Minulle ruusut ovat puutarhan kuningattaret ja kruunu, ei kysymystäkään. Moni pitää pioneista, minustakin ne ovat ihan kivoja, mutta eivät mitään ruusuihin verrattuna. Siksi olenkin ylettömän onnellinen siitä, että ruusujen kukinta-aika on juuri nyt!
Tämä upeus on David Austin -ruusu William Shakespeare 2000. Sen piikit ovat yhtä kauniin punaiset kuin kukatkin.
Siellä se kukkii rohtosormustinkukkien, siankärsämöiden, rikkaporkkanoiden, käärmeenlaukkojen ja tumman var.
cattaniae -varjoliljan seassa.
Tarhaviinikärhö 'Madame Julia Correvon' on aloittanut kukinnan juuri Shakespeareen sointuvassa sävyssä.
Selvisi muuten, että kaikki rikkaporkkanani ovat valkokukkaisia, vaikka osalla oli vaaleanpunervat nuput. Ei muuta kuin uuden 'Dara' -siemenpussin ostoon, ja yllätys – löysin sen tänään, kun satuin käymään Forssassa! Siellä on mainio taimisto Puutarhakeskus Jaakkola, josta mukaan tarttui paljon muutakin, mm. himoitsemani hyvin tuoksuva ranskanruusu 'Duchesse de Montebello'.
Musti lähettää terveisiä aidan juurelta.
Siirrytään polun toiselle puolelle. Siellä sammalruusu kasvattaa nuppuaan hitaasti mutta varmasti. Jotain pinkkiä sieltä näyttää tulevan.
Yksi ruusujen ihanista ja jännittävistä puolista on tosin juuri se, että nuput saattavat hämätä! Tämä David Austin -ruusu Winchester Cathedral on nupulla vaaleanpunainen, avautuneena valkoinen.
Siinä vieressä kukkii aivan ihastuttava neidonruusu 'Félicité Parmentier'.
Ruusuja on joka puolella, ei tiedä, minne päin lähtisi. Mennään vaikka muotopuutarhaan. Siellä kukkii neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'. Sen taustalla ovat alkaneet alppipiikkiputket sinertyä. Köynnöskaaressa kukkii Flammentanz.
Flammentanz on loistoköynnösruusu, ja melko loistava se onkin. Hyvin kestää monenlaiset talvet ja versoo nykyisin joka kevät ylhäältä asti. Se täyttää oman puolensa köynnöskaaresta hyvin, toisella puolella on kitunut yksi sun toinenkin kasvi vuosien saatossa, nyt siinä on tarhaviinikärhö 'Polish Spirit'. Viinikärhöt ovat aika hyviä kestämään paahdetta ja kuivaa, joten odotan siltä hyvää suoritusta, kunhan se ensin juurtuu kunnolla. Tummanliilat kukat tuovat aikanaan kohtalokkaan kontrastin ruusun punaiselle.
Muotopuutarhassa kukkii myös David Austin -ruusu The Pilgrim, jota usein väitän niistä parhaaksi. Shakespeare on sille kyllä kova vastus, ja tässä postauksessa esitellään myös yksi uusi, josta saattaa nousta suosikki.
Mutta käydään sitä ennen tontin paahteisessa alareunassa, missä edesmenneen rakennuksen kivijalan vierellä kukkii tontin vanha asukas, nimetön kirkonruusu. Olen leikannut syreenistä vanhoja, kuivia oksia ja poistanut samalla siellä(kin) kasvavia vaahteranvesoja. Nyt ruusu kiittää kukkimalla tuolla syreenin keskelläkin! Siellä se on tehnyt melko korkeat kukkavarret, kun ne etualan kuivassa heinikossa auringossa nousevat korkeintaan metrisiksi.
Kirkonruusukasvustoa nähtynä paahdepenkin sikuriviidakon läpi.
Tontin reunan kivimuurin edustalla kukkii ihastuttava David Austin -ruusu Lichfield Angel. Sen kaveriksi nousevat itsekseen siellä sun täällä kasvavat ukontulikukat. Niitä alkoi ilmestyä, kun aloin kuopsuttaa maata tontilla, samoin kuin valkopeippiä ja muita vanhoja ihmisen mukanaan tuomia kasveja.
Lichfield Angel on aivan ihanan värinen, hailakka aprikoosi. Toistaiseksi olen sitä mieltä, että se on hitusen liian rentovartinen – kukkien ihailu on hankalaa, kun ne kaikki nuokkuvat maata kohti. Voi olla, että se vielä parantaa tapansa, tämä on istutettu vasta pari vuotta sitten.
Sitten – tadaa! – seuraa vahva ehdokas parhaaksi Austin-ruusuksi. Pitkään jahkailin Crown Princess Margaretan hankkimista, kun sillä on vähän tylsä nimi. Moni näistä ruusuista on ihanasti nimetty kirjallisuuden tai taiteilijoiden mukaan. Lopulta tämä oli kuitenkin pakko hankkia, sillä kukka on täydellinen sen lisäksi, että se on täydellisen värinen!
Vai mitä sanot? Eikö olekin niin täydellinen kuin ruusu voi olla.
Prinsessa Margareta on vielä nuori ja kasvaa tuolla aivan maa-artisokan juurella. Mutta eiköhän se siitä kasva...
Taustalla kukkii ihanasti tuoksuva apteekkarinruusu, se pitäisi joka puutarhassa olla. Se on kaikkein käyttökelpoisin kotikosmetiikkaan, teehen ja vaikka kakunkoristeeksi, ken sellaista harrastaa. Terälehdissä on voimakas ruusuntuoksu.
Apteekkarinruusu punaisessa villissä penkissä yhdessä tarhasarjaliljojen kanssa.
Sen kukissa on jatkuvat bileet. Kimalaisia, kimalaiskuoriaisia ja kultakuoriaisia. Pörinää, möngerrystä.
Ollapa kultakuoriainen ja viettää päivä Crown Princess Margaretan kukassa!
Musti toivottaa mukavia hetkiä ruusuntuoksuisessa puutarhassa ja kertoo, että samalla, kun mamma kävi Forssassa, tapasi se myös siinä ihan lähellä asuvat Myrskyn, Tuiskun ja Wiiman! He kertovat siitä omassa blogissaan
täällä ja heidän mammansa taas omassa blogissaan
täällä.
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Apteekkarinruusu – Rosa 'Officinalis'
David Austin -ruusut luetaan puistoruusuihin, Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Kirkonruusu – Rosa Francofurtana-Ryhmä
Käärmeenlaukka – Allium scorodoprasum
Maa-artisokka – Helianthus tuberosus
Neidonruusu – Rosa Alba-Ryhmä
Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-Ryhmä
Ranskanruusu – Rosa Gallica-Ryhmä
Rikkaporkkana – Daucus carota
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Sammalruusu – Rosa Centifolia Muscosa -Ryhmä
Siankärsämö – Achillea millefolium
Sikuri – Cichorium intybus
Tarhasarjalilja – Lilium Hollandicum-Ryhmä
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Ukontulikukat – Verbascum thapsus
Varjolilja – Lilium martagon
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
.jpg)
Upeita ruusuja! Aivan mahtavassa kukassa tuo apteekkarinruusu ja suloinen Prinsessa Margareta. Mukavaa viikkoa!
ReplyDeleteApteekkarinruusu on täpötäynnä kukkia, mutta se on hyvä kukkija joka vuosi. Kiitos, samoin!
DeleteTervehdys!
ReplyDeleteJa kiitos ihanista kuvista - päivä alkaa ihanasti näitä katsellen.
Muistatko vielä Viivin ja Säteen - abessiinialaiset äiti ja tytär kissat (blogi viivipouta.blogspot.com)? Olen heidän emäntänsä ja olen seuraillut blogiasia täällä taustalla - ihanaa luettavaa niin puutarhasta kuin kissoistakin. Mutta myös Korppoolle sydämensä menettäneelle...
Viisi vuotta sitten saimme lainaan tuttujen mökkiä ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ymmärsin mm. taannoisesta postauksesta, että asustelet länsirannalla. Tämä mökki puolestaan on itäpuolella, Rumarissa. Tuo meri ja nämä maisemat muutenkin ovat vieneet sydämeni täysin.
Kovasti terveisiä sinne ja silitykset karvaisille ihanuuksille!
t. Susanna
ps. yritin jo edelliseen postauksen kommentoida, mutta se ei tainnutkaan onnistua puhelimelle - nyt otin järeämmät aseet eli tietokoneen :-)
Hei! No kyllä muistan, ja teidän blogia jäi ikävä! Muistan sieltä jonkun jutun niistä Korppoon maisemista kyllä!
DeleteMe asutaan Åvensorissa, saarella, joka on Norrskatastakin vielä vähän pohjoiseen, eli ei Korppoon Kyrklandetilla ollenkaan.
Harmi kuulla, ettei puhelimella kommentointi onnistu, se on ikävää. Yritän katsoa asetuksista, jos sille voi tehdä jotain.
Mukavaa kuulla teistä, silitykset sinnekin!
Hei!
DeleteLuulenpa, että puhelinongelma on täällä käyttäjässä, ei asetuksissa/blogissa 🤣. No hätä siis sen suhteen.
Kiitos silityksistä, Säde ottaa ne ilolla vastaan. Rakkaalle Viiville jouduimme jättämään raskaat hyvästit neljä vuotta sitten äkillisen ja hyvin rajun munuaistulehduksen johdosta . Mitään ei voinut enää tehdä. Muistot onneksi ovat ikuisia ja ihania! Juuri tänään tuli Faceen muisto sieltä meidän ekalta Korppoon kesältä - siinä äiti ja tytär olivat niin kauniisti rinnakkain mökin penkillä.
Kesäterkut sinne! Voin vain kuvitella, kuinka ihanaa Sinulla on siellä... ehkä en olekaan sisimmässäni se savolainen, jonne olen syntynyt, vaan olenkin korppoolainen, kun tämä paikka niin minua kiehtoo!
Voi, otan osaa Viivin poismenon johdosta. Vaikka vuosia kuluu, ikävä ei lopu.
DeleteEn minäkään ole syntyjäni korppoolainen - niin sitä voi sielunmaisema löytyä ihan uudesta paikasta!
Kiitos Saila! Juuri niin, ikävä ei lopu koskaan.
Delete♥
DeleteOli tooosi upeeta ku saatiin sut kyläileen, Saila. Vai napsit sä meistä häntäkuvia ja puskaluurauksia. :)
ReplyDeleteKesäterpat Kissaherroille!
Oli toooosi upeeta tavata teidät ja kokea mäykkyhyökyaalto!
DeleteKyllä teistä varmasti joku naamakuvakin tuli, joka saattaa jopa olla ehkä tarkka jostain kuonon seudulta ;-) Kuvia tuli otettua niin paljon, etten ole vielä siirtänyt niitä koneelle tsekattavaksi. Teidän äippä varmaan kans ottaa teistä aina satoja kuvia, kun ootte niin ihania!
Kissapojat kiittävät, eläimellistä kesän jatkoa teillekin!
Hienoja ruusuja. Kyllä ruusut on kuningattaria puutarhassa ja paljon oot keränny noita David Austin- ruusuja. Hienoja ovat. Meilläkin noita ukontulikukkia putkahtelloo ja sitä ihmettelen mistä ne on tullu!
ReplyDeleteAustineiden kanssa ei ole talvehtimisongelmia kuin ihan joissain äärimmäistapauksissa (eli hyvin myöhään syksyllä istutettu, alesta ostettu puolikuollut taimiraasku), mutta olenkin täällä 1a-vyöhykkeellä. Toisaalta tuuli, lumettomuus ja nollan molemmin puolin sahaava talvilämpötila ei välttämättä sekään ole kovin hyvä, mutta ei näytä näitä ruusuja haittaavan.
DeleteUkontulikukan siemenet taitavat säilyä itämiskykyisinä maassa pitkään siihen asti, kun joku kuopsauttaa niille hitusen mullospintaa, johon itää. Metka kasvi, nousevat kuin hattivatit.
Ihania ruusuja! Tuo Crown Princess on kaunis, oranssi on vaan niin hieno väri!
ReplyDeleteNiin on! Tuollainen pehmeä oranssi on etenkin hyvin kiehtova ja niin moneen ihanasti sointuva väri. Tulee mieleen joku herkullinen appelsiinijäätelö :-)
DeleteSinulla on ihania ruusuja ja paljon erilaisia. David Austin-ruusuja ei myydäkään ihan jokaisessa taimimyymälässä.
ReplyDeleteNiitä löytyy silloin tällöin.. olen löytänyt niitä Taimia /Puutarhanikkareilta (Helsingin seutu), Kodin Terrasta, Plantagenissakin näkyy nykyään olevan. Mutta maailmassa on niin monta ihanaa ruusua, että varmasti löytyy mieluisia, kun vain pitää silmät auki.
Deletetotta, ruusut ovat puutarhan todellisia kaunottaria! vasta viime vuosina olen tajunnut hankkia pieniä pensasruusuja, viimeismpänä nyt toukokuussa Ilon.
ReplyDeletekiitos Musti terveisistä, toivottavasti mamma rapsuttaa hieman ja kertoo Sinulle terveiseni:))
ps. jään mielenkiinnolla odottamaan juttua Forssan vierailustasi...
Lehtijuttua saakin odotella hetken, blogiin en ole varma, miten lähipäivinä ennätän päivittää!
DeleteIlo on todella ihana ja näitä kotimaisia pitää minunkin hankkia, ei ole vasta kuin Tove Jansson.
Käyn heti viemässä terveisesi Mustille :-)
Kyllä on upeita ruusuja💚 Näihin voisin itsekin hurahtaa mutta vielä on kyllä moni kotimainenkin ruusu hankintalistalla👍
ReplyDeleteKotimaisetkin ruusut täytyy muistaa. Olen enimmäkseen hankkinut vain vanhoja ruusuja, poikkeuksena nuo Austinit. Ja ihana Tove Jansson piti kyllä hankkia.
DeleteNiin monta ruusua, joista olen haaveillut... Tosin minulla puolestaan pioni-innostus on ollut niin kova, että ruusut ovat jääneet varjoon. Mielen pohjalla on kuitenkin monta ruusua, jotka vieLä haluaisin, ja monta Austin-ruusuakin.
ReplyDeleteSinulla on niin mahtava pionikokoelma! Jostain syystä ruusut vievät minulla voiton, niiden historiallisuudenkin takia. Niihin liittyy niin paljon symboliikkaa ja maailmanhistoriaa. Voi kuvitella, kuinka niitä on jo Arabiassa ja Lähi-idän puutarhakukoistuksen ajalla kasvatettu.
DeleteSaila, kuten hieno David Austin, myös valkoinen kurtturuusu on nupulla vaaleanpunainen. Tänään oli juuri innokas puutarhailija käymässä ja ihailimme sitä parjattua kaunotarta. Suomalaisilla pitää olla aina jotain mitä karsia, typistää, vihata, poistaa, lahdata...Kannattaa varoa, ettei kohta meitä todeta tulokaslajeiksi, vaarallisiksi ja poistettaviksi. Taidan vaihtaa Mustilan ruusun tilalle valkoisen kurtturuusun...Entiset hipit ovat tunnetusti kansalaistottelemattomia.
ReplyDeleteMiten ihmeessä sulla on sormustinkukkaa noin paljon? Mikä on salaisuus? Minulla oli sitä viime vuonna eka kerran runsaasti, nyt jää muutamaan kymmeneen. Taidan hakea huomenna Viherlandiasta sormustinkukan siemeniä ja istuttaa ne kysymättä kuulta yhtään mitään.
♥♥
Ruusuilla on usein vaaleanpunaisia nuppuja, joista avautuu valkosia kukkia, ne ovat niin suloisia.
DeleteSormustinkukkien määrä näyttää vaihtelevan vuosittain. Voihan se kaksivuotisuuskin siihen vaikuttaa. Jos tulee hyvä kukkavuosi, menee kaksi vuotta ennen kuin siementaimet kukkivat.
Ooh, miten upea kaunotar Margareta on. Mikä väri, mikä muoto. Arvaa vaan, menikö "pakko saada" -listalle. Meni ja alkupäähän. Nyt alkoi metsästys. Montebello minulla on ollut muutaman vuoden. Se teki taas paljon nuppuja, jotka vihreät toukat napostelivat hetkessä. Ensi vuonna täytyy olla tarkempi toukkien jahtaamisessa.
ReplyDeleteMinulla on selvästi aukko myöhemmin kukkivissa ruusuissa, sillä kaikki omani ovat melkeinpä kukintansa loppusuoralla.
Kuules, niitä on Taimia/Puutarhanikkareilla, vinkki ;-)
DeleteJossain blogissa juuri ihastelin Montebelloa ja mietin, miksen ollut vielä hankkinut sitä. Se ei ehkä sitten ollut sinun blogisi :-D Toivottavasti se pystyi tuottamaan uudet nuput!
Austinit ovat hyviä kukkimaan pitkään. Tosin sehän sitten vähentää talvenkestoa, jos ruusu vielä syksyllä kukkii.
Apteekkarinruusu meni ostoslistalle. Voitko kuvitella etten aikaisemmin pitänyt ruusuista? Kyllä, Margareta on täydellisen värinen.
ReplyDeleteVoin ehkä juuri ja juuri kuvitella ;-) Kyllä niitä ihmisiä on, jopa puutarhaihmisiä, jotka eivät ruusuista pidä. Outoa, mutta totta. Onneksi sinä nykyään pidät ja puutarhassasi onkin ihania ruusuja!
DeletePrinsessa Margareta on täydellinen! Juuri hyvän värinen. Minä ostin neljä uutta ruusua ja eilen muokkasin niille lavat ja istutin ja sitten käytiin veneellä jätskillä. Arvaat varmaan loput... Joku oli sillä aikaa käynyt napsimassa lähes kaikki kukat🙄 Onko sinulla noissa verkot päällä?
ReplyDeleteVoi äääääärh! Joissakin on verkot päällä tai ympärillä, etenkin, jos ovat ensi kertaa tulossa kukkaan. Usein laitan jonkun estehäkkyrän kasvin eteen, esimerkiksi Margaretan kanssa kasvava maa-artisokkahan syödään 20-senttisiksi tapeiksi, jos sitä ei suojata. Mutta tänä vuonna olen päässyt aitaprojektissani jo niin pitkälle, että peurojen vierailut tontillani ovat selvästi harventuneet. Tosin nyt on alkanut olla merkkejä lähes jokaöisestä syöntikeikasta, joten voi olla, että "kukinta loppuu", heh.
DeleteKyllä ruusut ansaitsevat kunigatar tittelin..♥
ReplyDeleteKyllä ♥
DeleteIhania ruusuja kaikki. Jostain syystä mä olen tykästynyt neilikkaruusuun.
ReplyDeleteNeilikkaruusun kukat ovat todella söpöjä, ja niitä on paljon ja monen kuukauden ajan - siinä on monta hyvää syytä tykätä neilikkaruususta.
DeleteUpeita ruusuja heti moneen makuun! Ruusun nuppujen värin muuttuminen kukintavaiheeseen on tosi mielenkiintoista seurattavaa.
ReplyDeleteIstutin ekat ranskanruusut 2016, ja ne alkavat olla kukintaiässä. Nuppuja on paljon, ja minulla jännitettävää mitä niistä tuleekaan.
Dutchesse de Montebello on yksi ruusumaailman kauneimmista kukkijoista, onnea hankinnasta! Versonsa on vaan ainakin minulla melko retkulat, joten olen tukenut sen pystykasvuiseksi.
Austineita en ole kokeillut, kun "kestävien" ryhmäruusujenkin kanssa onnistuminen on ihan arpapeliä. Mutta kanadanruusut paikkaavat tosi paljon tällä sektorilla - niihin olen perin juurin tykästynyt. V-vyöhyke on ihan oma haasteensa ruusuharrastajalle.
Sinulla koittavat nyt ihanat ajat, kun saat nähdä ranskanruususi kukkivan. Mahtavaa! Toivottavasti ne aiheuttavat riemunkiljahduksia ja ihastusta - ruusut, jos mikä, kykenevät siihen.
DeleteKiitos vinkistä, täytyykin miettiä, missä tuo Montebellon retkula olisi edukseen.
Austineilla on mahtava kukan muoto, usein, ei kaikissa lajikkeissa. Pitää hieman tutkia ennen kuin tekee ostopäätöksiä, että tulee mieleinen. Crown Princess Margaretan kukat esimerkiksi ovat täydelliset, mutta lehdet hieman liian kiiltävät ("ryhmäruusumaiset") makuuni. Tykkään yksinomaan mattapintaisista ruusunlehdistä, mutta menköön, kun kukat ovat tuollaiset! :-D
Onneksi on ne kanadalaiset lajikkeet! Ne ovat monen pohjoisen puutarhurin pelastus, sillä tokihan jokainen puutarhuri haluaa istuttaa monia kymmeniä eri ruusuja.
Ihania, minkä noista nyt nostaisi toisen edelle, kun kaikki ovat ihania! Austin ruusuista minäkin pidän, tuo Lichfield Angel on nupussaan jo ihana, mutta minä ihailen noita keltaisia ruusuja, siksi Princess Margareta taitaa nousta listaykköseksi. Tai ehkä sittenkin Pilgrim...? Kaikki niin kauniita! Mukavaa viikonloppua!
ReplyDeleteSanopa muuta, minkä noista nyt parhaaksi laittaisi. Sinulla on sama maku kuin minulla, moissa keltaisissa on niin ihanat kukat, molemmissa. Tuollaiset upottavan täyteläiset.
DeleteKiitos, ihanaa ja ruusuntuoksuista viikonloppua sinullekin!
The nature is incredible always offers us both charm and beauty.
ReplyDeleteWonderful photos.
Have a nice wekend
Maria
Thank you Maria, have a pleasant weekend!
DeleteKuinka isoksi ruusu "David Austin -ruusu William Shakespeare 2000" kasvaa? Mietin tätä ruusua oleskelupaikan tuntumaan, niin näkyisi hyvin kaikkialle. Sitä myydään nykyään Auslo nimellä.
ReplyDeleteOnnistuuko perennoiden kasvatus pimpinellaruusujen kanssa? Jos istuttaisi liljoja, sormustinkukka ja syksyllä kukkivaa. Jyräävätkö morsionruusut ne alleen? Mietin jopa pimpinellaruusun istuttamista saaviin jottei se leviä ja samassa voisi kasvattaa perennoja, mutta tuntuu jotenkin hurjalta upottaa muovisaavi maahan.
Tekeekö neilikkaruusu juurivesoja? Sen kanssa voisi ehkä perennoja kasvattaa.
Minulla William Shakespeare 2000 ei ole kasvanut kovin isoksi. Korkeutta vähän yli metrin, mutta leveyttä ei juuri lainkaan. Auslo, tai 'AUSlo' on tietääkseni toiselta nimeltään Othello. William Shakespearen virallinen lajikenimi on 'AUSromeo'. Mutta niitä kaikkia kannattaa kyllä harkita. Kukat ovat upottavan täyteläisiä!
DeletePimpinellaruusut ovat hankalia lukuisten juurivesojen takia. Alkuvaiheessa voi perennoja laittaa viereen, mutta täytyy varautua siirtämään. Tai sitten laittaa kasveja, jotka tuottavat siementaimia ja siirtyvät itsekin: harmaakäenkukkaa, sormustinkukkia, sellaista. Tai maanpeittokasveja.
Neilikkaruusu ei minun kokemukseni mukaan tee juurivesoja, ja vaaleanpunainen neilikkaruusu kasvaakin kukkapenkissä. Siitä vain tulee aika iso, eli joudun leikkaamaan sitä joka kevät rankalla kädellä, sillä se penkki ei ole riittävän laaja, mutta muuten ei mitään haittaa naapurikasveille ole.
Kiitos! Taidan hylätä pimpinellaruusut juurivesojen takia.
ReplyDeleteOlisko Portlandruusu Chomte de Chambord hyvä ruusuryhmään? Luin blogistasi, että se kukkii pitkään ja tuoksuu. Selviäisikö suojaamatta 2-vyöhykkeellä ja kuinka isoksi tuo kasvaa? Luin myös, että voi olla talvenarka ruusu, joten saavuttaako mittaansa 120 cm vai jääkö pienemmäksi? Jos on kovin epävarma ja talvenarka, niin sitten ehkä ei sitä, mutta nämä vanhat ruusut kiinnostaa. :)
Minulla Comte de Chambord kasvaa kukkapenkissä ja on käyttäytynyt todella hyvin. Se on vielä aika matala, sillä juuri kun se oli muutaman vuoden kasvanut oikein mukavasti, sain päähäni, että se olisi pitänyt istuttaa lähemmäs kukkapenkin takaosaa ja siirsin sen katkoen samalla paksuja juuria. Sillä on kestänyt taas muutama vuosi toipumisessa. Korkeutta on ehkä metri. Koko varmaan riippuu kasvupaikasta ja mullan laadustakin. Minulla se on oikein kuivassa ja laihassa, kivisessä maassa.
DeleteTalvenkestokysymykseesi en osaa vastata, mitää takeita ei ole ja talvekin kovin erilaisia. Kannattaa varmaan kysellä puutarha-keskusteluryhmissä muiden kokemuksia (tyyliin klorofylli tai puutarha.net). Comten kukat ovat kyllä verrattoman kauniit.