Ransun elämässä on muutamia tärkeitä asioita. Kong Kickeroo on paras lelu. Tästä kuvasta voi ehkä hahmottaa Ransun kokoa, sillä Kickeroo on aika suuri lelu – useimmille kissoille.
Ransu's life is work, play and stalking.
Untuvahousujen siisteys on Ransulle kunnia-asia.
Ransu viihtyy kaupungissa ollessamme parvekkeella tarkkailemassa pihan tapahtumia.
Isoveli Musti on tärkeä henkilö Ransun elämässä (mamman ohella). Mustikin viihtyy parvekkeella lämpimän lampaantaljansa päällä.
Sitten täytyy raportoida vähän muistakin parvekkeen asioista. Isossa ruukussa alkoi keväällä kasvaa siementaimi, joka näytti aika lailla koiranputkelta. Jätin sen kuitenkin kasvamaan, kun ajattelin, että voi se olla jotakin arvokkaampaakin. Ja niinhän se vaikuttaa olevan: punakoiranputki 'Ravenswing' selvästi!
Kasvi näköjään kylväytyy yhtä tehokkaasti kuin luonnon koiranputkikin, onneksi. Ostettuani pari ohikukkinutta 'Ravenswingiä' taimimyymälästä viime kesänä ne viettivät muutaman päivän parvekkeellani ja ehtivät pudottaa siemenen tähän ruukkuun.
Puutarhaani istuttamat taimet eivät ole nousseet, mutta niiden siementaimia kyllä, mukavin mitoin. Yhtäkään kukkaa ei vielä ole näkynyt, mutta voi olla, että niitä kehittyy vasta ensi vuonna, kuten sarjakukkaisilla usein.
Isossa ruukussa kasvaa muutakin mukavaa: basilika, ruohosipuli ja ystävältä saatu valkoinen mansikka. Odotan mielenkiinnolla, jos siihen tulee satoa tänä kesänä! Toivottavasti se on monivuotinen.
Siemenkasvattamoruukussa ovat itäneet niittyräpelöt lajiketta 'Limouzi' sekä yksi Stipa arundinacea. Kiitos niiden siemenistä Pirkolle! Lähetän sinulle vastalahjana 'Ravenswingin' siemeniä, kun se näköjään kasvaa näin helposti siemenestä, jos sinullakin varsinainen emotaimi on menehtynyt.
Heinien kaveriksi on noussut yksi taimi talven yli mullassa olleista siemenistä: jättikarhunputki. Vihdoin! Sehän vaatii kylmäkäsittelyä, siksi kylvin sen jo syksyllä ruukkuun ja olin jo heittänyt toivon, kun yksikään siemen ei ollut itänyt.
Nyt mietin kuumeisesti, minne tämän istutan, sillä peurat ovat syöneet kaikki tähänastiset jättikarhunputket ennen kuin ne ovat ehtineet kypsyttää siemeniä. Ehkä rakennan tälle jonkun verkkosuojan. Siemeniä tarvitaan, sillä kasvi on kaksivuotinen. Joka tapauksessa nyt se saa vielä viettää turvallisia lapsuusaikoja taimitarhassani.
Turvallista viikon alkua kaikille ja muistetaanhan kastella taimia!
Jättikarhunputki – Angelica gigas
Koiranputki – Anthriscus sylvestris, "punakukkaiset" lajikkeet ovat punakoiranputkia. Vaikka eivät niiden kukat niinkään punaisia ole, mutta kasvin väritys on tummanpuhuva.
Niittyräpelö – Briza media
Sunday, 6 July 2014
Ransun puuhia ja kasvua parvekkeella
Tunnisteet:
angelica
,
anthriscus
,
briza
,
kaupungissa
,
ransu
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Tuo Ransu on kuin meidän Himmu, samanlainen karvapallo. Mahtavia ovat molemmat kissasi.
ReplyDeleteOikein hyvää alkavaa kesäviikkoa.
Jaa että joku kasvattellee koiranputkeeki? No jo on! :-o
ReplyDeleteRansu ja Musti ihmettelevät, että miksi täällä toisessa kodissa ei päästä pihalle..:)
ReplyDeleteMummeli; Heh, jos olisivat saman värisiä niin menisivät sekaisin ;-) Kiitos, samaa teille!
ReplyDeleteMaija; Kyllä vaan :-D Ei mitä tahansa koiranputkea, vaan RAVENSWINGIÄ!
Irmastiina; He pääsevät sitten kun hidas mamma tajuaa viedä ulos. Aika harvoin se tajuaa, korkeintaan kerran päivässä ;-)
Ransu on muhkea mammanpoika ♥
ReplyDeleteKyllä se Ransu vaan on iso ♥
ReplyDeletemahtavia kasvivauveleita siellä! ja pojatkin niin ihania, teinejäkös he nyt sitten jo ovat kissan vuosissa?!;)
ReplyDeleteTuo Ransu on kyllä mahtava. Näitä sun kisuja katsellessa kyllä harmittaa, että olen kissoille allerginen.
ReplyDeleteRansu ja Musti on kyllä supersöpöjä! Meilläkin muuten vedetään kissanminttu-hatseja Kong Kickeroosta, se on aika stydiä kamaa :).
ReplyDeleteKiitos kommenteista kaikille!
ReplyDeleteMinna; Kuules, meillä ollaan jo keski-ikäisiä :-D
Muhkea Ransu ja ihana Musti :)
ReplyDeleteKeski-ikäiset pojat. ♥ Kasvit tekevät mukavia yllätyksiä. Sinulla on siitä enemmänkin kokemusta, minullakin jo hiukan. Onnea Ravenswingille!
ReplyDeleteOn nuo kidulit niiiiin suloisia! Meijän Nappi on siirtynyt kokonaan ulkoruokintaan, ei suostu syömään muuta kuin hiiriä ja ihan vähän raksuja. Raukka on laihtunut hirveesti kesän aikana :(
ReplyDeleteValkoista mansikkaa...varmaankin maistuu mansikalle! Marjan väri on varmasti hieno!
ReplyDeleteAnna S; On ne :-)
ReplyDeletePaula; Kasvit osaavat tosiaan yllättää. Noh, osaavat kissatkin. Kiitos, oikein hyvältä se näyttää!
Jaana; Voi Nappia! Toivottavasti hakeutuu sisään kuitenkin ennen pitkää. Toisaalta, ennemmin kai ylipaino on aina terveysriski kuin lievä alipaino, joten ehkä turha huolehtia.
Maarit; Odotan suurella mielenkiinnolla valkoisen mansikan marjoja. Olisi kiva, jos ne esimerkiksi maistuisivat valkosuklaaseen dipatuilta mansikoilta ;-)
Ihanaa, että kaupunkiasunnossasi on parveke. Näillä kuumilla keleillä pojillakin on mukavaa oleskella parvekkeella.
ReplyDeleteTänä vuonna sitten onnstuin tuon punakoiranputken siementen kanssa. Mutta suurin osa taimista ovat kyllä vielä ihan vihreitä. Muuttuukohan niiden väri vielä vai ovatko siemenet taantunet perinteisiksi vihreiksi koiranputkiksi?
Parveke on ehdoton, ilman sitä saattaisi tulla ahtaan paikan kammo. Ja pojat pitävät siitä myös kovasti, näin kesällä pääsevät sinne päivin ja öin silloin kun olemme kaupungissa.
ReplyDeleteEikö niissä sinun siementaimissa kuitenkin ole vähän tummemmat lehdet kuin tavallisella koiranputkella? Eivät ne ihan punaiset ole, vaan sellaiset vähän kuin seepiamusteeseen dipatut.
Onkohan lie se valkoinen mansikka sitä Ananasmansikkaa? Mulla on pari tainta ja talvehtinu hyvin pari vuotta jo. Rönsyjä pukkaa urakalla, kukkii ja raakileita on. Viime kesänä sain yhden marjan maistaa, mut se oli kitkerä, ei maistunu ananas, eikä kyllä mansikkakaan. Mut oli niin huono se kesä, ettei tullu satoa tavallisistakaan. Tälle kesää näyttäs paremmalta. :)
ReplyDeleteNiin, ehkä se on ananasmansikkaa. Minulla ei ikinä aiemmin ole mitään mansikkaa ollutkaan (paitsi luonnostaan pihalla kasvavaa ahomansikkaa), ja olen aika pihalla mansikka-asioista. En tiedä, miten sen saisi kukkimaan, mutta olen ajatellut, että eihän moni perenna muutenkaan ekana kesänä kuki :-D No, ehkä mansikka olisi vähän eri asia. Mutta en keksi, millä sen saisi kukkaan. Toivotaan, että tänä vuonna tulee hyviä mansikoita.
ReplyDeletePojat ja sinä olette onnekkaita... teillä on sekä maaseutu- että kaupunkikoti! :)
ReplyDeleteToivottelen ihanaa heinäkuun jatkoa teille kaikille <3
RANSU! Mullekin isoveljet on tärkeitä ja samanlaiset helmat on meitsilläkin. Mutsi kun lähestyi saksien kanssa tällä viikolla, niin pinkaisin pakoon nopeasti kuin salama! Veljet sitten saivat kynityt kesäturkit, minä sain pitää kauniin, pitkän turkkini.
ReplyDeleteTerkkui!
Kaisa Reetta; No juu, vaikka jos pojilta kysyttäisiin, niin varmaankaan eivät haluaisi joutua autoon ja siirtyä toiseen paikkaan ollenkaan. Ja minäkin haaveilen siitä, että olisin vain yhdessä paikassa, kun elämä on yhtämittaista pakkaamista ja purkamista välillä. Mutta kaikella on puolensa. Kiitos samoin!
ReplyDeleteEikka; Hulmuavatukkaiset kesäpojat on parasta!
Noi poijjaat on niin ihania ♥♥
ReplyDeleteNiillä on vähän semmoinen taipumus :-)
ReplyDeleteMihinkähän minä hukkasin omat ' Ravenswingin' siemeneni? Nyysin niitä muinaisna aikoina Mikkelipuistossa vieraillessani, mutta sittemmin olen tallettanut ne jemmaan. Öh.
ReplyDeleteVoi ei, The Jemma! Saat multa uusia siemeniä, kunhan päättävät kukkia. Toistaiseksi ei ole näkynyt yhtään yritystä kukkavarren tekemiseen yhdessäkään Ravenswingissä. Ehkä ne eivät kuki vielä itämisvuonna.
ReplyDelete