Sinivuokkoja näkyvissä ohoi!

Mitä kummaa ja ohoi, taisin henkäistä samalla hetkellä,  kun näin nämä unkarinsinivuokkojen nuput. Ne ovat nousseet aivan tyhjästä, juuri kun kerkesin todeta, että mantereella eteläisessä Suomessa nämä kukkivat aina aiemmin kuin täällä. Ehkä tänä vuonna ei sittenkään, ainakaan kovin montaa päivää aiemmin!

Myös muotopuutarhassa asustava punertava sinivuokko on herännyt kevääseen. Oi että! Tämä on mahtavan värinen, Uudenkaupungin kukkamessuilta harrastajan pöydästä hankittu aarre.

Pikkusinililja 'Rosea'. Näitä on jo kylväytynyt nurmikollekin, mihin ensimmäinen reaktio oli, että ne täytyy siirtää kukkapenkin puolelle. Onneksi samassa tajusin, että kukkiva nurmikko on toiveiden täyttymys, en tietenkään siirrä.

Persiansinililjat kukkivat lähes joka paikassa, mutta tämä muistuttaa olemukseltaan enemmän idänsinililjaa, tosin väri on sellainen, että tämä olisi jokin lajike. Punaista vartta ei juurikaan persiansinililjoissani näy ja ne ovat matalampiakin, ja varressa yleensä enemmän kukkia. Täytyy tutkia asiaa. Järjen mukaan tämä kuitenkin olisi persialainen. Edessä on narsissin lehtiä.

Kevätlumipisaran ensimmäiset kukat ovat auenneet!

Päivän lumikellokuva: 'Dionysus'. Ainokaista kukkaa täytyy kuvata joka kuvakulmasta ennen kuin se lakastuu.

Olen tullut muuten tehneeksi kotikutoisen lumikellokokeen. Tilasin syksyllä 'Hippolyta' -lumikelloa niin myöhään, että halusin saada niistä ainakin osan heti multaan. Koska olin kaupungissa, pistin puolet kymmenestä sipulista ruukkuun, puolet säästin avomaalle istutettavaksi. Ruukussa kasvaneet lähtivät kasvuun jääkaapissa jo tammikuussa ja kolme viidestä olisi kukkinut, ellei olisi ollut niin paukkupakkaset, että ruukkua oli pakko pitää jääkaapissa viikkotolkulla versomisen jälkeenkin. Niiden nuput surkastuivat. Avomaalla kolme sipulia viidestä on tehnyt lehdet, mutta niissä ei ole jälkeäkään kukkimisen aikeista.
Mitä tästä voi päätellä? Ehkä sen, että lumikellot hyötyvät siitä, että niiden sipulit istutetaan välittömästi, kun ne on hankittu. Ehkä senkin, että hyvälaatuinen pussimulta on niille parempi kuin ainakin minun tapauksessani melko laiha maa, jossa on hiekkaa ja tiilenpaloja, toki humustakin olen yrittänyt lisätä. Ja sitten vielä sen, että leuto talvi saattaisi olla enemmän niiden mieleen kuin kovat pakkaset, sillä ruukku oli korkeintaan muutaman asteen pakkasessa. Lisäksi yritin kastella sitä säännöllisesti.

Päivän 'Clairette' -kevätkurjenmiekat.

Atsurihelmililjat ovat alkaneet avata alimmaisia kukkiaan. Niiden kaverina kukkii sinisahrami 'Blue Pearl'.

Etelänkevätesikot eivät petä koskaan, ne ovat lähes heti kukassa, kun lumi sulaa päältä pois.

Loppuun jymyuutinen: minulla on uusi katto, ja räystäskourut!


Atsurihelmililja – Muscari azureum
Etelänkevätesikko – Primula elatior
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Kevätlumipisara – Leucojum vernum
Lumikello – Galanthus
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Pikkusinililja – Scilla bifolia
Sinisahrami – Crocus biflorus
Sinivuokko, lehtosinivuokko – Hepatica nobilis
Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica