Friday, 14 September 2018

Millainen puutarhuri olet -haaste

Vaalean vihreää -blogista lähetettiin haaste, jonka on pistänyt alulle Kukka & Kaali. Haasteessa kerrotaan millainen puutarhuri olet, joko omin sanoin tai vaihtoehdoista valiten. Ne ovat hauskat, joten päätin vastata pääosin niiden kanssa. Kukka & Kaalin Pauliinan tavoin alleviivaan valitsemani vaihtoehdon, lisäksi vastaan vähän omin sanoin.

Puutarhasuunnittelu
1. Piirrän suunnitelmat paperille ja arkistoin ne. Niistä on hyvä myöhemmin tarkistaa lajikkeiden nimet.
2. Nautin puutarhan suunnittelusta niin paljon, että kun tulee suunnitelmien toteutuksen aika, teen lennossa uudet suunnitelmat.
3. Teen aina uuden suunnitelman taimistolla löydettyäni taas ah, niin ihanan taimen, joka haluaa tulla meille.
4. Suunnittelen vain suuret linjat. Istuttelen minne milloinkin.
5. Puutarhasuunnittelu – kauhea sana. Eihän sitä voi tietää mikä fiilis sinä päivänä on kun alan taimia istuttaa.

Ammattisuunnittelijana en voi sanoa, että puutarhasuunnittelu olisi kauhea sana – sehän on yksi lupaavimmista sanoista! Parhaimmillaan se mahdollistaa niin suunnitelmallisen toteuttamisen kuin inspiroituneen lennossa luomisenkin. 
Olisi hirmu tylsää tietää tarkalleen, millainen lopputuloksesta tulee, onneksi sitä ei voikaan ennalta tietää, sillä ollaan tekemisissä elävien kasvien ja muuttuvien olosuhteiden kanssa.

Ostokset
1. Minulla on nollabudjetti.
2. Fiksu puutarhuri tekee ostoslistan ja pitäytyy siinä.
3. Ostan kasveja hyvin maltillisesti, mutta minulla on pieni (paketti)auto eivätkä kaikki ostokseni meinaa sopia kyytiin.
4. Minulla on tapana pelastaa kasveja syksyn alennusmyynneistä. Olisi sääli jättää niitä seisomaan orpoina hyllyille.
5. Haalin puutarhaani kaikki uutuudet ja erikoisuudet maksoi mitä maksoi.

Rahatilanteesta riippuen 1–4, lisäksi 5b: Haalin puutarhaani kasan järjettömiä erikoisuuksia.

Työkalujen säilytys
1. Kaiken pitää olla tip top. Minulla ovat sukatkin aakkosjärjestyksessä.
2. Paikka kaikelle, kaikki paikalleen tai ainakin sinne päin. Ei se ole niin nokon nuukaa.
3. Minä kyllä laitan tavarat paikalleen, mutta joku muu viskelee niitä minne sattuu.
4. Varaston ovessa lukee: "Vierailta pääsy kielletty." Voisivat saada sätkyn. Olisikohan Marie Kondolla käyntiä täällä päin?
5. Kuka sellaisen hullutuksen on keksinyt, että tavaroilla pitäisi olla paikat? Löydän talikon viimeistään ensi keväänä uudesta perennapenkistä tai ellen löydä, käyn katsomassa pellolta tai voihan se olla kompostikasallakin. Tallessa se ainakin on, siitä voin olla varma.

Minä hyötytarhurina
1. Menettäisin yöuneni, jos porkkanakempit uhkaisivat kasvimaatani.
2. Odotas, näytän Instasta kun voitin viime kesänä kylän komeimman kurpitsan kasvattajan tittelin.
3. Kylvän, kastelen, kitken ja lannoitan huolellisesti ja saan nauttia runsaasta sadosta. Kellarini on kuin suoraan Veikko Huovisen romaanista Hamsterit.
4. En melkein raaski syödä kasvattamiani tomaatteja, koska niiden kilohinta hipoo parhaimman naudan sisäfileen hintaa.
5. Valitsen viljeltävät hernelajikkeet kukan värin perusteella.

Kitkeminen
1. Kitkeminen on minulle meditaatiota. Nautin joka ikisestä hetkestä.
2. Kitken ja itken.
3. No jaa. Otan kitkemisen puuhailun kannalta. Mikäs siellä kyykkiessä kun linnut laulavat ja leppeä kesätuuli puhaltaa.
4. Kitken vasta sitten kun ohdakkeet alkavat estää pääsyn kotiini.
5. Miksi kitkisin?

Puutarhapuuhat
1. Riippumatto ja rikat ovat minun juttuni.
2. Pientä puuhaa riittää, mutta ei puutarhanhoito ole koko elämä.
3. Ensin työ, sitten huvi (siis puutarhaan). Missä välissä laittaisin ruokaa ja pesisin pyykit?
4. Puutarhassa, puutarhasta, puutarhaan... Niinhän se menee.
5. Oih! Vieläkö näitä kysymyksiä riittää? Minun pitäisi jo olla kitkemässä.

Puutarhan tyyli
1. Ihan perus
2. Aina cool
3. Suuruudenhulluja suunnitelmia hyvällä alulla
4. Iloinen hurlumhei
5. Täysi kaaos

Naapureiden mielestä varmaankin vastaus 5.

Kasvivalikoima
1. Olen perinteen ystävä. Tulepa muuten katsomaan isotädiltäni perittyä joriinin mukulaa. (talvella) Se on jo talvehtimassa, mutta voin pikkuisen raottaa sen turvepeitettä, niin näet kuinka komea se on. Ja katsopas näitä valmun siemeniä... Oi, ja nämä floksit...
2. Kaikki kelpaavat. Jokainen kasvi on omalla tavallaan kaunis.
3. Olen aika tarkka. Värit. Leviäminen. Kestävyys. Vaivattomuus. Siinäpä niitä kriteereitä nyt alkuun.
4. Palasin juuri Japanista, josta kävin ammentamassa ideoita parvekkeeni/rivitalopihani/taloni pihan suunnitteluun.
5. Mahdollisimman modernia, kiitos!

Vastaan vaihtoehto 3, mutta eri selityksin. Olen tarkka, sillä olen kranttu kasvien suhteen. On monia, joista en välitä ainakaan niin paljoa, että haluaisin niitä hyysätä. Kestävyys tai vaivattomuus eivät todellakaan ole kriteereitä, oikeastaan päinvastoin. Haluan kokeilla, pärjäävätkö kasvit, joihin olen ulkomailla ihastunut. Elättelen unelmia kameliapensaan kasvatuksesta.

Minä ja sää
1. Pidän sääpäiväkirjaa ja mittaan sademäärät. Haluatko, että näytän sinulle Excel-taulukkoni?
2. Ihan hirveetä kun aina vain sataa / paistaa / jotain! Eihän tässä sateessa / helteessä / missä lie säässä voi tehdä mitään kun aina vaan...
3. Jaahas, tälle päivälle on ennustettu 18 astetta lämmintä, pientä koillistuulta. Kello 14 ja 15 välillä pitäisi sataa. Yhtä tippaa näyttää. Illemmaksi on tiedossa poutaa. Aika lämmin yö tulossa.
4. Asennekysymys.
5. Jos saisin valita, koko kesän paistaisi aurinko. Silleen sopivasti. Yöllä sataisi sen verran mitä kasvit tarvitsevat.

Suhtautuminen vuodenaikoihin
1. Ihanaa kun talvi on olemassa. En jaksaisi kontata puutarhassa ympäri vuoden.
2. Rakastan Suomen neljää vuodenaikaa.
3. Talven aikana näännyn puutarhapuuhien puutteeseen.
4. En voi elää ilman puutarhapuuhia. Siksi minulla on toinen puutarha Espanjassa / Kiinassa / jossain. Lennän sinne joka syksy heti kun en enää saa sipuleita maahan edes rautakangella.

Olisipa 4! Siksi vastaan I wish -hengessä kahden vaihtoehdon sekoituksen. Talven aikana näännyn kaikkeen: pimeyteen ja kylmyyteen, ja hemmetin lumeen. Onneksi talvella voi sentään kylvää. Mieluiten olisin jollakin vihreällä saarella, jonne tulee lunta korkeintaan yhtenä päivänä vuodessa.

Lähetän haasteen eteenpäin Häivähdys purppuraa- ja Oravankesäpesä -blogeihin.

Loppuun konkreettista esimerkkiä taimiostoskohdasta, vastaus 4, alennusmyynneistä pelastaminen. Hankin viime vuonna Prismasta kärhöjä noin kahdella eurolla kappale ja jotkin niistä ovat yhä hengissäkin. 'Polish Spirit' -tarhaviinikärhö on tehnyt ensimmäiset kukkansa ja ne ovat aivan minipieniä! Se johtuu varmaan kuivuudesta; mutta olisipa tässä aina yhtä pienet ja somat kukat. 


Jos olisin tiennyt, miten söpö tämä kärhö on, olisin hankkinut tämän jo paljon aiemmin. En edes ollut tajunnut, että 'Polish Spirit' on tarhaviinikärhö. Nehän ovat melko hyvin kuivuutta kestäviä ja tosiaan usein pienehkökukkaisia, ja kukissa on nuo neljä terälehteä niin nätisti. Tämä on täydellinen!


Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä

28 comments :

  1. Oli hauska lukea vastauksiasi. Ei aina riitä yksi vaihtoehto kuvaamaan itseeän. Sinulla on kaikkea hienoa erikoisuutta puutarhassasi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos haasteesta! Oli kiva miettiä, mikä noista vastauksista sopisi.

      Delete
  2. Onpa hauska kysely :D Ja hyvin vastattu! Kitkemisen minäkin otan puuhailun kannalta, siinä on hyvä jutella yksittäisille kukille samalla :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on ihan mukavaa, niin kuin kaikki puuhailu :-) Samalla voi usein puhua kissoillekin ;-)

      Delete
  3. Oi mikä pikkuruinen kärhönkukka. Ja miten hieno väri. Minäkin haaveilen kameliapensaasta puutarhassa. Kesäkamelian hankin keväällä ja sormet ja varpaat ristissä toivon sen selviävän talvesta.

    ReplyDelete
  4. Kivaa, että haaste kiertä edelleen. Näitä vastauksia on mukava lukea :) Ja hei, jos kärhön löytää jostain kahdella eurolla, niin totta kai se lähtee ostoskoriin! 'Polish Spirit' on vielä niin hienokin. Aurinkoista perjantaita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No ihan jokaista kärhöäkään en ostoskoriini laittaisi edes kahden euron hintaisena :-D Onneksi on kasveja, jotka eivät ole mieleen, mihin sitä muuten joutuisi?

      Delete
  5. Kiva kun vastasit haasteeseen. Oli mukava tutustua sinuun ja jäinpä lukijaksikin. Olit hauskasti vastaillut ja käyttänyt luovalla tavalla valmista pohjaa. Olemme niin erilaisia, mutta kuitenkin niin samanlaisia :) Puutarhaintoilijoiden on helppo ymmärtää toisiaan, vaikka toinen on laiska (=minä) ja toinen ahkera/viitseliäs (=sinä). Minulta kuolevat kaikki paapomista vaativat kasvit kun taas sinä oikein innostut niistä. Mutta kauneus on tärkeää hyötytarhassakin :)

    Iloista syksyä sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos sinulle kivasta haasteesta! Pitää käydä tutustumassa blogiisi paremmalla ajalla, eilen illalla puoliväsyneenä totesin, että onpa kivan oloinen blogi.
      Heh, en tiedä, miksi ihmisillä on kuva, että olen ahkera :-D En kyllä ole mitenkään erityisen! Lähinnä kiertelen puutarhaa tarkkailemassa, en niin paljon tekemässä, ainakaan koko ajan. Kyllä puutarhaihmiset ymmärtävät toisiaan tosi hyvin :-)

      Delete
  6. Replies
    1. :-) On tässä varmaan jo tultu aika tutuiksi vuosien aikana!

      Delete
  7. Olipa mielenkiintoista lukea, miten sinä toteutit tämän haasteen. Persoonallisesti ja hauskasti. Kyllä sen talikon voit hyvin sinne pellolle unohtaa, sillä peurat tuskin sitä syövät. Ehkä tuota kameliaunelmaasi ei kovin tarvitse kovin pitkään edes odottaa, mikäli ilmastonmuutos etenee tätä vauhtia.
    Polis spiritin onnellisena omistajana täytyy sanoa, että voisin ottaa tuollaisen minikukkaisen normaalin kaveriksi. On kyllä todella söpö. Polish spiritini yllätti ja pukkasi yhden kukan. Muuten kärhö kukki kesällä ennätysrunsaasti, joskin lopetti jo aikoja sitten.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Talikko ja lapio löytyvät tosiaan todennäköisimmin sieltä, missä olen niitä viimeksi käyttänyt – kun niitä käyttää joka päivä, niin tuntuu aivan turhalta juoksuttaa niitä aina vajaan.
      Kameliat ja monenlaiset kirjavalehtiset orjanlaakerit ovat niitä, mitä heti istuttaisin jos vain uskaltaisin. Pihaorjanlaakereita toki on jo, mutta ne eivät tunnu kuivuudesta oikein pitävän. Pitäisi olla ihana pihapuro, joka levittäisi kosteutta ympäristöönsä, ai että siitä esikotkin tykkäisivät.

      Delete
  8. Hyvän värinen kärhö ja on siinä somat pienet kukat, jospa se tykkäisi kasvaa joka vuosi saaristossa pienikukkaisena. Viinikärhöjä tuntuu olevan monessa pihassa, taidan alkaa metsästää sellaisia omaankin pihaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Viinikärhöt vaikuttavat olevan runsaskukkaisia, mikä puoltaa niiden hankkimista. Kukat eivät ehkä ole isoja kuin loistokärhöissä, mutta niitä on paljon. Olisipa ihanaa, jos tuo kasvaisi aina minikukkaisena! Kaupoissa ei vain useinkaan lue taimilapussa, mitä sorttia kärhö on, pitää olla googletusväline mukana.

      Delete
  9. Mukavasti vastailit tähän haasteeseen, miulla on vielä kesken se homma. Söpö on tuo pikkunen kärhö, oiskohan kuivuuvella osansa tuohon kokkoon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Varmaan kuivuus ja se, että kasvi on vasta nuori, pieni juuristo vielä. Jospa se tuossa paahteessa ja suht kuivalla paikalla tekisi maltillisen kokoisia kukkia jatkossakin, nuo pikkuiset kärhönkukat ovat niin mieleeni.
      Tähän haasteeseen saisi kulumaan pitkän tovin, niinpä menin kiireessä siitä mistä aita on matalin ja valitsin valmiista vaihtoehdoista.

      Delete
  10. Kivat vastaukset mukavaan haasteeseen <3 Ihanaa viikonloppua Sinulle ja kisuille <3

    ReplyDelete
  11. Mukavat vastaukset. Torennäköösesti mullaki on tua 'Polish Spirit'. Kukat on "oikiasti" tosiaan suurempia. Nimehen oon kans päätyny kuukkeloomalla, 'Prinssi Charles' osoottautuu liian tummaksi. Mullon tullu kärhöjenki kans muutamia hutia, ku oon kukkimattomana ostanu ja nonki ollu jotaki muuta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se onkin haastavaa, että tulee jotakin muuta kuin taimilapussa lukee. Etenkin kärhöissä, joita on tsiljoona. Prinssi Charles olisi kyllä tosi nätin värinen. Mutta en ole vielä kyennyt elämään ajatuksen kanssa, että Prinssi Charles jököttäisi puutarhassani :-D

      Delete
  12. Kivat vastaukset. Minäkin sain tuon haasteen, mutta vaihtoehdot eivät oikein sovellu meikälle...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siinähän on sellainenkin vaihtoehto, että kirjoittaa omat vastaukset :-)

      Delete
  13. Replies
    1. Ole hyvä, kiva jos osallistut, mutta mikään pakko ei ole.

      Delete
  14. Haa, kiitos haasteesta! Pitääkin oikein ajan kanssa miettiä vastauksis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ole hyvä, kiva jos jaksat osallistua! Valmisvastauksetkin on niin hauskat.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!