka onkin niin piikkinen. Mutta se kasvaa kookkaaksi ja tiheäksi, sen vuoksi se sai paikan tontin laidalla. Jospa saisin joku päivä hyvän pensasmuurin tonttini ympärille, nääs.
DeleteOvat ne ruusutkin kauniita. Sinulla onkin paljon erilaisia. Minulla ei ole yhtään, mutta yhteen lajikkeeseen ihastuin kuvassa ja se lähtee mukaan, jos jossain törmään sen taimeen. Tpsin siitä tuskin on pelkoa, sillä en löytänyt sitä yhdestäkään lähistöllä olevasta taimistosta. Ja nyt kun menin näin sanomaan, niin varmaan seuraavalla taimistoreissulla olen hämmentynyt ruusun omistaja, jonka pitää selvittää kasvupaikkavaatimusten lisäksi myös se, pärjääkö kaunotar talvea maassa vai tuleeko kellarissa todella ahdasta :D
ReplyDeleteMiten voi olla puutarha ilman ruusun ruusua :-D Kysyn vaan! Täällä pihassa oli onneksi kaksikin, kun ostin talon, plus lukemattomia villejä orjanruusuja. Ja nyt niitä on aika monta, enpä ole mennyt laskemaan enkä taida mennäkään, ajan saa muutenkin kulumaan ;-)
DeleteTjaa, mikähän se havittelemasi ruusu olisi nimeltään? Kyllä se varmaan jossain vastaan tulee ;-) Ja toivottavasti pärjää maassa! Yllä kommentoineen Katjan tapaan kannattaa kiinnittää huomio siihen, että ruusu on omajuurinen.
Oi, oi, oi mitä herkkuja😍 Minullakin ovat nuo Austinit tunkeutuneet tänä kesänä ajatuksiini ja selvitin jopa jo sen mistä niitä voisi hankkia😊
ReplyDeleteAinakin Puutarhanikkarit myyvät joka vuosi ihan kivaa ja keräilijän kannalta myös mukavasti vaihtuvaa valikoimaa :-) On ne niin kauniita.
DeleteVoi, miten paljon upeita ruusuja! Puutarhassasi leijuu varmasti ihana ruusun tuoksu, kun kukkia on noin runsaasti. Mukavaa viikkoa!
ReplyDeleteTäällä tuulee sen verran, että tuoksut taitavat lentää naapurisaarelle :-D Mutta kuistin kulman pikkujasmike onnistuu kyllä tuoksumaan! Ja juhannusruusu, silloin kun kukkii, sillä se puska on valtava. Näitä pienempiä puskia täytyy mennä ihan lähelle ja pistää nenä kukkaan, ja mielelläänhän sen tekee.
DeleteKiitos, samoin!