Muotopuutarha pyrkii varastamaan show'n, mutta kukkii pihallani muuallakin. Paahdepenkin ovat vallanneet istutettujen kasvien lisäksi luonnonkukat kuten päivänkakkarat. Ne ovat oikein tervetulleita! Koska heti paahdepenkin takaa alkaa keto, sopii tähän kukkapenkkiinkin luonnollinen pienikukkaisten kukintojen loisto. Etualalla komeilee kaunoangervo.
If the last posts showed a very controlled area of the garden (got the pun?), here is a wilder part – my scorch border.
Siankärsämöä kasvaa pihallani runsaasti, mutta tähän penkkiin olen istuttanut ja siirtänyt punakukkaisia versioita. Siksi siankärsämöä ei voi tästä kitkeä ennen kuin se kukkii. (Toim. huom. Nyt valkoiset versiot on jo kitketty).
Punakukkainen siankärsämö eli punakärsämö on hieno yhdessä matalan ketoneilikan kanssa, joka on tässä luonnonkantaa ja peräisin tien pielestä. Tämä kuva on otettu suoraan ylhäältä päin, oikeasti kukilla on parikymmentä senttimetriä korkeuseroa. Tämä punakärsämö on niin tummakukkainen, että lajike lienee 'Cerise Queen' eli 'Kirschkönigin'.
Erityisen iloinen olen itse siemenestä kasvatetusta harmaakäenkukasta, joka kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Monelle tämä on liikaa leviävä vitsaus, mutta kun olen tätä nimenomaan tähän penkkiin toivonut, kasvattanut, ja kun siementaimista vain yksi selvisi istutettavaksi asti, voitte kuvitella, miten iloinen tästä yhdestä olen! Harmaakäenkukkaa on valkokukkaisenakin, mutta itse halusin tähän juuri tätä kirkuvan pinkkiä, tämä on niin ihanan raisu.
Mikä hurmaava ja samalla luonnollinen sekamelska!
Paahdepenkissä kukkii verikurjenpolvea monessakin kohtaa. Se on saaren omaa luonnonkantaa, juurenpaloista lisättyä, kun en tohtinut kaivaa luonnossa harvinaista kasvia maasta. Keltainen kukkanen kuuluu silkkihanhikille.
Paahdepenkin yläpäässä on tulossa kukkaan karstaohdake, ensimmäinen ikinä. Tämä on jännittävää!
Paahdepenkin lähellä, kedon laidalla syreeniaidanteen vieressä kukkii ruusu. Tämä on vanhempi asukas tontillani kuin minä, huomattavasti vanhempi. Lajista tai lajikkeesta ei ole mitään tietoa, mutta kaunis hän on.
Mysteeriruusu lähikuvassa.
Suloista viikon jatkoa!
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Karstaohdake – Dipsacus
Kaunoangervo – Filipendula vulgaris 'Plena'
Ketoneilikka – Dianthus deltoides
Siankärsämö – Achillea millefolium
Silkkihanhikki – Potentilla atrosanguinea var. argyrophylla
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum
.JPEG)
.jpg)
Hurmaavia sekoituksia, kuin luonnossakin, sopeutuvat toisiinsa niin hienosti.
ReplyDeleteHarmittaa kun sain syksyllä paljon tuon harmaakäenkukan taimia, vaan yksikään ei talvehtinut :( Liekö istutin sitten liian myöhään, eivätkä ressut kerinneet juurtua. Kuivaan kohtaan kyllä laitoin. Minullakin on karstaohdake ihan samassa vaiheessa, se on sitten kukassaan niin kovin pörriäisten mieleen <3
ReplyDeleteKaunista luonnonsekoitusta.
ReplyDeleteMinä tykkään harmaakäenkukasta. Ne antaa väriä penkille.
Hauskaa, että sinullakin on vanha mysteeriruusu. Kun usein tunnistat hyvin kaikki kasvit.
ReplyDeleteEläköön luonnonkukat, nuo arkiset ja vähääntyytyvät sulostuttajat! Joka vuosi ne eivät kuki ihan samoilla paikoilla ja yhtä paljon. Eri lajiltkin juhlivat ja nousevat keskiöön vähän erilailla eri vuosina. Koskaan ei oikein voi olla varma, miltä luonnonkukkanurkkaukset näyttävät eri vuosina.
ReplyDeleteVoiko harmaakäenkukka riehaantua liikaa? Toivoisin, että omani riehaantuisi. Tuo pinkki on tosi pirteän värinen sähäkkä kasvi, jota olen pitkään ihaillut, mutta en ole onnistunut sitä saamaan pihaani. Valkoista kasvatin muutama vuosi sitten.
Villipenkki on tosi kiva, etenkin jos on hallitumpiakin penkkejä pihalla. Ne ikäänkuin korostavat toistensa kauneutta.
ReplyDeleteKylvimme muinoin karstaohdaketta pihalle, ja ne oli kyllä komeita. Taisivat olla kaksivuotisia ja perhosten suosiossa... jos nyt muistan oikein ; )
Suloista loppuviikkoa sinullekin sinne kukkaloiston keskelle..:)
ReplyDeleteSiellä on kyllä oikea kukkien ilotulitus!
ReplyDeleteIhanat kukkaset, miekin tykkään tuosta punkärsämöstä, se tosin hävisin sieltä minne sen istutin ja löyty nyt porakaivon vierestä. Tuo käenkukkakkin kuuluu suosikkeihini.
ReplyDeleteIhana mysteeri ruusu, näyttää aika lailla samalta kuin täältä löytynyt, jota kutsun Ainoksi talon entisen emännän mukaan, tuoksuuko siun ruusu voimakkaasti? miun tuoksuu.
Kommenttini postaukseen, jossa Ransusta näkyy vaan peffa ja koivet ( ehkä hauskin kuva aikoihin, joka nähty blogistaniassa =D..vähänkös naurettiin ) kadonnut jonnekin..hö.
ReplyDeleteOlikin pitkä kirjoitus..se siitä..
Pinkki harmaakäenkukka totisesti on rajun näköinen. Viime kesänä Taimimoisiolta sen hankin ja vauvoja kasvaa maassa..vaan yksikään ei ole alkanut kukkia..ehkä ensi kesänä. Se on ihan must kukka.
Paratiisintaimiin suuntasin maanantaina toiveikkaana, no siellä oli vain albaa lehtiruusukkeena. Puutarhassa sitä oli vaikka kuinka, mutta helteestä johtuen ei kantsinut kaivaa maasta. Punakärsämöä oli jänskän värisenä; paprika jotakin. No paprika siitä sävystä mieleen tulikin.
Maanantaina suuntaan Taimimoisiolle, jospa pinkkiä käenkukkaa vielä löytyisi sekä syyshohdekukkaa. Syyshohdekukkaa en ole löytänyt mistään ja vuosi sitten myymälöissä sitä oli vaikka kuinka. Hö.
Uskallankohan istuttaa mustaseljan ? Tulisi kyllä aika suojaisaan paikkaan...voisi menestyä...ja eikös sen nyt kakkosvyöhykkyyllä pitäisi menestyä.
Kissanpäiviä koko porukalle. Halit muruille ♡
Ihanan raisua vallattomuutta siellä : ) Punainen siankärsämö on yllättävän kiva, varsinkin sihen nähden, että se valkoinen versio on niin tylsä. Kasvioiden keräämisen myötä olen huomannut ketoneilikan olemassaolon. Miten kaunis se on!
ReplyDeleteHarmaakäenkukka on pysähdyttävä ja kun vieressä on ...niin mikä...tumma, värikontrasti on joko kuvauksellinen tai oikeasti onko siinä jokin tumma maksaruoho? Onko saaristossa mustikoita, täällä sydänmailla ei juurikaan, 4 tuntia ja 7 litraa superfoodia!! olin kuitenkin tyytyväinen, rakastan niin kahta asiaa: porkkanapenkin harvennusta ja mustikoiden poimimista, paikkani on kallioiden kosteissa kainaloissa jossa tuuli hiljalleen hellii...
ReplyDeleteLämpimin terveisin
Kivipellon Saila
Ps. kaksi asiaa: minulla on uusia harmaajalkaisia ilmajokisia maatiaiskanoja: Tarmo-kukko ja kanat Lilja, Ruusu ja Helmi ja toinen: minullakin on...vaikutuksesi on huomattavissa...pieni penkki nimettyä..Beatrice Potter -penkki jossa tietysti on sormustinkukkaa ja keltasauramoa (isomummun perintöä, rakastan niin kasveja joilla on perintö tai kertomus), jotka nousevat narsissien kuihduttua, ihanaa!!
Luonnonkukat niin sulassa sovussa kasvatettujen kanssa, näyttää tosi kivalta. Mullakin on tienvarresta otettua ketoneilikkaa ja se leviää aika kivasti esim.pionien alle, kissankellokin viihtyy hyvin kuumassa paikassa etupihan penkissä ja siementää loistavasti. Verikurjenpolvea sain kälyltäni joka toi siitä juurenpalasen Ahvenamaalta. Laittaisin enemmänkin luonnonkukkia, jos olisi tilaa, tosin meidän nurmikolla kasvaa kaikkea mahdollista ja jos ei leikkaa usein, niin kukkameri puskee ylös tuotapikaa. Ainakin rönsyleinikki kukkii tosi ahkerasti:) mutta minua ei haittaa, kauniita ovat ja ötökät tykkää.
ReplyDeleteVau mikä paahdepenkki, kuin luonnon kukkaniitty. Minustakin vaaleanpunainen kärsämö on kiva, ajattelin jopa istuttaa/siirtää puutarhaan vaikka on aika kova leviämään. Ja päiväkakkarat olen toivottanut tervetulleiksi.
ReplyDeleteMysteriruusu on kaunis.
Mummeli; Niin tekevät, kaikki kukat sopivat yhteen luonnossakin.
ReplyDeleteMinna; Sepä jännää, että sinullakin on ollut ongelmia saada harmaakäenkukka viihtymään!
Sylvi; Todellinen väripilkku!
Vaalean vihreää; Vanhoista ruusuista on todella vaikea tietää, varsinkin, kun täällä on asunut merimiehiä, se voi olla peräisin ulkomailtakin. Vanhoja lajikkeita ei nykyään enää ole useinkaan jäljellä.
Irene; Juuri näin! Itsekin odotan harmaakäenkukan riehaantumista vesi kielellä.
Voitko kuvitella (tietenkin voit!), että kylvin päivänkakkaraa perunamaalleni jo vuosia sitten, eikä se sieltä ikinä noussut, mutta jostain kohdasta tien poskea on se päättänyt levittäytyä pihalleni ja kylväytyä juuri tähän kukkapenkkiin.
SariW; Minunkin muistini mukaan karstaohdake olisi kaksivuotinen. Viime vuonna se kasvattikin vain lehtiruusuketta.
Irmastiina; Kiitos, samoin!
Mamma N; Kukkia joka puolella :-)
Kosotäti; Kyllä tämäkin vanha ruusu tuoksuu ihanasti oikealta Ruusulta. Ja kukkii vain kerran, nyt keskikesällä, niin kuin sinunkin vanha ruususi varmaan.
Leena ja Pojat; Voi hitsi, että kommenttisi hävisi! Ransu kömpimässä talon alle on hassu näky.
Luulen, että minäkin joskus ostin Paprika-siankärsämöä, mutta en tiedä, onko sitä enää jäljellä. Hauskaa on, että punakukkaiset risteytyvät valkokukkaisten kanssa ja tuloksena on liuta pastellisävyisiä siementaimia.
Uskalla vain istuttaa mustaselja! Minulla se menestyy todella hyvin, miksei sielläkin. Seljankukkamehu on hyvää, tälläkin hetkellä siemailen sitä.
Halit sinnekin muruille!
Inka; Ketoneilikka on tosiaan ihana. Nyt olen alkanut haaveilla sulkaneilikasta, sekin on todella soma.
Kivipellon Saila; Harmaakäenkukan vieressä on tosiaan maksaruoho, jonka ostin ilman lajikenimilappua. Voisi olla 'Purple Emperor', esimerkiksi.
En kerää mustikoita, tai keräisin jos ennättäisin, aika tuntuu aina menevän muualla.
Hauskaa kuulla kanoistasi ja että olet perustanut Potter-penkin! Beatrice Potter kuuluu minullakin lempilukemistoon :-)
Anski; Täällä päin verikurjenpolvea kasvaa tosiaan runsaana, kun kallioperä on kalkkikivipitoista. Heh, rönsyleinikki on todella akhera! :-D
Katja; Siankärsämöä on todella helppo kitkeä, pieni- ja pintajuurisena sen saa helpolla nykäyksellä ylös! Aika harvoin se on todellinen syy olla istuttamatta jotakin leviävää, että se tekisi siementaimia... harvan kasvin siementaimet ovat todellisia vitauksia.
ReplyDeleteKyllä luonnonkukat ovat kauniita!
Ihanaa rentoa sekamelskaa!
ReplyDeleteVilli sekamelska on hyvin luonnollisen näköinen. Kasvit sopivat toisiinsa, kuin olisivat aina kasvaneet yhdessä.
ReplyDeletePirkko ja Between; Kiitos kommenteista!
ReplyDeleteMinustakin tämä on nyt tosi kiva penkki. Ja yllättäen tässäkin on mennyt viitisen vuotta, kunnes lopputulos on oikein hyvä. En osaa sanoa, onko se sellainen kuin visioin, koska en muista mitä visioin vaiko mitään - olen tainnut valita kasvit vain paahteenkeston mukaan, ja osa on itse valinnut tuon kasvupaikakseen :-)