Sunday 21 April 2019

Viktoriaanista meininkiä

Imikät ovat kuin varkain tehneet nuppuja. 'Victorian Brooch' omaa selvästi valkotäpläimikkää perimässään pilkuista päätellen, mutta se on risteymälajike (kyllä, selvitin juuri, että toinen tämän vanhemmista on valkotäpläimikkä 'Leopard').
Viktoriaaninen rintakoru on täydellinen lisä metsäpuutarhaani ja tämä oli ollut jo jonkin aikaa toivelistallani, kun sitten huomasin tätä taimimyymälässä. Se on riemunkiljahduksen paikka, kun etsimänsä kasvin löytää. Tämän ympäristössä on nimittäin pieni viktoriaanisen kirjallisuuden keskittymä, sillä lähellä kasvavat kuunlilja 'Great Expectations' ja narsissi 'Barrett Browning'.

Kasvien perimän ja oikean lajin selvittämisen lisäksi minua kiinnostaa teemapuutarha, eli kasvien ryhmittely jonkin yhteisen aiheen ympärille. Usein se aihe näyttää olevan kirjallinen, tarkemmin ottaen englantilaiseen kirjallisuuteen liittyvä. Puutarha voi kertoa paljon sen omistajan kiinnostuksista. Voi niitä mahtavia keskusteluja, joita puutarha pystyy herättämään!

Aurinkoisemmassa vuokko-esikkopuutarhassa on valkotäpläimikkä 'Mrs. Moon' jo avannut ensimmäisen kukkansa.

Eilen pamahti auki myös balkaninvuokon ensimmäinen kukka! Nyt tapahtuu vauhdilla.

Palatakseni viktoriaaniseen meininkiin: tulin juuri ajatelleeksi, että on monia kasveja, jotka sopisivat habitukseltaan viktoriaaniseen metsäpuutarhaani. Tarhajouluruusuissa on sitä jotakin. Tässä ensin vihreäkukkainen.

Sitten marjapuuronpunainen, joka tuli jo aiemmassa postauksessa nähtyä, ja edellisessäkin kuvassa taustalla.

Tämä mustanpuhuva vasta sopisikin!

Viktoriaaniseen aikaan kuuluu myös uusgoottilaisuus ja kauhuromanttiset klassikot. Mikäpä olisi täydellisempi! Mutta tätä kasvia en voi siirtää esikkopellosta, missä se ilmiselvästi viihtyy.

Täytyy katsoa, jos joskus löydän toisen yhtä tumman taimikaupalta (nämä täytyy tämän vuoksi ostaa kukkivina, jotta pääsee valitsemaan makeimman väriset), tai jos tämä sattuisi tekemään yhtä tumman siementaimen.

Toinen kasvi, joka onkin oikeasti viktoriaanisen ajan lajike, on esikko 'Silver Lace Black' ja lähes identtinen 'Golden Lace Black'. Ne vain ovat niin kranttuja, että yksi ainoa, ystävältä saatu Silver Lace on hengissä puutarhassani ja menestyy hyvin tämänhetkisellä kasvupaikallaan. Niinpä sitäkään ei voi siirtää.
Esikoiden kukkien täydellinen viattomuus vetosi ajan moraalikäsityksiin, lisäksi niiden avulla saatiin aikaan siistejä ja kontrolloituja parterre-istutuksia, hyvin suosittuja tiukan kuningattaren kaudella, jolloin luonnollinen rempsotus oli paheellista. (Onkin kiinnostavaa, miten kirjallisuudessa paheellisuus rempsotti sitten oikein perusteellisesti).

Luin juuri toissa iltana pienen elämäkerran Jenny Lindistä, jota myös Ruotsin satakieleksi kutsuttiin. Kuningatar Viktoria suorastaan hurmaantui hänen ääneensä ja ilmeisesti myös hyveelliseen olemukseensa. Niinpä mietin, että ehkä narsissi 'Peeping Jenny' eli kurkkaava Jenny, jota kasvaa toisaalla puutarhassani, voisi myös sopia viktoriaaniseen meininkiin. Ongelma on vain se, että tämä metsäpuutarha-alue on hyvin pieni, siihen ei taida enää paljon mahtua.
Musti esittelee. Tuolta jo nousee esikoita ja monenmoisia herkkuja – jos istuttaa jotakin lisää, on suuri riski, että tuhoaa vahingossa jonkin pienikasvuisen aarteen.

Loppuun uutinen alppipenkistä: pikarililja Fritillaria sewerzowii herkesi jo kukkimaan, vaikka varsi on vasta noin kymmensenttinen. Kukat eivät ole punaruskeita, elleivät ne vielä sellaisiksi vanhetessaan muutu, mutta tämä on ilmankin hyvin jännittävä.


Balkaninvuokko – Anemone blanda
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata

30 comments :

  1. Olet varmasti onnellinen kaikista ihanuuksistasi puutarhassa, kasveista ja kissoista! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin olen, tämä on niin parasta elämän sisältöä!

      Delete
  2. Ihanat kuvat ja niin kauniisti siellä jo kukkii! Nuo jouluruusut on sitten kauniita! Kyllä tämä kevät on ihanaa aikaa kun luonto ja pihat heräävät talviuniltaan:) Leppoisaa pääsiäisen jatkoa♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! On tämä vuoden parasta aikaa ♥

      Delete
  3. Kevät tarijuaa puutarhas aikamoosia jatkokertomuksia ja jännitysnäytelmiä. Ihania nua punertavat jouluruusut. Hauska tua alappipenkin pikarililija. Sehän voi vanhetessaan muuttua viälä vaikka miksi :) Mukavaa pääsiääsen jatkua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, samaa sinulle!
      Jännä seurata, muuttuuko pikarililjan kukan väri. Ensimmäisessä keisarinpikarililjassakin näkyy jo nuput!

      Delete
  4. Inspiroivaa kevätmeininkiä. Tuo tumma jouluruusu on jätkyttävän kaunis!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on todella jännä. Kesän mittaan lehdet tietysti menevät vihreiksi, mutta näin maasta juuri noustuaan se on melkein kuin jokin hieno hirviö.

      Delete
  5. Todella upeannäköiset jouluruusut! On niin mukavaa, kun kevät tulee, ja joka päivä ilmestyy uutta puutarhaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joka päivä löytyy uutta, nyt avautui seuraava narsissi!

      Delete
  6. Jouluruusut ovat täydellisiä viktoriaaniseen tyyliin. Tänään heltyi minullakin ensimmäinen balkaninvuokko kukkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Balkaninvuokot ovat ihmeellisiä, minä ainakaan en ikinä huomaa niiden versoja, kun yhtäkkiä joku onkin kukassa.

      Delete
  7. Pääsiäisen Iloa jokaiseen päivään ♥ on sinunkin puutarhassasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on, ja narsissejakin jo kukassa sen verran, että näyttää mukavan pääsiäismäiseltä ulkona, ei tarvitse tehdä kukka-asetelmia sisälle :-)

      Delete
  8. Musti sopii vallan hyvin viktoriaanisen ajan goottilaistyyliin, onhan Musti musta kissa. Ja ajattele kuinka hyvä tarina siitä tulisi, että päiväsaikaan hoidetaan pastorin virkaa ja öisin ryhdytään mustaksi kissaksi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No mutta sehän sopisi erinomaisesti, kun sekä Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde että Dorian Grayn muotokuva edustavat viktoriaanista kirjallisuutta :-D Täytyy heti ryhtyä punomaan hyvää juonta.

      Delete
    2. Voi, näen aivan silmissäni! Pastori toki asuu pappilassa, jossa on puutarha. Ehkä tuollainen tummanpuhuva, mitä kyläläiset hieman ihmettelevät, mutta mahdollisesti laittavat sen pastorinnan tiliin, hän kun on sellainen vähän omituinen. Joka tapauksessa pastori on päivisin ja virantoimituksessa mitä ystävällisin ja miellyttävin (mistä syystä kyläläiset antavat anteeksi vähäisiä erikoisiakin piirteitä). Öisin kylässä kuitenkin tapahtuu kummia ja ihmisten pitää tarkasti huolehtia, että ikkunaluukut on suljettu ja ovet lukittu.

      Taidan tehdä jo ennakkovarauksen kirjaasi, että on varmati hyvissä ajoin :-D

      Delete
    3. :-D Kyllä tässä alkoi jo mielikuvitus laukata!
      Sen verran asiassa on totuuttakin, että näin keväisillä säillä ja etenkin täydenkuun valaistessa yötä on Musti luuhannut ulkona yöt läpeensä niin, että mamma on aivan voipunut unenpuutteeseen, sillä onhan siitä kova huoli, kun se on ties missä huitelemassa yömyöhällä, vaikka ihan aikamies jo onkin...

      Delete
    4. Sellaista tarinaa ei varmaan olekaan, etteikö rippunen totuutta niissä olisi! Pastorinna varmasti on huolissaan myös pastorin yöelämästä. Täysikuun aikana tapahtuvat yöjuoksut ja muodonmuutokset ovatkin aivan sopivia kauhutarina-aineksia! :-D

      Delete
    5. :-D
      Niin! Etenkin, kun vertailukohtana on mammanpoika-manuli, joka pysyy tiiviisti mamman kyljessä yöt. Niin että jotain erilaista siinä pastorissa kyllä on...

      Delete
  9. Voi, mitä ihanuuksia on puutarhasi pullollaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Alkaa jo olla vähän joka puolella jotakin kiinnostavaa! Odotan kovasti monenlaisten narsissien näkemistä, viime syksynäkin meni taas muutamaa uutta sorttia multiin. Alan olla täysin niiden pauloissa.

      Delete
  10. Replies
    1. Se on melkoinen ylläri, sillä odotin korkeampaa, vähän eri sävyistä ja myöhemmin kukkivaa :-D Mutta ihanaa on, että tämä erikoisuus selvisi ensimmäisestä talvestaan ja kukkii jo nyt.

      Delete
  11. Viktoriaaninen teemapuutarha kuulostaa kerrassaan lumoavalta. Tällainen aloitteleva puutarhaharrastaja kun olen, en ole koskaan edes tullut ajatelleeksi moista. Ihana, jännittävä ja kiinnostava ajatus.
    Mukavaa uutta viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikkea hauskaa voi puutarhaansa keksiä, sen ei tarvitse (eikä pidäkään) olla pelkästään esteettinen asia, vaan siihen voi ympätä vaikka mitä merkityksiä, joita tärkeäksi itselleen kokee. Voi olla vaikkapa lempimatkakohde jollakin tapaa läsnä puutarhassa, olen kuullut raamatullisestakin puutarhasta, jossa kasvaa mm. mooseksenpalavapensas, madonnalilja sun muuta merkittävää.
      Kiitos, samaa sinulle!

      Delete
  12. Ihastuttava kirjoitus, ja niin inspiroiva! Kasvien nimet ovat kiehtoivia ja kertovat toden totta puutarhurin kiinnostuksista omaa tarinaa. Elegantti kirjailijatar siellä taitaa asustella...Viktoriaaninen aika olisi ollut ihan jees jos olisi olisi ollut mies. Viettänyt paheellista elämää...Herranjestas, onpa melkoinen ilmestys tuo pikarililja! Kelloja monessa kerroksessa ja mitkä värit. Kerrassaan erikoinen ja hauska tapaus. Kiitos kun esittelit näitä kaunokaisia meillekin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Puutarhassa voi olla niin paljon sisältöä! Ystäviltä ja rakkailta ja ehkä lapsuudenkodista tai mummolasta saatuja kasvejakin, ja sitten nämä itse keksityt aiheet.
      Heh, paheellinen mies viktoriaanisena aikana, ihan näen sinut rappiolla ;-D Ystäväni sanoo, että olisi kiinnostavaa päästä käymään menneissä aikakausissa, mutta hän ei ehkä kestäisi hajua. Varmaan jos Lontooseen haluaisi tutustua, joutuisi kestämään melkoista löyhkää?
      Onneksi tuo pikarililja selvisi ainakin ensimmäisestä talvestaan, niin sai nähdä sen kukat.

      Delete
  13. ajatuksesi kirjallisuuteen liittyvästä teemapuutarhasta kiehtova. kerrassaan ihania jouluruusuja Sinulla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jouluruusut ovat mahtavia, olen sittemmin ostanut muitakin, mutta ne eivät aina viihdy siellä, minne ne päättää istuttaa. Viime kesän helle+kuivuus taisi viedä ainakin yhden, ellei kaksi, kivan pilkullista tai kerrottua.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!